Raijis ja käsityöt

Sukkia taas

2012-01-23T18:05:00.003+02:00

Nyt on tehnyt mieli neuloa vain perussukkia, tässä kahdet uudet.

Nämä on Step 6 -langasta, kakspuolikkailla puikoilla ja 48 silmukkaa. Painavat 71 grammaa.

Sitten nämä Seiskaveikka-Polkka-sukat, jotka valmistuivat eilisiltana. Näissä on varressa ja kannassa 48 silmukkaa ja terässä 44. Neuloin nämä kolmosilla ja nämä painavat 106 grammaa.

En ole muistanutkaan laittaa tänne kuvia ostettuani tämän Polkan sekä Nalle-kukkakedon uuden Kesäkimppu-värin. Nyt sukattaa sen verran että taidan kohta korkata sen Kesäkimpunkin.

Morjes!

2012-01-15T20:46:00.000+02:00

Harvakseen tulee tätä blogia päivitettyä ja aika vähän tulee kyllä neulottuakin nykyään. Olen huomannut vähän samanlaista neulomis- ja blogitusväsymystä muillakin, mutta niinhän se on että elämään tulee uusia juttuja ja toiset jää... En mä kummiskaan tätä lopettaa aio, bloggailen kun on jotain kässyasiaa kerrottavana.

Tänä vuonna on valmistunut yhdet perussukat.

Lankana näissä on Maija, puikot 2½, silmukoita 48 ja painoa 66 grammaa.

Sitten ostin lankaa, villatakkia varten kilon punaista Maijaa ja sain kaupanpäälle tuon harmaan Raggegarn-kerän.

Eipä nyt muuta, pirteitä talvipäiviä vaan!

Hyvää uutta vuotta!

2011-12-29T20:36:00.001+02:00

Laitan tänne nyt kuvan vuoden viimeisestäneuleesta, koska tiedän että mikään käsitöistäni ei millään enää ennätävalmistua tän vuoden puolella.

Neuloin kaksinkertaisesta Cacao-lenkkialpakastapoikittain vitosen puikoilla ja 150 silmukalla ainaoikein-huivin, jonkaompelin rinkulaksi. Tämän leveämpään lanka ei riittänyt, mutta ihan hyvä se onkaulaan kahteen tai kolmeen kertaa kiedottuna. Huiville tuli painoa 69 grammaa, ja siten joulukuun neuleiden (3 kpl) yhteispaino jäi 202 grammaan.

Sitten pitää kertoa, että tuhlasinTiimarissa vähän päälle 2 euroa, joilla sain nämä 3 nättiä laatikkoa, joihinsain laitettua puikkoni ja koukkuni järjestykseen. Ei ollut paha hinta J

Sitten vähän tilastoa kuluneen vuodenkäsitöistä:

Tänä vuonna neuloin yhteensä 40 tuotetta,joista oli 6 sukat, 4 palatossut, 3 säärystimet, 3 tumput, 2 sormikkaat, 1kämmekkäät,8 pipoa, 5 huivia, 4 kauluria, 2 jakkua sekä 1 pikkupeitto ja 1 puseronpidennys, jotka ovat työmäärältänsä verrattavissa huiviin ja kauluriin. Lankaakulutin vain 4 kiloa ja 8 grammaa, mikä on taas jonkin verran vähemmän kuinviime vuonna. Neulomiseni vähenee vuosi vuodelta, tosin myös langat onohentuneet. Aloin punnita lankojani ja neuleitani vuoden 2007 alusta ja siitäasti olen neulonut nyt 294 tuotetta ja 44 kiloa ja 424 grammaa. Mutta myöslankojen hamstraaminen on vähentynyt, silloin tällöin käy niin, että jos olen sopivasti(lankakaupan verran) etuajassa iltapäivällä bussille mennessäni, niin saatanyhtäkkiä huomata tarvivani kipeästi jonkun tietyn väriset pipolangat, mutta senverran kai työssäkäyvä saa pitkän päivän päälle” herkutella”. Tänä vuonna ostin vain noin 2,3 kiloa lankaa,ja se on paljon vähemmän kuin edellisenä vuonna, joka silloinkin oli paljonvähemmän kuin edellisenä vuonna J Olen kokenut itselleni terveelliseksi pitää kirjaa myös ostamienilankojen hinnasta ja tänä vuonna huomasin siirtyneeni huomattavasti kalliimpaankeskimääräiseen kilohintaluokkaan kuin ennen. Johtunee ihastumisestanialpakkaan ja kidsilkiin. (Metrihintaa en ole laskenut, mutta se tuskin onnoussut, koska olen hankkinut niin ohuita lankoja.)

Pitää vielä mainita, että tänä vuonna tuliommeltuakin enemmän kuin viime aikoina yleensä, kun tein viime keväänä senvanhaintanssipuvun. Se oli kiva projekti, haastettakin ihan riittävästi.Lisäksi tein muutamia teepaitoja ja vähän pöytäliinoja ja muuta pientä.

Ensi vuodelle ei ole sen kummempia käsityösuunnitelmia,samaan malliin yritän pienentää lankavarastoani, mutta kyllä mulla muutamasellainenkin tarve tai toive on, johon pitää hankkia langat.

Olen varmaan kaksi kertaa tehnytkäsityöaiheisen uudenvuodenlupauksen, että opettelen salomoninsolmut kunnollaja samoin tiimalasikantapään ja sukkien neulomisen yhtaikaa yhdellä pyöröllä.En ole mitään niistä toteuttanut, niin saa nähdä tulisiko tänä vuonnakaanniihin inspiraatiota. En ota kumminkaan mitään paineita opettelusta.

Tämmöiset mietteet täällä vuodenlähestyessä loppuaan. Päivittelen tuon sivupalkin lankalistan kun kerkiän. Nyttoivotan kaikille oikein hyvää ja ihanaa uutta vuotta 2012!

Samaa kuin viimeksi...

2011-12-21T21:37:00.000+02:00

Nyt tulee ihan samanlainen viesti kuin viimeksikin. Eli lyhyesti:

Neuloin pipon ja ostin lankaa :)

Tämä pipo on periaatteessa samanlainen kuin edellinenkin, mutta nyt mulla oli sileänä alpakkana TeeTeen lanka, joka oli ohuempaa kuin vihreän pipon alpakka. Siksi päätinkin neuloa moninkertaisella langalla, eli mulla oli molemmat, sekä sileä alpakka että lenkkialpakka Cacao kaksinkertaisina. Neuloin nelosen puikoilla keskeltä alkaen ja pipossa on 68 silmukkaa. Painoa kertyi 78 grammaa. Tämä on hitusen isompi, kuohkeampi ja pehmeämpi kuin vihreä versio. (Ja väri sopii mulle paljon paremmin.)

Sitten eilen ostin vähän sukkalankoja joululoman alkamisen kunniaksi.

EIpä tässä muuta kuin OIKEIN IHANAT JOULUT KAIKILLE!

Pipo ja lankaa

2011-12-14T15:43:00.000+02:00

Taas on bloggailu jäänyt vähemmälle, mutta olen mä vähän neuloskellut. Valmista on syntynyt vain yksi pipo. Keskeneräisiä on sitäkin enemmän, mutta ei niistä nyt muuta, kerrotaan sitten kun valmistuvat. Jos valmistuvat :)

Tässä pipossa on käytetty Teeteen Cacaota eli lenkkialpakkaa ja samanväristä Sandnesin Alpakkaa. Silmukoita oli 80 ja neuloin tahallani oikein tiukkaa pienillä kolmosen puikoilla, jotta piposta tulsi mahdollisimman lämmin, tuulta ja pakkasta pitävä. Käytin sitä jo kerran tuulisena ja kylmänä päivänä lenkillä, ja lämmin se oli, just sellainen kuin halusin. Eihän se oikein minkään näköinen ole, resorireunainen peruspipo, mutta hyvä ja helppo käyttövaate. Ai niin, tämä pipo painaa vain 55 grammaa.

Sitten ostin tuossa kuun vaihteessa yhden lankakeränkin. Olin Hämeenlinnassa yhdellä kurssilla ja bussia odotellessa jäi aikaa poiketa Wetterhoffille fiilisteleen ja muisteleen 30 vuoden takaisia opiskeluaikoja. ;) Pakko sieltä oli yksi keräkin ostaa "matkamuistoksi". Teen tästä varmaan jonkun huivin tai tuubin.

Joulukin lähestyy ja mulla on enää kaksi työpäivää tänä vuonna :) Mukavaa joulun odotusta!

Lankaa...

2011-11-21T20:58:00.001+02:00

Laitan tänne kuvat uusista langoistani, joita meille on muutaman päivän sisällä kotiutunut puoli kiloa.

Koska tykkään niin paljon alpakan tunnusta ja lämmöstä, ostin sitä kahta pipo-huivi-settiä varten. En osannut päättää kumpaa "tarvitsen" enemmän, violettia vai vihreää, niin ostin molempia. Molempia lankoja ostin siis vyyhdin Cacaota, eli Teeteen lenkkialpakkaa ja pipoihin lisäksi tavallista alpakkaa että saan neulottua niistä tiiviimmät. Vihreä on Sandnesin alpakkaa ja violetti Teeteen. Nämä tekevät yhteensä 300 grammaa.

Sitten sain postissa 200 grammaa Merisock-lankaa, yhteen testineuleeseen, josta kerron lisää sitten kun olen saanut neulottua.

Lopuksi vielä Came-kamelilankatuubi, joka eilen kirjoittaessani oli vielä kesken.

Tämä tuubi on neulottu vitosen puikoilla ja se painaa tasan 100 grammaa. Kuvan perusteella ei ehkä uskoisi, mutta tämä menee kivasti kaksi kierrosta kaulan ympäri tai toisen kierroksen voi tarvittaessa vaikka vetää päähän, jos on ilman pipoa liikkeellä. En ole (ainakaan vielä) höyryttänyt tai muuten viimeistellyt tätä, ja se valitettavast näkyy kuvassa. Osa langasta on kerran purettua, siksi tulos ei ole kovin tasaista.

Eipä mulla nyt muuta, pitää luoda silmukat valmiiksi pipoa varten, että saa huomenna bussissa neuloa (jos jaksaa)...

Asusteita

2011-11-20T20:21:00.000+02:00

Olen tässä neuloskellut lisää lämpimiä asusteita.

Päätin kuluttaa loput tummanruskeat Jannet ja neuloin niistä ensin pipon. Ekassa kuvassa näyttää enemmän joltain frisbeeltä, mutta pipo se on :)

Tässä toisessakin kuvassa pipo näyttää vähän oudolta, kun nuo makkarat vetää pipoa kasaan, mutta päässä tuntuu ja näyttää ihan kivalta. Tämä on neulottu kolmosen puikoilla, 88 silmukalla ja painaa 59 grammaa.

Sitten jatkoin samasta langasta sormikkaat. Neuloin edelleen kolmosilla, silmukoita on 36. Hanskat painaa 68 grammaa.

Loppulangan neuloin tuubikauluriksi vitosen puikoilla, tässä on 88 silmukkaa ja painoa 83 grammaa. Tässä on neulepintana kaksinkertaista helmineuletta. Tummanruskea Janne loppui tähän sitten vihdoin.

Sitten aloin tuhoomaan beigeä kamelilankaa, Camea.

Tässä pipossa on käytetty kaksinkertaista lankaa ja vitosen puikkoja, silmukoita on 60 kappaletta ja pipo painaa 61 grammaa.

Nyt mulla on työn alla tuubihuivi tästä samasta Camesta, eikä se lanka lopu vieläkään. Teen varmaan siitä jonkun toisen huivin, saa nähdä.

Niin, ja lisäksi olen käynyt parikin kertaa lankakaupassa, mutta en muistanut kuvata niitä lankoja tähän postaukseen. Eli niistä sitten toisella kertaa....

Petrolinsinistä

2011-11-08T18:25:00.001+02:00

Hei pitkästä aikaa!
Mulla on esittelemättä vielä lokakuun viimeinen neule.

Tämä pipo on tehty muuten ihan samoin kuin edellisen postauksen oranssi, eli seiskaveikasta 88 silmukalla, mutta nyt mulla oli kolmepuolikkaat puikot ja piposta tuli hiukan kevyempi, eli 54 grammaa painava. Pipo valmistui 30.10. ja aloitin samalla istumisella loppulangasta sormikkaita.

Tai alunperin aattelin kyllä tehdä lapaset, mutta koska en tykkää käyttää sellaisia ja halusin tuon pipon itselleni, niin päädyin sitten tekemäänkin sormikkaat. Nämä on vähän hassun näköiset kuvassa ilman käsiä, koska kämmenosa näyttää niin kapealta ja sitten sormet leviävät joka suuntaan, mutta kädessä nää on kyllä mulle ihan sopivat. Yleensä olenkin tehnyt liian löysiä sormikkaista.

Nämä hanskat painaa 60 grammaa ja valmistuivat siis vasta marraskuun puolella, joten tässä onkin raportoitavana kahden kuukauden tekeleitä.

Näitten jäkeen olen neulonut Jannesta ruskeita sormikkaita ja tehnyt kaksikin pipokokeilua, mutta hanskojen sormista puuttuu vielä muutama ja pipoversiot menevät purkuun, koska en tykännyt kummastakaan, niin että valmista ei sitten ole muuta. Lokakuun saldoksi jäi 4 työtä ja 167 grammaa. Saa sitte nähdä jääkä marraskuun saldo tähän :)

Palataan asiaan!

Pieniä neuleita

2011-10-24T20:31:00.000+03:00

Neulominen on viime aikoina ollut aika vähäistä, mutta pari pikku juttua olen saanut valmiiksi.

Ensin tein oranssin pipon seiskaveikasta. Neuloin pikkupalmikkoa nelosen puikoilla, pipossa on silmukoita 88 kappaletta ja painoa sille tuli 58 grammaa.

Sitten neuloin loput vihreät Trekkingit pieniksi kämmekkäiksi. Näissä on 40 silmukkaa, puikkoina oli kakspuolikkaat ja painoa kertyi 24 grammaa.

Tänään aloitin samanlaista pipoa, mutta petroolinsinistä, jotenkaan ei nyt isommat työt ollenkaan innosta. Mulla on aika monta keskeneräistä, mutta tällä hetkellä en tykkää niistä ollenkaan.

Toinen revontulihuivini on ihan vähän alullaan, samoin jämätilkkupeitto - niitä kyllä jatkan joskus. Sitten olen aloittanut kamelilangasta ponchoa, mutta se menee kerälle, koska ei ole oikein onnistunut aloitus. Sitten kokeilin keltaisesta seiskaveikasta torkkupeittoa - mulla on kaksikin aloitusta, mutta en tykkää kummastakaan, joten nekin menee purkuun. Violetti kidsilk-paita kyllä kiinnostaisi muuten, mutta nyt ei millään huvita neuloa niin ohutta. Sitten mulla on kaksi pitkään kesken ollutta neuletakin tekelettä, joista vihreän puuvillan lanka ei yhtään innosta enää ja musta alpakka pitää lerpattavien etureunojen takia purkaa ja aloittaa alusta. Saiskohan nyt lomalla aikaan jotain näiden suhteen?

Terveisiä Tallinnasta

2011-10-02T16:51:00.000+03:00

Käytiin loppuviikosta Tallinnassa pitkästä aikaa. Rentouduttiin kylpylässä ja kierreltiin kaupungilla kävellen sekä raitiovaunuilla. Radison-hotellin Lounge 24 -terassilta saatiin vähän uutta perspektiiviä kaupunkiin.

Välillä satoi mutta ylhäällä käydessämme paistoi aurinko ja näkymät olivat tosi hienot!

Ihan kuin tuo talo olisi läpinäkyvä!

Shoppailin itselleni matkamuistoksi yhden huivin. Ja uskokaa tai älkää, en käynyt yhdessäkään lankakaupassa! Karnaluksin kohdalla ratikassa hiukan huokaisin, mutta en nyt kertakaikkiaan halua mitään uusia lankoja kaapin täytteeksi. Olen nimittäin tajunnut vihdoinkin sen että langat (ja muu tavara) ei maailmasta lopu! :) Sitten kun olen neulonut tai myynyt/lahjoittanut pois entiset, voin ostaa uutta.

Eilen sain valmiiksi yhden pienen neuleen. Halusin ihan ohuen pipon ja päätin tehdä sellaisen Trekking xxl -sukkalangan lopusta.

Pipo painaa kokonaista 31 grammaa ja se on neulottu kakkosen ja kakspuolikkaan puikoilla keskeltä aloittaen, silmukoita on 120. Lankaa jäi vielä sen verran että taidan neuloa siitä kämmekkäät. Kyllä on riittoisa kerä!

Syyskuun saldoksi sain 4 työtä ja 387 grammaa. Eipä tuo vauhti enää päätä huimaa, mutta jotain tulee kumminkin koko ajan tehtyä. ja omaksi iloksenihan mä täällä neuloskelen. :)

Lämmittimiä

2011-09-25T22:10:00.000+03:00

Olen tässä syyskuun aikana neulonut pois ne langat, jotka elokuun lopussa ostin.

Nalle Kukkakedosta kahdet säärystimet, oranssimpi lanka on nimeltään Krassia ja violetimpi Anemonea. Kummatkin on neulottu kolmosen puikoilla, niissä on 56 silmukkaa ja kumpikin pari painaa 96 grammaa.

Sitten neuloin säärystimet myös Purosta. Ne painavat 98 grammaa ja lopuista Puroista tein kaulurin, joka painaa 97 grammaa. Tein neljän kerroksen raitoja Takkatulesta ja Juolukasta vitosen puikoilla. Säärystimissä on 44 silmukkaa ja kaulurin kaulusosassa 80 silmukkaa.

Eipä tässä sitten muuta tällä kertaa, työn alla on aktiivisena ohut pipo ja lisäksi niitä keskeneräisiä töitä on useita. Palataan niihin sitten myöhemmin.

Aurinkoisia päiviä!

Sekalaista

2011-09-04T19:25:00.002+03:00

Ei mulla mitään valmista neuletta ole, mutta tulin laittaan tänne pari kuvaa.

Meidän pihassa kasvaa maailman kaunein kärpässieni, ihan kuin satukirjasta:

Voitin alittlebeauty-blogin arvonnassa iloisen pinkin aurinkolasikotelon.

Kuvasta tuli huono, koska tuo kotelon pinta on niin kiiltävää.

Perjantaina näin torilla myytävänä Pasmina-huiveja, enkä millään osannut päättää otanko turkoosin vai violetin, niin otin sitten molemmat. Pasminat on sen vuoksi parhaita, että ne ei ollenkaan kutita mun herkkää kaulaani.

Eipä tässä nyt muuta, mukavia syksypäiviä kaikille.

Elokuun kuulumiset

2011-08-30T22:35:00.000+03:00

Kuukausi on vierähtänyt viime postauksesta, laitan nyt kuulumisia.

Ensinnäkin vime viikolla kävin ostaassa lankaa, koska multa on tilattu iloisen värisiä säärystimiä. Poikkesin marketissa ostamassa uusia värejä, Nalle kukkaketoa ja Puroa, yhteensä 400 grammaa. Edellisen kerran ostin lankaa huhtikuussa, ja nämäkään ei siis tule mulle itselle (ainakaan kaikki), niin olen mielestäni aika hyvin selvinnyt tän kesän lankoihin sortumatta.

Yhdestä uudesta kerästä olen jo aloittanut säärystintä. Mietin pitkään, että tuleeko tästä Nallesta liian kapearaitaista säärystimeksi, mutta se, että tuossa on kolme melkein samanväristä punaista, tekeekin tähän ihan eri ilmeen. Vai näyttäkö hyvältä?

Ja olen mä tässä elokuussa jotain valmiiksikin saanut: Yhdet pääasiassa bussissa neulotut sukat valmistuivat tänään.

Näissä on lankana Trekking xxl ja puikkoina kakspuolikkaat. Lankaa kului 43 grammaa, mikä jää siis tän elokuun saldoksi. Olen kyllä neulonut lisäksi mm. yhtä ponchon tekelettä, joka saattaa mennä purkuun. Niin, ja olen ommellutkin, Ostin petroolia Nanso-trikoota ja tein pari teepaitaa itselleni. Niistä ei ole kuvia kun ovat ihan peruspaitoja, toinen pitkillä ja toinen lyhyillä hihoilla. Lisäksi olen vähän korjannut vaatteitani ja laittant kirppikselle ison kasan sellaisia, joita en ole aikoihin käyttänyt.

Shoppailtuakin on tullut, mm. seuraavien kuvien kengät, lenkkarit sekä sadepäivien varalle kuoritakin.

Vaikka mulla onkin nyt meneillään sukkien ja säärystinten tekoa, niin en tänä vuonna mennyt mukaan sukkasatoon. Neulominen ja bloggaaminen ja blogien lukeminen on jäänyt tosi vähälle viime aikoina - enkä osaa edes sanoa mitä olen niiden sijaan tehnyt. Ehkä olen vaan tulossa vanhaksi.... :) Tai sitten välillä vaan on hiljaisempia kausia. Mutta palataan taas asiaan!

Hassut tossut

2011-07-31T22:15:00.001+03:00

Tein tässä telkkaria katsellessani hassut kesätöppöset: Halusin kokeilla miltä palatöppöset mahtaisivat näyttää raitalangasta tehtyinä eikä niistä kovin kauniit tulleet, mutta ihan hauskat kesäiset varpaanlämmittimet.

Kyllästyin tekemään sukkia näistä seiskaveikka papukaija -lankojen jämistä, ja neuloin palatossut. Tein kolmosen puikoilla, 15 silmukkaa leveää ainaoikein-suikaletta. Painoa näillä töppösillä on 70 grammaa.

Heinäkuun neulesaldoksi sain kaksi työtä ja 349 grammaa. Aika vähän lomalaiselle, ja viikon päästä alkaa sitten jo työt meikäläiselläkin.

Lopuksi vielä kuva ruusukimpusta jonka sain viimeviikkoisilta vierailta.

Terveisiä reissulta!

2011-07-26T20:03:00.000+03:00

Laitan tänne kuvaterveisiä viimeviikkoiselta kotimaanreissulta. Kauimpana sijaitseva kohteemme oli Kokkolan asuntomessut. Messuilla tai matkalla ei tullut kauheasti kuvattua muuten kuin tätä upeaa Raippaluodon siltaa.

Niin ja sitten Ähtärin eläinpuiston asukkeja.

Tämä visentti taisi olla pahalla tuulella.

Villisian porsaat oli aika suloisia.

Isoa kissaa (lumileopardi) väsytti.

Kettuakin taisi kuumuus vaivata.

Pöllöllä oli kaihoisa katse.

Susilauma näytti kasalta turkiksia.

Karhu oli yksi harvoista, joka jaksoi vähän touhuta.

Alpakka on tän postauksen ainoa käsityöhön viittava kuva.

Vielä viimeisenä rento pupu.

Mukavaa loppukesää kaikille!

Reissukuvia ja revontuli

2011-07-15T15:25:00.000+03:00

Laitan tällä kertaa ihan aluksi vielä kuvia mökkireissulta: Poikkesimme yhtenä päivänä keskiaikaisessa Hattulan Pyhän Ristin Kirkossa, josta muutama kuva – seinämaalauksia ja 1300-luvun veistoksia.

Sitten reissukuvien jälkeen lopulta se mun ensimmäinen Revontulihuivini:

Tämä huivi on neulottu vitosen puikoilla Evilla-vironvillasta ja painoa tälle kertyi 279 grammaa. Vironvilla ei ihan riittänyt reunukseen, mutta onneksi en joutunut purkuhommiin, koska multa löytyi aivan saman sinistä jämälankaa, jolla tein viimeiset puolitoista kerrosta. Lanka on ikivanhaa, luultavasti Nallea (samaa jota käytin alkukesästä töppösiin). Tästä huivista tuli ihana ja valtavan iso, siipiväli on jotain 230 cm.

Niin, ja päädyin viimeistelyn kanssa siihen, että käytin jälleen kerran höyryrautaani, ja olen tyytyväinen lopputulokseen. Pingottamalla kärjistä olisi saanut piikkimäisemmät, mutta tykkään tästä tällaisena. Vastaukseksi kommenttiin kerrottakoon, että huivin pingottaminen meidän sänkyyn ei onnistu sen takia, koska meillä on erilliset moottoripunkat, joita ajellaan ylös alas. Sitten laitan tähän loppuun vielä kuvan olkkarin matostani, niin ymmärrätte, miksi huivia ei voinut pingottaa siihenkään.

Tämä matto – tai oikeastaan näitä on kaksi, mutta ne solmitaan naruilla yhteen – on aitoa seitkytlukua, olen sen tehnyt itse yhdessä äitini kanssa. Tämä kangaspuissa matonkuteista ryijytekniikalla tehty matto on ihanan mukava jalan alla, mutta lähinä painonsa takia siivouspäivänä ei niinkään mukava. Pitkään tämä oli mulla varastossa, mutta kun taloon tuli ruskeat sohvat niin mattokin pääsi taas käyttöön.

Eipä tässä muuta kuin pitää mennä kaivamaan esille joku uusi käsityö sadepäivän iloksi. Palataan taas asiaan!

Kesälomaterveisiä!

2011-07-10T17:29:00.003+03:00

Jo yli puolet kesälomasta kulunut ja viime postauksesta viikkoja, pitää tulla vähän raportoimaan asioita. Noitten viime postauksen tossujen jälkeen en ole saanut mitään valmista, eli kesäkuun saldo jäi neljään työhön ja 545 grammaan.

Olen kyllä neulonut, aloitin kesäkuun puolella elämäni ensimmäisen (mutta melko varmasti en viimeistä) Revontulihuivia! Olen tekemässä siitä hirmu suurta, mutta nyt viimeisellä reikienvälisellä raidalla. Tykkään tosi paljon sini-vihreä-violetista langasta jonka Haminan aikainen kollegani toi mulle silloin Tallinnasta (Kiitos Arja), eli näin kauan olen taistellut ohjeestaneulomisenvastaisuuteni kanssa. Mutta ihan turhaan olen vastustellut, alun jälkeen ohjetta ei ole tarvinnutkaan enää seurata.

Toinen revontulen aloittamista hidastanut tekijä on se, että mulla ei oikeesti ole mitään mihin sen sitten joskus valmistuttuaan pingottaisin. En yleensä pahemmin pingottele töitäni vaan pärjään mielestäni tavallisten huivien kanssa ihan hyvin höyryraudalla ja kärsivällisyydellä, mutta revontuli olisi kyllä ihan pakko voida pingottaa. Meillä vaan kerta kaikkiaan ei ole semmoista mattoa johon voisi ajatellakaan, eikä meidän patja myöskään tule kysymykseen. Eikä viitsisi lähteä ostamaan mistään esim. styrox-levyjä, koska niille ei sitten olisi kumminkaan soveliasta säilytyspaikkaa. Hmmmm. Mutta kyllä mä jotain keksin sitten kun nyt ensin saan sen huivin neulottua.

Juhannuksen paikkeilla vietettiin aikaa yhdellä hämäläisellä mökillä ja siellä istuin tuvan rappusilla uikkareissa neulomassa mukavasti käsissä soljuvaa vironvillaa. Oikeesti kunnon villa on paljon kivampi kesäneuletyö kuin kesälangat…

Kerrotaan nyt vielä että olen tänä kesänä shoppaillutkin mun mittakaavaan aika paljon. Mulla on nyt pari semmoista uutta juttua, joita ei ole ollut kuin teininä viimeksi. Mun normaalien mustien huppareitten, mustien neuletakkien, mustien toppien ja mustien farkkujen lisäksi olen ostanut mm. bikinit ja puukengät. Bikinit oli mökkeillessä ihan kivat pitkästä aikaa, vaikka en semmoisia ihmisten ilmoilla kehtaisikaan käyttää. Tavallisen yläosan lisäksi ostin myös semmoisen toppimallisen, jolla kehtaa uida sitten vaikka kylpylässä joskus.

En noista (ihan tavallisista) vaatteista laita kuvia, mutta tässä on ne mun puukengät:

Olen jo pitkään haaveillut löytäväni punaiset puukengät, mutta tänä kesänä hinku niiden perään kasvoi niin suureksi että lopulta tilasin ne Brandosilta, kun mistään muualta en löytänyt. Vähän jännitin että joudunko palauttaan, mutta onnistuin saamaan sopivat.

Semmoisia sandaalipuukkareita olisi jossain kaupassa ollut, mutta minä halusin nämä perusklopot, samanlaiset joilla kävelin koko teini-ikäni seitkytluvulla. Kävelin silloin kolmet puukengät ihan loppuun, kahdet niistä oli tällaiset punaiset.

Puukenkiin liittyen yksi juttu: korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni puukkarit on nyt ihan trendikäs juttu – etenkin ne semmoiset sandaalimalliset. Silti kävi niin että yhdessä kaupassa josta puukenkiä kysyin myyjätyttö (joka kai kuvitteli olevansa hauska) sanoi mulle että sun pitää vuoleskella itte semmoiset! Musta se oli aika pöyristyttävää asiakaspalvelua!

Mutta ei tässä muuta kuin laitan loppuun kuvia eläimistä joita siellä mökkireissulla kuvailin. Ja toi viimeinen oli meidän kotipihassa vieraillut söpöläinen.

Mukavaa kesän jatkoa, vielä 4 viikkoa lomaa, ja sitten päivät täyttyy taas teinienergiasta!

Tossutehtaalta päivää!

2011-06-08T15:26:00.002+03:00

Ihana kesä! Meidän sireenipensaissa ei ole ikinä ennen ollut näin paljon kukkia, iltaisin koko piha tuoksuu huumaavasti.

Innostuin näin hellepäivien iloksi neulomaan paksuja, lämpöisiä palatossuja, ettei varpaat palelisi talvellakaan.

Neuloin kaikki nelosen puikoilla kaksinkertaisesta langasta - harmittaa vaan että palojen reunat ei ole kovin nättejä. Tossut näyttää tässä vaiheeessa muutenkin aika hassuilta, mutta hetken käytön jälkeenhän tämmöiset on muuttuneet jo ihan jalan muotoisiksi. Isoimmat, eli ruskeat on neulottu 15 silmukkaa leveistä paloista lankoina tummanruskea Janne ja punertavampi Raggegarn ja ne painaa 181 grammaa. Keskikokoiset on neulottu harmaasta Jannesta ja sinisestä 26 vuotta vanhasta langasta joka luultavasti on Nallea ja niissä on 14 silmukkaa ja painoa 147 grammaa. Pienimmät on neulottu harmaasta Jannesta sekä violetista Seiskaveikasta ja niissä on 13 silmukkaa ja painoa 118 grammaa. Pienimmät mahtuvat just ja just mun 39 jalkaani, molemmat muut on miesten kokoa.

Sain näihin tossuihin kulutettua melkein puoli kiloa vanhoja sukkalankoja, näitä oli kiva vääntää - ensin ihan aivotonta neulomista ja sitten olikin pikkuisen miettimistä että sai neulotuista suikaleista ja paloista aikaan tossut. Saattaa olla että innostun tekemään näitä vielä lisää, mutta sitten kokeilen muunlaista reunaa, koska en ole näihin täysin tyytyväinen. Nyt otin kumminkin esille violetin Kidsilk-puseronkutimeni ja jatkan kesästä nauttimista!

Keltainen huivi

2011-06-03T09:24:00.001+03:00

Sain eilen valmiiksi pienen kolmiohuivin. Oikeasti tuo lanka on paljon keltaisempaa, mutta taustan vahva vihreä kai söi kuvassa huivista värit. Lanka on Fortissima Mexico Cotton Stretch kesäsukkalankaa (41% villaa, 39% puuvillaa, 13% polyamidia ja 7% polyesteria) ja se tuntuu ihan mukavalta kaulalla, ei kutita. Neuloin huivin nelosen puikoilla ja tein siitä niin ison kuin yhdesta kerästä tuli - parikymmentä viimeistä silmukkaa jouduin päättelemään jollain sopivan sävyisellä puuvillalangan jämällä, koska arvioin päättelyyn tarvittavan langan pikkuisen väärin enkä sitten viitsinyt ruveta purkuhommiin. Vaaka näyttää huivin painoksi 99 grammaa.

Päivitän nyt samalla sivupalkin lankalistan, koska tilastoni näyttää, että olen taas vaihteeksi päässyt alle kymmenen kilon. Nyt pitää vaan ahkerasti neuloa vanhoja lankoja pois, koska mulla on mielessä jo uusia suunnitelmia....

K E S Ä L O M A !

2011-06-01T13:56:00.005+03:00

Ihana ilma tuolla ulkona ja mulla tänään eka kesälomapäivä! Kaksi kuukautta ilman open kullanmurujen teinienergiaa, mutta jännää taas sitten elokuussa nähdä kuinka paljon teinitytöt ehtii yhden kesän aikana aikuistua! Nyt saan kummiskin nauttia lomasta kaikessa rauhassa, jos sitten loppukesästä vähän alkaisi suunnitella syksyn opetusta.

Olen pitkästä aikaa saanut pari neuletta valmiiksi.

Tämä äitille Gjestal Jannesta neulottu takki on nappeja vaille – itse en löytänyt sopivia nappeja omista enkä mun lähialueen kaupoista, mutta äiti on kuulemma itse jo ostanut ne odottamaan. Neuloin tän perusvillatakin nelosen puikoilla ja painoa kertyi 494 grammaa. Toivottavasti on sopivan kokoinen.

Sitten vähän muutakin valmista: Meillä oli tällä viikolla kaksi päivää koulutusta ja maanantaiaamuna nappasin mukaani sukkapuikot ja kerän mustaa lankaa. (Aattelin, että koska olen mustissa vaatteissa niin musta käsityö kiinnittää vähemmän huomiota kuin joku sateenkaarilanka). Aloitin aamulla bussissa ja valmistin toisen sukan toisena päivänä bussissa paluumatkalla. Ihan tehokas kaksipäiväinen siis, ja kun kuuntelemisen lisäksi oli käsillä tekemistä, niin ei välillä edes huomannut, kuinka huonolla penkillä istui. J

Nämä sukat on neulottu siis seiskaveikasta kolmosen puikoilla ja painavat 77 grammaa.

Olen myös ommellut hiukan, pari toppia ja yöpaitulin ja korjannut pari paitaa, mutta ei niistä tule tänne kuvia koska ei niissä ole mitään näkemistä. Laitan sen sijaan kuvan söpöstä pikku kassista, jonka yksi mun kullanmuruista mulle ompeli. Pyysin tekemään kassin, johon on helppo heittää kukkaro ym. kun lähtee pyörällä liikenteeseen, eikä halua ottaa oikeaa käsilaukkua.

Niin ja lisäksi mun kullanmurut ompeli mulle 8 uutta keittiöpyyhettä ikivanhasta pellavakankaasta, jota sain lahjaksi 5,3 metrin palan. Lisäksi tytöt teki niihin brodeerauskoneharjoituksinaan hienot vanhanaikaisen näköiset nimikoinnit.

Toukokuun neulesaldoksi tuli siis kaksi työtä, ja yhteensä 571 grammaa. Yksi huivi on lisäksi edennyt, mutta ei ehtinyt valmistua. Lankakaupoissa ei tullut toukokuussa tuhlattua ollenkaan – kävin kyllä Porvoossa Teeteen kevätmarkkinoilla mutta en sitten kummiskaan ostanut sieltä mitään – hiplasin kyllä vihreitä alpakoita ja jotain muutakin, mutta jätin vielä sinne…

Nyt kun kesäkuu alkoi ja kaikki muut neulebloggaajat aloittaa hurjasti uusia töitä kesäyön hullutuksessa, tekisi munkin vähän mieli liittyä joukkoon, mutta ongelma on siinä, että jos mun lankavarastosta aloittaisi parikymmentä uutta työtä, niin niiden pitäisi olla suurimmaksi osaksi sukkia, eikä mulla ole niin monia puikkoja. Niinpä päätin tänäkin kesänä tyytyä neulomaan ihan omaan tahtiini. Mulla on nyt kesken huivi, pusero, kaksi takkia ja tilkkupeitto/pyllynalusta. Lisäksi olisi tarkoitus tehdä parit töppöset, joten tekemistä riittää näinkin. Ja ommellakin voisi – laatikosta löytyy kankaita vaikka kuinka, mutta farkkupusakka ja ulkoiluliivi on ompelujonossa ensimmäisinä.

Eipä tässä nyt muuta kuin oikein ihanaa kesää kaikille!

Kesää!

2011-05-11T21:51:00.000+03:00

Poikkesin kertomaan pienet kesäiset terveiset, kun tänne on tullut kirjoiteltua niin harvoin viime aikoina.

Käsityörintamalla on ollut hyvin hiljaista, päivät kuluu töiden ja kotitöiden ja pihatöiden parissa.

Tässä kumminkin terveiset ja kolme keltaista kuvaa - kukkia sekä mun uusin Marimekkoni!

Palmusunnuntaita!

2011-04-17T20:22:00.000+03:00

Näin tänään lenkkipolun varressa ekat pienet sinivuokot ja ilma on nyt ihan mahdottoman lämmin. Takapihan lumikasojen jämät sulaa ihan silmissä, kyllä se kesäkesäkesä sieltä kumminkin tulee, vaikka talvi kestikin tänä vuonna ihan loputtoman kauan. Luulen, että olen nähnyt jo kiurun, peipposen ja västäräkin (en ole kovin hyvä tunnistaan eri lintumerkkejä) – enää pääskynen puuttuu!

Käsityöt on jääneet vähän vähemmälle viime aikoina, ei vaan ole innostanut. Bussissa olen neulonut sitä violettia Kidsilk-paitaani – aivotonta oikeaa sileää pyöröä. Harmaan villatakin kappaleet odottaa edelleen saumaajaa ja kaksi muuta neuletakkia on täysin ufoutuneina lankalaatikossa. Jämäkuuhun ilmoittauduttuani kaivoin esille jämälankapussit ja virkkasin ensin muutaman isoäidineliön seiskaveikkapaksuisista langoista, mutta ei mulla ole kovinkaan kivoja värejä joilla voisi sitä projektia jatkaa – jää varmaan odottaan uusia jämäkuita. En ole ottanut niistä paloista mitään kuviakaan, koska mulle peitonpalat on vasta paloja eikä millään lailla valmista…

Sitten kaivoin esille ohuiden sukkalankojen jämät ja rupesin virkkaan niistä kolmosen koukulla yhtä isoa ruutua – järjestelin vähän värejä, ja tämmöisen sain aikaan:

Aika ruma, mutta ei noin sekalaisista pätkistä mitään kauniimpaakaan saanut. Tällä on painoa 149 grammaa ja kokoa noin 60 x 60 senttiä, ja koska se on liian pieni peitoksi, niin nimesin sen pyllynlämmittimeksi. Pihatuolit on joskus viileitä tai mihin sitä sitten tarvitaankaan – koko projektin tarkoitus oli tehdä JOTAIN noista langanpätkistä.

Mulle tää tosin on niin kuin se laulun riepumatto, koska kaikki pätkät on jotain aiemmin tekemästäni työstä jääneitä – sukkia lähinnä, mutta on siinä mun alpakkahuivianikin ja muuta.

Mitäs muuta piti kertoa? No, ostin tässä yhtenä päivänä sadan gramman kerän keltaisenkirjavaa Fortissiman kesäsukkalankaa, tosin en meinaa tehdä siitä sukkia vaan aloitin kolmiohuivia. Silloin kun ostin langan, ilma oli vielä vähän kylmä, mutta toivottavasti tuota huivia tarvitaan vasta kuukausien päästä…

Eipä tässä muuta kuin ihania kevätpäiviä, minä otan nyt kutimen käteen ja alan katseleen vaalivalvojaisia…

Myöhäistä raporttia

2011-04-03T20:56:00.002+03:00

Kuukausi vaihtui niin, etten huomannut ollenkaan laittaa tänne raporttia. Ei tässä kyllä kummempaa kerrottavaakaan ole, varsinaiset valmistuneet työt olenkin tänne raportoinut. Lisäksi neuloin tähän pari vuotta vanhaan villapaitaan uuden helman – eli purin pois tuon reunuksen ja neuloin tilalle reilun pituisen resorin. Alun perin tuo pusero oli jotenkin epämääräinen – liian lyhyt tunikaksi ja liian löysähelmainen puseroksi. Tuon uuden resorin valmistuttua olen tätä paitaa käyttänytkin. Lisää painoa paidalle tuli 24 grammaa, tosin neuloin enemmän, mutta en muistanut punnita paitaa siinä vaiheessa kun vanha reuna oli pois. Tämän paidanpidennyksen lisäksi maaliskuussa valmistui siis yhdet lyhyet sukat ja superohut jakku, joten langankulutukseni maaliskuussa oli 194 grammaa. Lisäksi olen neulonut Janne-jakun kappaleet siihen kuntoon, että jos joku viitsisi ommella saumat, niin pääsisin tekemään kaulusta ja etureunoja. Eli siinä on ainakin yksi työ jonka luulisi valmistuvan huhtikuussa. Niin, olen mä ostanut vähän lankaakin. Tykästyin niin paljon tuohon Kidsilkiin, että ostin sitä 100 grammaa violettina (sori kun ei ole nyt kuvaa) ja olen aloittanut siitä puseroa. Juu, ja sitten mä menin liittymään mukaan Jämäkuuhunkin, mutta jostain syystä mua ei ole ollenkaan innostanut aloittaa mitään jämätyötä. Tai ei vain ole ollut aikaa perehtyä jämälankoihini. Mutta kyllä mä jotain aikaan saan siihenkin kunhan kerkiän…. Nyt on kummiskin niin ihanaa kun kevät näyttää vihdoin tulevan…

Toiset papukaijat

2011-03-11T15:20:00.003+02:00

Nämä lyhytvartiset Papukaija-Seiskaveikka-sukat syntyivät kärkikavennuksia lukuunottamatta bussimatkoilla. Puikkoina kolmoset, silmukoita 44 kpl ja painoa 70 grammaa. Ihmeellistä noissa raitalangoissa on välillä se, että joku raita ei yhtäkkiä olekaan ihan samanpituinen kuin muut - näissä sukissa pääsin kantapään yli ihan silmukalleen samanlaisena, mutta sitten tuo fuksianpunainen raita olikin lyhyempi kuin ekassa sukassa ja siitä kertautui eroa sen verran että toiseen tuli paljon isompi vihreä kärki kuin toiseen. Onneksi en ole perfektionsti niin ei se mitään haittaa, kunhan kummastelen :)

Eipä mulla nyt muuta, jatkan harmaata Janne-takkia, mukava viikonloppua!

Aurinkoista maaliskuuta!

2011-03-06T13:19:00.004+02:00

Raportoin pikaisesti viime viikolla valmistuneen jakkuni ennen kuin lähdetään lenkille tuonne ihanaan kevätpäivään!

Aloitin tätä Drops Kidsilk-jakkua jo syyskuussa (langat hamstrasin tätä varten jo vuotta aikaisemmin), mutta neuloin tämän suurimmalta osin tammikuussa. Työ jäi vähän kesken helmikuun ajaksi, mutta nyt neuloin tämän valmiiksi.

Lankana on siis ohuenohut silkki-mohair, puikkoina vitoset ja jakulla painoa vain 100 grammaa. Tosi hankala kuvattava näin henkarissa, mutta kai siitä jotain selvää saa.

Tuo jakku on muuten uskomattoman ihana ja lämmin päällä! Lankaa jäi vielä melkein yhtä paljon joten taidan tehdä siitä vielä toisen, mutta puseromallisen.

Nyt lähden nauttimaan ulkoilmasta!

Vuorossa harmaata…

2011-02-28T16:03:00.002+02:00

Viime postauksessa oli enemmän kuvia ja värejä, nyt on vuorossa vähän harmaata.

Neuloin Jannesta parit tumput. Aloin ensin vähän summissa 40 silmukalla, mutta musta alkoi tuntua, että niistä taitaa tulla liian isot äitilleni. En kumminkaan purkanut, koska tumpuille löytyy aina käyttäjiä, vaan aloitin saman tien toiset 36 silmukalla. Eilen tehtailin niihin peukaloita ja samalla tajusin että miksi en tykkää tehdä tumppuja: en saa mielestäni ikinä aikaan nättejä peukaloita. Pitäisi kai harjoitella enemmän. No, joka tapauksessa näissä nyt on jonkinlaiset peukalotkin ;)

Nuo oikeanpuoleiset eli ne isommat tumput painavat 64 grammaa ja vasemmanpuoleiset, eli ne joiden uskon olevan sopivat äitille, painavat 55 grammaa. Molemmat on neulottu kolmosen puikoilla.

Niin sitä sitten taas kuukausikin vaihtuu ja lankahamsterikisa loppuu. En ollut kovin tuottoisa, mutta 597 grammaa sain kumminkin kulutettua kuuteen työhön. Neuloin helmikuussa kolmet sukat, kahdet tumput ja yhden huivi-kaulurisysteemin. Lisäksi olen neulonut tuota harmaata Jannea enemmänkin: aloin nimittäin tekeen siitä äitille villatakkia mutta aika paljon neulottuani totesin taas vaihteeksi tekeväni liian isoa. Mikähän kumma siinä on että vaikka kuinka laskee silmukoita ja tekee mallitilkkuja niin silti kumminkin sitten kun aloittaa oikeaa työtä niin koko ei täsmääkään? No, otin puoli numeroa pienemmät puikot ja vähensin silmukkamäärääkin ja päätin tehdä kaiken varalle vielä pelkkää takakappaletta (aiemmin tein koko miehustaa ilman sivusaumoja, niin kuin yleensä tapanani on) jotta etukappaleitten koolla voi vielä hiukan säätää koko takin kokoa. Mutta valitettavasti uusi aloitus ja purkaminen vei parhaan inspiraation tiehensä. Kyllä se takki siitä vielä valmistuu, mutta ei tullut helmikuun aikana niin kuin alun perin kuvittelin.

Nyt mulla on kumminkin meininki jatkaa ensin valmiiksi se ihan vähää vaille oleva hämähäkin verkko, vai miksi sitä Kidsilk-jakkua sanoisi. Siitäpä syntyykin sitten maaliskuulle muutamia grammoja ;)

Mukavaa kevättä kaikille!

Terveisiä lomalta

2011-02-25T17:13:00.006+02:00

Täällä on vietetty talvilomaa ja poikkesin kertomaan kuulumisia:

On tällä vähän neulottukin:

Novitan Puro Batikista valmistui "kauluri" eli kolme kertaa kaulan ympärille kieputettava huivilenkki. Neulottu vitosen puikoilla, silmukoita 180 ja painoa 197 grammaa, eli niin paljon kuin kahdesta kerästä riitti. Neulottu joka toinen kerron oikein ja joka toinen kaksi yhteen ja langankierto, eli siis reikiä.

Toivottavasti saan vielä raportoida tälle kuulle jotain pientä, siksi en laita vielä loppusaldoja.

Sitten täällä on ommeltu:

Kaunis neito halusi punaisen, mutta malliltaan pelkistetyn vanhainpäiväpuvun, ja tällainen siitä tuli:

Laitan ehkä myöhemmin lisää kuvia, kun saan....

Sitten täällä on lomailtu, lenkkeilyn ja kotipuuhien vaihteluksi on kivä välillä mennä hotelliin yöksi. Voi vähän shoppailla ja käydä maistelemassa ravintolaruokia. (Shoppailin mustat suorat housut, teepaitoja ja kivan huivin, mutta niistä ei ole kuvia, koska ovat aika peruskamaa.)

Maisema päivällä

ja iltamyöhällä

Niin, ja sitten täällä kotona olohuoneen ikkunalla kukitaan taas:

Sateenkaaria

2011-02-13T20:16:00.002+02:00

Neuloin vaihteeksi parit villasukat!

Lankana kummassakin Novitan Seitsemän Veljestä Sateenkaari, puikkoina kolmoset ja silmukoita varressa 48 ja terässä 44. Ovat suunnilleen kokoa 39.

Lyhytvartiset painaa 64 grammaa, pitkävartiset 98 grammaa.

Huomaako kuvissa sukkien värieroa? Olin ostanut kaksi kerää tätä lankaa, samaa värierää. Tarkoitus oli ensin neuloa toinen sukka toisesta kerästä ja toinen toisesta, kun meinasin että sitten voi aloittaa seuraavan parin heti siitä seuraavasta väristä kun edellinen sukkapari on loppunut. Mutta aloitettuani toista sukkaa huomasin, että toisessa kerässä oli ihan eri sävyinen tuo fuksianpunainen – ensimmäisessä oikein kirkas ja toisessa paljon haaleampi, ja siinä oli valkoisia pilkkuja eli ihan värjääntymättömiä kohtia. Ero oli niin selvä että oli pakko tehdäkin saman tien toinen sukkapari. Onni näiden raitojen kanssa oli siinä että sukka päättyi sopivasti värimallikerran loppuun, eli ei tarvinnut ottaa uutta sukkaa aloittaessa pois kuin pikkupätkä oranssin raidan loppua.

Tykkään tosi paljo tuosta iloisesta raidoituksesta, loppulangoista meinaan neuloa sitten yhdistäen tähän sateenkaareen jotain muuta, todennäköisesti mustaa. Mutta niiden sukkien vuoro ei ole ihan vielä – eilen aloitin villatakkia harmaasta Jannesta, jota tuli hamstrattua ennen viime vuoden lankahamsterikisaa…

Niin ja vanhainpäivänpuku on valmiina odottamassa tansseja – kuvia siitä sitten joskus…

Papukaijasukat

2011-02-03T21:17:00.005+02:00

Sain juuri valmiiksi nämä sukat Novitan uudesta Papukaija-seiskaveikasta. Sukat on suunnilleen kokoa 38 ja ne painaa 119 grammaa. Neuloin kolmosen puikoilla ja silmukoita oli varressa 48 ja terässä 44.

Tätä riemunkirjavaa lankaa oli tosi nopea neuloa, koko ajan teki mieli jatkaa vielä yksi raita ja vielä yksi. Muuten lanka tuntui jotenkin oudolta, mielestäni seiskaveikka tuntuu yleensä karheammalta, nyt oli jotenkin pumpulinen tuntu, eikä joustokaan ollut mielestäni ihan entisellään. Saa sitten nähdä miten kestävät käytössä ja pesussa.

Seuraavaksi laitan puikoille Sateenkaarta, ehkä jo tänään. Harmittaa vaan kun lanka on keritty sillee päin, että jos haluaa värijärjestyksen menevän haluamallani tavalla niin pitäisi ottaa lanka kerän päältä, eikä mulla ole ikinä tapana tehdä niin. Pitäisköhän keriä langat uudestaan vai sietää pyörivää kerää....

Tammikuu päättyy

2011-01-31T18:08:00.001+02:00

Taas vaihtuu kuukausi ja on raportin kirjoittamisen aika.

Ihan ekaksi näytän kumminkin mihin ostokseen tänään sorruin.

Poikkesin marketissa kun vähän haikailin Nalle-päivänkakkaraa, mutta en sitten kuitenkaan sortunut siihen, vaan tähän vihreään Puro Batikiin. Mä vaan niin tykkään kaikista vihreän sävyistä ja tykkään tuon langan kutittamattomuudesta – niinpä veikkaan että nämä langat muuttuvat huiviksi aika pian.

Ostin siis tammikuussa 800 grammaa Novitan uutuusvärejä, jotka tällä kertaa sattuivat miellyttään mua kovastikin. Neulottua tuli paljon vähemmän.

Tammikuussa valmistui 4 työtä: huivi, pipo, lapaset ja kauluri, painoa yhteensä 443 grammaa. Lisäksi olen neulonut aika paljon Kidsilk-jakkua, jossa kuluu kyllä lankametrejä mutta ei pahemmin grammoja. Jakku on neulottu alhaalta ylöspäin ja olen menossa jo aika pitkällä raglan-osassa, mutta lankahamsterikisan huomenna alkaessa kiusaus jättää Kidsilk kesken on aika suuri. Ihan varmasti aloitan kumminkin huomenna Papukaija-sukkia!

Väriä

2011-01-20T19:20:00.004+02:00

Tulin näyttämään uusia lankojani.

Mun sukkalankavarastossani alkoi olla tosi tylsän väristä, niin tylsää ettei niistä viitsinyt enää ruveta neulomaan mitään, vaikka sukat onkin mitä mainioin bussimatkaneule. Katsoessani joku aika sitten Novitan tulevia värikarttoja tiesin heti, mitä ostaisin ja nytpä onkin sitten väriä kerrakseen!

Kerkisin näitä jo muutaman kerran poiketa etsimässä, mutta tänään Prismasta nämä sitten löysin: Sateenkaarta ja Papukaijaa, ostin kumpaakin kaksi kerää, ettei heti lopu kesken. Nytpä olenkin sitten hyvin varustautunut pian alkavaan Lankahamsterikisaan. Näistä meinaan neuloa sekä tällaisenaan, että jonkun tylsän kanssa raitaisena.

Tammikuun lopun meinaan kumminkin vielä sinnitellä tän henkäyksenohuen Kidsilkkini parissa. Tässä on miehusta toisilla puikoilla ja molemmat hihat samanaikaisesti toisilla, koska miehusta rupeaa olemaan jo turhan iso mukana kuljetettavaksi niin aloitin hihoja ja miehusta sai jäädä sohvalle telkkarineuleeksi.

Helmikuussa sitten laitetaan paksumpia lankoja puikoille.

Asusteita pakkasen varalle

2011-01-16T22:02:00.003+02:00

Ostin ennen joulua punaista Alfaa lämmintä pipo-kauluri-settiä varten. Tykkään Alfasta, koska jostain syystä se ei kutita mua ainakaan yhtä paljon kuin monet muut langat. Hain sitten lankaa lisää vielä tumppuja varten yhtenä päivänä, kun sormeni palelivat villahanskoissa.
Viime viikolla innostuin sitten neulomaan tuota settiä, vaikka ilma olikin huomattavasti lämpimämpää…

Ensin valmistui pipo:

Pipo painaa 72 grammaa. Se on neulottu vitosen puikoilla ja siinä on 64 silmukkaa. Kummallista oli, että samoista puikoista ja silmukkamäärästä huolimatta tästä piposta tuli paljon kireämpi kuin alkusyksystä tekemästäni Alfa-Glitter-piposta. Ei kai ne tavallinen ja glitter-versio sitten olekaan ihan samanlaisia. Mutta tästä punaisesta piposta tuli kuitenkin ihan hyvä, ruskea onkin vähän liian löysä.

Sitten tein lapaset:

Näissä on 32 silmukkaa ja vitosen puikot ja näihin meni lankaa 84 grammaa. Halusin samat pompulakuviot, mutta en tullut harkinneeksi tuota kärkeä ihan tarkkaan, olisi siitä saanut kauniimmankin. Mutta kyllä nämä kelpaa laittaa pakkasella omiin käsiini.

Sitten vielä kauluri:

Kaulurissa on 72 silmukkaa ja tällä kertaa halusin vähän löysempää, joten otin kutosen puikot. Neuloin alareunan resoria niin pitkään kuin lankaa riitti, ja kaulurille tuli painoa 90 grammaa.

Tässä kuvassa vielä kaikki yhdessä:

Näillä neuleilla onkin sitten saatu neulevuosi ihan hyvälle mallille. Seuraavaksi työkseni kaivoin esille Kidsilk-jakkuni ja olen sitä pistellyt muutaman sentin. Grammoja siitä ei kyllä pahemmin kerry…

Vuoden ensimmäinen

2011-01-08T22:29:00.004+02:00

Vuoden ensimmäinen työ valmistui eilen.

Neuloin yhdestä Novitan Varpu-kerästä tämän ison ja pehmeän kolmiohuivin. Neuloin kutosen puikoilla ainaoikeaa niskasta alkaen – tähän huiviin en halunnut tehdä mitään muuta ”koristusta” kuin reikinä näkyvät levennykset. Tämä oli oikea telkkarinkatsomisneule ja kyllä tän tekemisen aikana tulikin katsottua aika monta brittiläistä, saksalaista ja ruotsalaista poliisisarjan osaa. Huiville tuli painoa 197 grammaa, eikä loppulangasta olisi saanut enempää kerroksia, joten tarkkaan tuli neulottua. Huivi on ihanan iso ja pehmoinen ja siihen on ihana kääriytyä kun pikkuisen paleltaa…

Meidän takapihalla on taas aikamoinen vilske, kun hommattiin pikkulinnuille uusi ruokinta-automaatti. Hauska seurata kuinka baarin neljälle tiskille on jonoa, välillä joku hermostuu vuoronsa odottamiseen ja menee tönäisemään toisen pois…

Mutta kukahan se mahtaa olla meidän pihan kunkku?

Ainakin omasta mielestään!

Uutta Vuotta 2011!

2011-01-02T19:29:00.003+02:00

Tulin tänne blogiin päivittään sivupalkin lankavarastoni. Poistin listalta aika monta kohtaa ja siirsin langat epämääräisten jämien osastoon. Sellaisia sekalaisia pikkueriä, joista ei yksinään tule enää mitään. Pitää keksiä jossain vaiheessa oikein kunnon jämätyö, johon ne saisi upotettua, koska niitä kertyi yllättäen yli kilo. Jos en muuta keksi niin pitää hakea kirjastosta uudelleen se "Anna kaikkien kukkien kukkia"-kirja ja neuloa/virkata se läpi! ;)

Mulla on nyt työn alla Varpu-kolmiohuivi ja seuraavaksi aloitan Alfa-asustesettiä. Sitten jonossa on punaista Kidsilkiä, tarkoituksenani olisi opetella uudelleen salomoninsolmujen tekeminen (osasin sen mielestäni joskus kolkytvuotta sitten). Tän vuoden suunnitelmiin kuuluu myös vihdoinkin Revontulihuivi (johon mulla on ollut lanka kerittynä jo pari vuotta) sekä sukkien tekeminen Magic-loopilla (jota olen kerran jo meinannut aloittaa mutta en sitten kumminkaan viitsinyt). Nuo kolme asiaa on olleet listallani jo pitkään, mutta jospa ne nyt tulisi tehtyä kun oikein tänne ne kirjoitan näkyville. Katsotaan sitten vuoden lopussa mitä tuli tehtyä. Tän hetken tärkein käsityö on kummiskin ompelua, sillä vanhaintanssipäivä lähestyy...

Eipä nyt muuta kuin mukavaa vuoden alkua kaikille!

Vuodenvaihteen raportti

2010-12-29T21:08:00.005+02:00

Sain tänään valmiiksi viimeisen joululahjan tälle vuodelle:

Nämä valkoiset seiskaveikkatumput ovat hiukan pienemmät kuin viime postauksessa esitellyt, nämä tulevat Lukiolaistytölle. Neuloin nämäkin kolmosen puikoilla, näissä on 36 silmukkaa ja painavat 54 grammaa. Mun piti tehdä näihin jotain kuviota, pikkupalmikkoa tai jotain, mutta kerta kaikkiaan unohdin ennen kuin olin jo lähellä kärkikavennuksia. Tässä kuvassa nämä tumput on vielä vailla loppuhöyrytystä, joten tulevat olemaan hieman tasaisemmat, kunhan huomenna viimeistelen ne.

Enempää neuleita ei mulla tänä vuonna tule valmistumaan niin aattelin laittaa raporttini tänne jo nyt. Joulukuussa syntyi 4 työtä: yhdet sukat, kahdet lapaset ja iso kolmiohuivi. Yhteensä ne painavat 355 grammaa.

Neuloin tänä vuonna tosi paljon vähemmän kuin muutamina viime vuosina, se pahin vimma on mennyt ilmeisesti ohi ainakin toistaiseksi. Sain valmiiksi seuraavanlaiset 39 työtä: 12 huivia, 10 pipoa, 9 sukat, 2 tumput, 1 kauluri, 1 säärystimet, 1 jakku, 1 liivi,1 lyhythihainen toppi ja 1 hihaton tunika. Lankaa näihin kului yhteensä 4568 grammaa, (mikä on melkein 10 kiloa vähemmän kuin hulluna vuotena 2007).

Tällä hetkellä mulla on kesken 3 jakuntekelettä, joista yksi on ufoutumassa, koska en tykkää siitä enää ollenkaan, toinen josta muuten tykkäisin sen vuoksi kun en ole tyytyväinen sen etureunoihin ja kolmas ihan vain projektin tylsyyden vuoksi. Mutta en aio niitä ainakaan toistaiseksi kerällekään palauttaa vaan tuumailen asiaa uudelleen joskus sitten kun on vähän valoisampaa. Nyt on kumminkin muutama kiinnostavampi lanka, joista aion tehdä ensi vuoden ekat työt.

Esitellään tässä välissä uudet lankani:

Ostin 3 kerää punaista Alfaa jo marraskuun puolella, ja tuossa vähän ennen joulua hain sitä pari kerää lisää, koska yhtenä päivänä töistä tullessani sormiani paleli niin paljon, että sain päähäni että tulevaan punaisen Alfa-settiin pitää saada myös lapaset, jotka voin pukea hanskojen päälle paukkupakkasilla.

Samalla lankakauppareissulla mukaani lähtivät lopulta nämä ihanan punaiset Austermanin Kidsilkit, joita olen siellä kaupassa käynyt syksyn mittaan useinkin silittämässä. Tällä kertaa aattelin, että ostan ne ittelleni joululahjaksi, enkä katsonut hintalappua.

Eilen olin katselemassa alennusmyyntejä, ja vaikka kuinka yritin varoa lankahyllyjä, niin eikös vaan ollut pakko jotain ostaa. Petrolia seiskaveikkaa sai tosi halvalla - kotona harmitti, etten ostanut kuin yhden kerän, mutta saa siitäkin sukat ja toisiin raitaa. Lisäksi tuo kuvassa oleva pehmo hyppäsi syliini, enkä voinut millään häätää sitä pois, kun se oli niin suloisen pehmeä ja lämmin ja piti niin kovaa kädestäni kiinni. Vaikka se onkin suureksi osaksi tekokuitua, mutta kun siinä on 200 grammaa ja yli 600 metriä lankaa ja se maksoi vain vitosen, niin lopulta se pääsi kumminkin meille asumaan. Ja veikkaan että se pääsee ensimmäisenä puikoille – uskon että siitä tulee ihana kääriytymishuivi. Laitoin tuon Varpu-kerän samaan kuvaan Seiskaveikan kanssa, että kuvasta tajuaa kuinka suuri ja pehmoinen se on.

Jos olen tänä vuonna neulonut vähemmän kuin muutamina viime vuosina, niin vähemmän olen myös ostanut lankaa. Tänä vuonna ostin silti 5825 grammaa, eli reilusti enemmän kuin neuloin. (Viime vuonna ostin reilut 8 kiloa, mutta neuloin reilut 9 kiloa.) Ensi vuonna aion yrittää ostaa vielä vähemmän, mutta kokonaan langanostolakkoon en aio mennä, koska ainakin seiskaveikan tulevasta sateenkaari-raitalangasta haluan tehdä muutamat sukat. Lankahamsterien säästökuuriin aion kyllä taas osallistua, jos semmoinen ensi helmikuussa järjestetään.

Tänä vuonna blogissanikin on ollut aika hiljaista, toivottavasti ensi vuonna syntyy enemmän valmiita töitä niin blogattavaakin riittää. Sivupalkkikin pitäisi päivittää, joten saatan poiketa täällä huomennakin.

Eipä tässä muuta kuin toivottelen kaikille lukijoilleni oikein ihanaa uutta vuotta 2011!

Tapaninpäiväterveiset

2010-12-26T14:11:00.004+02:00

Täällä on vietetty rauhallista Joulua, nautiskeltu herkuista, nukuttu paljon ja popsittu flunssalääkkeitä. Onneksi on vielä kaksi viikkoa lomaa jäljellä, niin ehtii sitten muutakin kuin levätä ja niistää nenää!

Joulukuun aikana olen saanut valmiiksi tähän mennessä kolme neuletta: koko syksyn työn alla olleen kolmiohuivin, yhdet sukat ja yhdet lapaset. Ainakin yhdet lapaset on tarkoitus vielä tässä tän Joulun joululahjaksi tehdä, mutta ne ovat vasta ekassa peukalokiilassa.

Tämä huivi on neulottu vironvillasta vitosen puikoilla. Aloitin niskasta kuudella silmukalla ja tein aina joka kuudes kerros reikärivin. Lopussa tein reikiä joka toisella kerroksella että sain reunasta erilaisen. Viimeisillä kerroksilla silmukoita oli 328 kappaletta. Tämä huivi painaa 187 grammaa, lankaa jäi sen verran että olisin ehkä yhden kerroksen vielä saanut mutta lopetin varman päälle koska olisi ollut niin tylsää joutua purkamaan päättelykerrosta.

Tän huivin valmistuminen kesti ja kesti, koska sen tekeminen oli aika tylsää kun kerrokset pitenivät. Tykkäsin tästä langasta vyyhdillä tosi paljon, mutta neuloessa en enää ollenkaan niin paljoa. Lopputulos on kyllä sitten ihan kaunis, mutta ei tämä ehkä kuitenkaan tule mun omaan käyttööni.

Sitten tein vaihteeksi yhdet sukat. Näihin on neulottu kakspuolikkailla puikoilla loput viimevuotisista Fabeleista, painavat 51 grammaa ja ovat naisten kokoa.

Nämä lapaset puolestaan on Seiskaveikkaa, neulottu kolmosilla ja painavat 63 grammaa. Teinipoika saa nämä myöhäisenä joululahjana sitten joku päivä, kun nähdään. Kuvasin vahingossa kämmenpuolelta, mutta ei näissä toisella puolellakaan mitään koristuksia ole, ihan perustumput vaan.

Vuodenvaihteessa pitää laittaa tänne jonkinlainen yhteenvetoraportti ja päivittää lankalista. toivottavasti vielä jotain valmistuukin tän vuoden puolella!

Oikein hyvää loppuvuotta kaikille!

Marraskuun raportti

2010-11-30T21:02:00.002+02:00

Mulla on sukkasato jatkunut edelleen, vaikka tässä tänään päättyvässä kuussa muut neuloivatkin lapasia. Minä kun oon enemmän sukankuluttaja ja käsissä tykkään fleecehanskoista.

Viikonloppuna valmistui tämä 49 grammaa painava Step-sukkapari ja bussineuleena on nyt Fabelin jämiä, sukkia edelleen. Kakspuolikkaat puikot on koko ajan käytössä ja taas yksi katkesi. Tykkään niin paljon neuloa bambupuikoilla, mutta koska ne katkee (ja vääntyy) koko ajan ja niitä pitää hankkia koko ajan uusia, niin haluaisin tietää olisko jotkut puiset vaikka kestävämpiä? Kertokaa mitä mun kannattaisi seuraavaksi kokeilla? Kolmoset ja paksummat puikot kestää kyllä hyvin, mutta kakspuolikkaitten kans on ongelmia.

Kuukausi vilahti taas hetkessä, enkä saanut neulottua kuin kolme pientä työtä, kahdet sukat ja pipon, yhteensä 213 grammaa. Niin, ja luulin selviäväni marraskuusta ostamatta yhtään uutta lankaa, mutta tänään kumminkin ostin (tarjouksesta) kolme kerää punaista Alfaa, koska tykkään ainakin AlfaGlitter-piposta, kun se on niin lämmin, muttei kutita. Teen niistä suunnilleen samanlaisen pipo-kauluri-setin kuin ruskeasta glitteristä, pikkukauluri lämmittää leukaa ja poskia mukavasti. Kaulassa mulla on kumminkin huivikin näillä pakkasilla.

Mukavaa Joulun odotusta!

Päähän ja jalkoihin

2010-11-14T20:19:00.005+02:00

Kaksi pikkutyötä valmistunut:

Kaksinkertaisesta Maijasta kutosen puikoilla 60 grammaa painava ruskea-oranssi raitapipo. 64 silmukkaa ja viiden kerroksen raitoja.

Yksivärisestä ja kirjavasta TT:n Pallaksesta kolmosen puikoilla neulotut 103 grammaa painavat sukat.

Eipä näistä sen kummempaa sanottavaa ole, Maijasta tuli kaksinkertaisena jotenkin pehmeämpi kuin yksinkertaisena ja TT:n Pallas oli tosi hyvää neulottavaa.

Laitan lopuksi vielä kuvan orkideastani, noin viikko sitten se näytti tältä:

Nyt on aika moni vanhempi kukka tipahtanut jo pois mutta uutta nuppua aukeaa edelleen - tähän yhteen kukkavarteen näyttää tulevan 19 tai 20 kukkaa!

Meillä laitettiin jo joulukynttelikkö valaisemaan näitä pimeitä iltoja, nyt on olohuoneessa mukava joulun odotuksen tunnelma. Ja siitä se kevätkin sitten alkaa valkeneen!

Jämälankasukkia

2010-10-31T18:55:00.006+02:00

Syysloman, lokakuun ja sukkasadon lopuksi sain vielä neulottua kaksi paria jämälankasukkia.

Ensin tein vuosi sitten virkkaamastani Maija-peitosta yli jääneistä langanpätkistä raitasukat. Nämä sukat painavat 62 grammaa, ovat siis Maija-lankaa ja neulottu kakspuolikkailla bambupuikoilla. Ei mitkään kaikkein kauneimmat sukat, mutta sain pienet lankajämät kulutettua loppuun.

Sitten neuloin Mellanraggi-jämästä vielä yhdet sukat. Nämä painavat 60 grammaa ja neuloin samoilla kakspuolikkailla puikoilla (joista yksi katkesi eilen). Laitoin varteen vielä jatkoksi loput beiget Maijat.

Lokakuun saldokseni sain yhteensä kahdeksan työtä, joista kolmet sukat, kolme pipoa, huivi ja kauluri. Yhteensä kulutin 529 grammaa lankaa. Lokakuussa ostin lankaa 150 grammaa, jotka kaikki kulutin heti.

Mitkään isommat neuleet ei ole lokakuussa edistyneet ollenkaan ja nytkin mieli tekee vain tuhoita vanhoja keränloppuja sukiksi ja pipoiksi. Ihan hyvä sekin, mutta oikeasti alkaisin jo tarvita sitä mustaa alpakkatakkia, joka on iät ajat ollut jossain liki kainaloissa, eikä kukaan näe sitä neuloa näin pimeänä vuodenaikana. Niinpä taidan nytkin kaivaa esille vain pyöröt ja pipolankaa....

Glitteriä

2010-10-26T14:54:00.002+03:00

Neuloin aiemmin valmistuneen ruskean Alfa Glitter –pipon kaveriksi kaulurin.

Aloin neuloa kutosen puikoilla ja 72 silmukalla ja samalla tyylillä kuin pipokin, eli ensin kierrettyä 1x1-resoria ja sitten varret, joiden päihin tuli nypyt. Alareunan resoriin lisäsin jonkin verran silmukoita, että kauluri asettuu mukavammin päälle. Neuloin niin paljon kuin lankaa riitti, eli kaulurille tuli painoa 77 grammaa.

Innostuin sitten neulomaan pois loputkin glitter-lankani. Noissa tummanruskeissa ei glitterit kovin paljoa näy, mutta näissä mustissa sitäkin enemmän:

Neuloin Lidlistä viime vuonna ostetun Zettl Fantasyn lopuista ensin pipon kaksinkertaisella langalla. Vitosilla kaksinkertaisella langalla neulotussa pipossa on 64 silmukkaa, ja pipo painaa 52 grammaa.

Loput Fantasyt päätin virkata (3,5-koukulla) huivilenkiksi. Lanka ei kuitenkaan riittänyt kovin leveään huiviin, joten päätin jatkaa ensin jämäkätköstä löytyneellä Marinen jämällä ja sitten vielä Ogelista joskus kylkiäisiksi saadulla pienellä Perle-kerällä. (Perlessä on kirkkaita pieniä helmiä langassa.) Huivilenkille tui lopulta painoa 102 grammaa.

Isommat työt ei ole nyt ollenkaan kiinnostaneet – näiden lisäksi olen vähän neulonut sukkia Maija-jämistä, mutta saa nähdä valmistuvatko tässä kuussa että ehtisivät mukaan sukkasatoon. Saldoni siellä on vaatimaton 4 paria, mutta olen silti ihan tyytyväinen siihenkin.

Eipä tässä sitten muuta – syyslomasta nautiskellaan lenkkeilemällä sateisessa ja sumuisessa maisemassa. Ja lenkin ja saunan jälkeen on ihana laittaa villasukat jalkaan ja kokkailla lempiruokia ja katsella teeveestä syksyn mittaan nauhoiteltuja lempidekkareita. :-)

Vähän valmista

2010-10-10T16:55:00.003+03:00

Viime viikolla valmistui kolme pientä neuletta.

Ensin sain valmiiksi toiset sini-puna-valkoiset sukat kaksinkertaisesta Regian raitalangasta. Nämä kolmosen puikoilla neulotut sukat painavat 68 grammaa, nämä on mulle itselleni kotisukiksi, koska tykkään varsinkin kesällä pitää kotona tämmöisiä mahdollisimman lyhytvartisia sukkia. Neljästä Regia-kerästäni on nyt kaksien sukkien jälkeen jäljellä 30 grammaa pääasiassa valkoisia pätkiä. Pitää kai kerätä kohta kaikki vastaavat ohuiden sukkalankojen jämät ja vaikka virkata niistä joku jämälankahuivi.

Sitten yhtenä päivänä en voinut vastustaa lankakaupan ikkunasta houkutellutta Wash + Filz-it -nimistä tweedlankaa. Lanka tuntui niin pehmoiselta ja houkutteli ostamaan pipolangat, kaksi kerää. Saman tien neuloinkin siitä vitosen puikoilla 54 grammaa painavan peruspipon, josta tuli aika ihanan tuntuinen. En siis huovuttanut pipoa, vaikka lanka onkin huovutettavaksi tarkoitettua. Mun mielestä syksypipo on tällaisenaan paras, joustava ja sopivan lämmin, eikä liian tiivis ja kuuma. Pitää vaan muistaa, etten missään vaiheessa heitä tätä pipoa vahingossa pesukoneeseen.

Lankaa jäi niin paljon, että pohdin mitä loppukerästä tekisin. Sitten muistui mieleeni, että mulla on ihan täsmälleen noiden punaisten pilkkujen väristä Huopasta joku keränjämä, ja päätin tehdä vielä raitapipon.

Tämä toinenkin pipo painaa 54 grammaa ja on neulottu samoilla vitosen puikoilla. Nyt aloitin neulomisen päälaelta, koska ajattelin, että jos musta lanka ei riitä niin voin tehdä sitten punaisen reunaresorin. Tein kuitenkin mustan, koska näin sain tweedlangan käytettyä kokonaan, Huopasta jäi edelleen pikku nyssäkkä.

Ihan oikeitten raitojen neulominen tuntuikin pitkästä aikaa tosi kivalta. Tosin viimeistelyvaiheessa ne valmiiksi raidoitetut langat on kyllä ehdottoman mukavia, kun ei ole montaa langanpäätä pääteltävänä. Jämälangoista pitäisi kyllä nyt ehdottomasti keksiä joitain raitajuttuja, ihan senkin vuoksi, että saisin lankalistaani lyhennettyä. Jos vaikka neuloisin sukiksi tai kaulahuiviksi kaikki listalla olevat muutaman gramman Maija-jämät niin sekin olisi jo jotain. Mulla on kyllä monta työtä tällä hetkellä kesken, mutta ne kaikki on sen verran isoja, ettei niitä viitsi kuljetella mukanaan, ja nyt on vaan sen verran kiireinen aika menossa, että ehdin oikeastaan neuloa vain bussissa. Senpä vuoksi pitää varmaan tänään kaivaa lankalaatikoita ja keksiä joku kiva jämälankatyö…

Syyskuun raporttia

2010-09-30T20:14:00.002+03:00

Syyskuussa syntyi vielä yksi pipo.

Lankana Alfa Glitter, vitosen puikot ja 64 silmukkaa, painoa 74 grammaa. Malli omasta päästä, jatkoin samasta ideasta johon tammikuussa viimeksi pipoja tehdessäni jäin. Oikeat silmukat erottuvat nurjista kivemmin, kun ne tekee kiertäen. Nyppyjä on hauska tehdä – tammikuisessa versiossa tein nypyt kiertämällä lankaa silmukan juureen, mutta nyt tein ne neulomalla. Väri on oikeasti ruskeampi, aiemmassa postauksessa kuvatuissa kerissä on oikea. Tykkään Alfa Glitteristä tosi paljon, mutta mitä puolikkaasta kerästä saisi aikaan? Riittäisiköhän jonkinlaiseen pantaan?

Syyskuun saldoksi tuli 416 grammaa. Yhteensä valmistui viisi työtä, joista kolmet sukat, huivi ja pipo. Lisäksi osa keskeneräisistä töistä on edistynyt jonkin verran. Huomista varten pitäisi kuitenkin laittaa puikoille joku bussimatkalle sopiva pieni työ, mitään keskeneräisistäni en viitsi raahata mukanani. Ehkäpä neulon taas yhdet sukat, kun sukkasatokin jatkuu vielä toisen kuukauden…

Lopuksi vielä pieni kuva viime viikolta!

Moi taas!

2010-09-26T22:05:00.005+03:00

Neuloin toiset melkein samanlaiset sukat ruskeankirjavasta Mellanraggista.

Nämä sukat on muuten ihan samaa kokoa kuin edellisetkin, mutta tein vähän pidemmät varret. Nämä painavat 80 grammaa ja neuloin nämäkin kakspuolikkailla bambuilla.

Olen ostanut hieman uutta lankaa:

Yhdet sukkalangat ihan sen vuoksi, kun en ole ennen neulonut TT:n Pallas-langasta. Kerä yksiväristä ja toinen kirjavaa.

Sitten ostin itselleni pipolangat, tummanruskeaa Alfa Glitteriä. Mun vanha lempipipo on mustasta Alfa Glitteristä, ja aattelin että voisin tarvita toisen yhtä miellyttävän pipon. Pitäisi vaan keksiä malli, että saisi siitä matkakäsityön. Puna-vihreä vironvillahuivi on kasvanut jo sen verran isoksi, ettei ole enää kiva kuljettaa mukana, joten tarvin pienemmän työn.

Eipä tässä sitten muuta kuin kuvaterveiset syksyisestä metsästä: nyt on varmaan paras kärpässienivuosi ikinä!

Syksyä

2010-09-16T19:11:00.003+03:00

Syksyn myötä alkoi taas neulominenkin innostaa.

Sukkasadon ensimmäiseksi työkseni neuloin iloiset sini-puna-valkoiset nilkkasukat kaksinkertaisesta Regian langasta.

Nämä sukat painavat 92 grammaa, neuloin kolmosen puikoilla. Mulla oli lankaa 100 grammaa, mutta jouduin kuitenkin hakemaan lankaa lisää, koska olin halunnut aloittaa sukat punaisella raidalla. Punainen loppui kesken, sinistä ja valkoista jäi aika nöttöset. Ostin sitten saman tien vielä kaksi kerää, ja aion jossain vaiheessa neuloa lopuista jotkut melkein varrettomat sukat. Onneksi tuo lanka ei ollut kallista, ekat 2 kerää ostin eurolla kappale, nämä uudet maksoivat 1,50 e/kerä.

Bussimatkoilla olen saanut aikaiseksi mm. yhden kolmiohuivin.

Tämä herkullisen sävyinen lanka on Araucaniaa ja nelosen puikoilla neulottu huivi painaa 99 grammaa. Aloitin huivin niskasta ja neuloin ainaoikeaa, mutta tein huiviin satunnaisesti reikäraitoja. Reunan lähestyessä aloin tehdä reikäraitoja tasaisesti joka 6. kerroksella. Tästä tuli ihan mukavan tuntuinen kaulahuivi, aika pieni ja tykkään tästä sen vuoksi enemmän kuin baktuksesta, koska tämä ei veny pituussuunnassa yhtä paljoa. Ainakin mun baktukset venähtää käytössä pitkiksi ja kapeiksi.

Bussimatkoilla on syntynyt myös tämä toinen sukkapari – tai no, tein mä näitä sukkia myös viikonloppuna telkkaa katsellessani.

Tässä on lankana Mellanraggi, jota ostin vuosi sitten kaksi kerää. Meinasin laittaa tätä silloin torkkupeittoon, mutta päädyinkin tekemään yksivärisiä ruutuja ja nämä langat jäivät yli. Nämä kakspuolikkalla neulotut perussukat painavat 71 grammaa. Tämä lanka on siitä harvinaista, että mun mielestä oli kerällä aika rumaa mutta sukkana paljon nätimpää. Yleensä tuppaa käymään toisinpäin, että pettyy sitten kun alkaa kutoa.

Olen aloittanut tästä Mellanraggista toisiakin sukkia, melkein eka varsi on neulottu. Lisäksi olen aloittanut noin vuosi sitten hankitusta Dropsin Kidsilkistä jakkua – sitä on tehtynä noin puolitoista senttiä (koko miehustaa yhtenä kappaleena). Kolmas syyskuinen aloitus on puolitoista vuotta sitten hamstratusta vironvillasta punavihreä huivi, suunnilleen samalla mallilla kuin tuo viime viikolla valmistunut.

Vanhemmat keskeneräiset työt on nyt jääneet sivuun. Tai yhtenä iltana tein muutaman kerroksen mustaa Dropsin Alpakkalangasta tulevaa jakkua, ja vaikka tykkään siitä langasta ihan kamalasti, niin en vaan millään jaksa neuloa sitä jakkua. Kirkkaanvihreä puuvillajakku taas on tällä hetkellä ihan liian kesäistä.

Lisäksi tekisi mieli aloittaa joku pipo (tai oikeasti tekisi mieli jotain ihania kutittamattomia pipolankoja). Niin ja Möbius-huivikin olisi kiva tehdä, siihen taitaisi olla lankojakin. Mulla on ihan selvästi nyt jonkin asteinen startiittis-tartunta. Ja kaiken lisäksi olen käynyt muutaman kerran silittelemässä kirkkaanpunaisia Kidsilkkejä (mutta onneksi en ole vielä sortunut, kun en ole osannut päättää mitä niistä tekisin, enkä viitsi niin kallista lankaa ostaa ihan umpimähkään).

Tykkään syksystä tosi paljon! Olo on kuuman kesän jälkeen nyt niin reipas ja nyt on luonnossakin niin kaunista. Meidän pihapihlaja on ihan täynnä marjoja ja eilen näin metsässä niin hienoja punaisia kärpässieniä, että harmitti kun ei ollut kameraa taskussa. ;-)

Mukavia syksypäiviä!

Elokuun neule

2010-08-29T19:54:00.002+03:00

Viimeistelin juuri neuleliivin, jota olen neulonut viimeisen kuukauden.

Neuloin tämän liivin nelosen puikoilla Janne-langasta. Tein liivin ylhäältä alas, koska halusin saada tästä mahdollisimman pitkän. Käytin kaikki 9 kappaletta 50 gramman keriä, lankaa jäi tähteeksi noin 80 senttiä, ja valmis liivi painaa 442 grammaa. Vähän lyhyempikin olisi ollut ok, mutta nyt ainakin sain kunnon selänlämmittimen.

Tein hartiaosaan reikäraitoja, mutta muuten vaan pistelin sileää neuletta ilman sivusaumoja – tosi hyvä telkkarinkatseluneule siis. Ja aika monta Derrickiä, Kriminalistia, komisario Lewisiä ja Lea Sommeria tätä neuloessa tulikin katsottua :-)

Mitään muuta neuletta en elokuussa saanut valmiiksi (enkä saa). Kesken on tällä hetkellä ne kaksi jakkua, eli musta alpakka ja vihreä puuvilla, ohuita ja tylsiä neulottavia kumpikin. Lisäksi mulla on bussimatkaneuleena violetinkirjavasta Araucania-langasta simppeli pieni kolmiohuivi.

Parin päivän päästä alkaa syyskuu ja samalla Sukkasato, johon loppujen lopuksi ilmoittauduin mukaan, vaikka ensin meinasinkin jättää koko tempauksen väliin. Mutta siellä nyt kummiskin olen, Hillokellarissa taas, niin kuin viimevuonnakin. Ensimmäiseksi sukkapuikoille pääsee sinipunavalkoraitainen Regia, ja sitten pitäisi saada aikaan ainakin muutamia tossupareja.

Ai niin – olen mä kyllä vähän ommellut, pari kassia ja yksinkertaisen trikootunikan, mutta eipä niissä nyt mitään kuvaamista ole :-)

Mukavaa alkavaa syksyä!

Lankapäivitystä

2010-08-05T19:46:00.003+03:00

Tässä tulee vain pikainen postaus uusista pienistä lankaostoistani.

Nämä Regian raitalangat ostin maanantaina eurolla kappale uuden käsityömyymälän avajaistarjouksesta.

Tänään taas kohtasin vastustamattoman herkullisen Araucania-vyyhdin, jolla lahjoin itseäni.

Violetti Janne-liivi etenee telkkaria katsoessa, olen saanut ylhäältä-alas neulottavan liivini vaiheeseen jossa pistellään sileää vartalo-osaa muutaman kerän verran. (En viitsinyt kuvata sitä myttyä.)

Tämä kaunotar vietti yhden hellepäivän meillä sisällä – ei millään älynnyt tai halunnut mennä ulos vaikka kaikki luukut oli sille auki.

Mukavaa elokuuta!

Kesätunika ja syksylankaa

2010-07-30T13:32:00.004+03:00

Ostin huhtikuussa langat kesätunikaa varten ja sainpas kuin sainkin sen valmiiksi ennen syksyä. Ei ole kauheesti huvittanut neuloa koko kesänä – keskeneräiset työni ei ole innostaneet enkä ole helteellä jaksanut uusiakaan töitä aloittaa.

Tässä on nyt sitten kuva Muskat-puuvillalangasta neulotusta tunikasta. Kuvassa sävyt ei ole ihan oikein, oikeasti sopivat paremmin yhteen.

Tunika painaa 377 grammaa, neuloin sen 3,5 puikoilla ja virkkasin kädentiet ja pääntien kolmosen koukulla. Tein tuon vaatteen niin, että neuloin keskivärisellä langalla ensin helmineuletta haluamani levyisen ja just rinnan alle sopivan pituisen kaitaleen, jonka ompelin renkaaksi. Sitten poimin silmukat ja neuloin vaalealla yläosan ja sitten tummalla alaosan. Helmaan tein levitykset niin että sivuille tulisi kulmat. Yläosasta en meinannut osata päättää, että tekisinkö pikkuset hihat, mutta koska lankaa oli sen verran vähän, niin päätin vain virkata reunaan pylväitä. Kädenteillä on 2 ja pääntiellä 3 kierrosta pylväitä. Saa nähdä sitten onko tälle tänä kesänä enää käyttöä vai joko syksy alkaa…

Tämä tunika onkin sitten ainoa valmistunut työ heinäkuussa, aika pieneksi jäi saldo, mutta ei kumminkaan onneksi nollille. Välillä nimittäin en tykännyt tuosta tunikasta yhtään ja meinasin purkaa koko tekeleen. Mutta koska en keksinyt mitä noista langoista muutakaan tekisin, niin jatkoin sitten sitkeästi ja on kai sitä hullumpiakin tekeleitä tullut valmiiksi asti väkerrettyä.

Lankaakin tuli heinäkuussa lopulta ostettua. Marketeissa onnistuin käveleen aika monta kertaa lankatarjousten ohi, vaikka toisaalta olisi mieli tehnyt jotain ostaakin. Tyhjin käsin selvisin myös Vihreästä Vyyhdistä sekä Soukan Menitasta. Menitasta tultuani tosin pohdin että olenko kipeä vai parantunut langanostotaudista. No. Ogelista sitten tulikin ostettua jonkin verran, kun sinne varta vasten lähdettiin koska alennuksen sai kaikista langoista.

Mulla oli aika tarkka mielikuva millaista lankaa olisin halunnut seuraavaan projektiini, mutta ostin sitten kumminkin Jannea, vaikka se onkin vähän villaisempaa kuin olin aatellut. Luumunvioletti väri on just mitä halusin ja langan paksuuskin sopiva niin eilen aloitetusta liivistä tulee sitten vain hiukan talvisempi kuin alun perin meinasin. Jannea on kummiskin tosi kiva neuloa puuvillojen ja nauhalankojen jälkeen.

Ostin Jannea 9 kerää, teen siitä ylhäältä alaspäin niin pitkän liivin kuin tulee. Lisäksi ostin yhden kerän Trekking xxl –sukkalankaa, joka oli niin mun väristä.

Kaupanpäälliskorista valitsin mustan Perle-kerän, jossa on lankaan ujutettu kirkkaita helmiä.

Muuten kesä onkin mennyt melkein tuulettimen alla lepäillessä, näin kuumalla ei ole jaksanut paljon mitään. Pari lyhyttä reissua kotimaassa tuli tehtyä ja vähän lueskeltua askartelu- ja ompelukirjallisuutta tulevaan työhön valmistautuessa.

Ai niin, ostin kengät:

Kesäkuun raportti

2010-06-30T19:12:00.005+03:00

Viimeistä päivää viedään tässäkin kesäkuussa jo iltaa kohti, joten on aika tehdä kuukausiraportti käsitöistä. Sain valmiiksi pari pientä virkkaustyötä, huivit kaulaan sekä päähän.

Tämä kaulahuivi on – yllätys yllätys – vaihteeksi ketjusilmukkahuivi.

Virkattu kolmosen koukulla Novitan Bambusta ja painaa 93 grammaa. Tällä kertaa tein viiden pylvään sijasta kaksi pylvästä, ketjusilmukan ja taas kaksi pylvästä, välissä on 15 ketjusilmukkaa. Tästä tuli kesäisen kevyt, tarkoitettukin vain väriläiskäksi muuten niin mustiin asuihini.

Virkatessani aloin ideoimaan loppulangasta pientä päähuivia, ja keksin että sen voi virkata niskasta pantamaiseksi lenkiksi, jolloin ei tarvita solmuja. No – taisin keksiä pyörän taas, ainakin näin vastaavantyyppisen neulotun huivin blogeja selatessani. (En muista kenen blogissa se oli, mutta kyse oli semmoisesta vähän lämpimämmästä versiosta, pantaosuus oli käännetty kaksinkerroin.)

No, joka tapauksessa tykkään tästä mallista, mutta tein tästä omaan päähäni vähän liian ison. Jos tämä on liian lapsellinen malli eräille isotukkaisille teinitytöille, niin laitan sitten kuminauhan niskaan kiristämään ja pidän itse. Viiskymppiselle ainakin sopii!

Tämä kolmiohuivilenkki on siis tehty samasta Bambusta samalla kolmosen koukulla ja lankaa tähän kului tasan 50 grammaa.

Sain kesäkuun langankulutussaldokseni siis vain 143 grammaa. Tässä vaiheessa muistutettakoon, että ompelukone ja silmäneula olivat harvinaisen ahkerassa käytössä. Huomautettakoon myös, etten ostanut kesäkuussa yhtään lankaa, en edes matkamuistoksi Pietarista enkä Tampereelta!

Loppukevennyksenä jotain ihanaa vaaleanpunaista:

Tänään on taas se päivä vuodesta kun meidän pionit on parhaimmillaan. Tavallisesti tässä vaiheessa tulee sade ja kaataa kaikki kukat tukikehikoista huolimatta – toivottavasti tänä vuonna saisi nauttia näistä vähän kauemman…

Kesäterveisiä!

2010-06-26T18:40:00.005+03:00

Ei ole tullut päivitettyä blogia, kun ei ole tullut mitään valmista käsityötä pitkään aikaan. Neulepuolella ei ole nytkään mitään valmista, mutta ommeltuna sitäkin isompaa: sain vihdoin valmiiksi jo marraskuussa aloitetun tilkkupeiton. Tässä se on oikealla paikallaan vanhempieni sängyllä.

Niin. Onhan tällä peitolla kokoa, kaksi ja puoli metriä kanttiinsa ja aika hankala käsiteltävä varsinkin siinä vaiheessa kun vanukin oli jo paikallaan ja rypistymiseltä piti tosissaan varjella. Oikea puoli muodostuu 1704 palasta, nurja kahdeksasta. Käsintikkaukset valmistuivat viime viikonloppuna ihania prinsessahäitä katsellessani.

Ideaa väritykseen otettiin verhoista - keltainen tosin jäi peitosta pois. Eikös olekin juhannukseen sopiva väritys?

Neule- ja virkkausrintamalla on ollut tosi hiljaista. Olen kyllä välillä vähän tehnytkin, mutta mikään keskeneräisistäni ei ole sytyttänyt niin paljon, että olisi tullut valmistakin. Kesken on tällä hetkellä alpakkajakku, puuvillajakku, puuvillatoppi ja bambuhuivi. Taidankin nyt ruveta virkkaan sitä huivia, että saisin jonkin työn valmiiksi kesäkuunkin puolella.

Loppuun vielä muutama kuva parin viikon takaiselta viikonloppureissulta Pietarista!

Mukavaa keskikesää!

Virkattua ja bongattua

2010-05-25T14:21:00.003+03:00

Virkkasin lopusta Ticotico-langasta huivin – tai siis huivilenkin.

Tällä kertaa halusin huivilenkistä hieman pidemmän ja keveämmän joten päädyin virkkaamaan ketjusilmukkahuivitekniikalla, eli vuorotellen 5 pylvästä ja 15 ketjusilmukkaa. Pituuden vuoksi tämän pystyy pukemaan myös niin, että laittaa kaksinkerroin ja vetää toisen pään toisen lenkistä. Kolmosen koukulla virkattu huivi painaa 80 grammaa ja sain kulutettua siihen loput Ticoticot. (Näyttää muuten kuvassa kovin vaalealta tuota pensasaitaa vasten.)

Muuta valmista en ole saanut aikaiseksi – hiukan neulonut vihreää puuvillajakkua, joka on nyt kainaloissa. Lisäksi olen ommellut tilkkupeittoa, tänään sain sen vaiheeseen, jossa mulla on sata plokkia, joita pitäisi seuraavaksi ruveta yhdistämään. Eilen ostin jo vanunkin peittoa varten ja samalla piti ostaa vaihteeksi mustaa farkkukangasta, josta meinaan tehdä pusakan. Tykkään tekemästäni farkkubleiseristä, mutta myös pusakalle olisi tarvetta!

Tämmöistä tällä kertaa. Saa nähdä tuleeko tässä kuussa mitään muuta valmista. Laitan lopuksi taas kuvan tänkertaisesta takapihan vieraasta!

Kesäpusero

2010-05-12T22:32:00.003+03:00

Sain vihdoinkin valmiiksi yhden keskeneräisistä kesäneuleistani.

Tämä pusero painaa siis 293 grammaa ja se on neulottu kolmepuolikkailla puikoilla. Tässä on käytetty yksiväristä Rowan Linen Drape -lankaa sekä kirjavaa italialaista viskoosinauhalankaa, jonka vyötteessä luki vain Fonico. Neuloin pikku resorit yksivärisellä ja muun osan siten, että tein aina yhden kerroksen nauhalangalla ja yhden pellavasekoitteella. Koska nauhalangan yksi väri on tismalleen samaa punaista kuin tuo toinen lanka on, ei lopputuloksesta huomaa että olisi raitoja. Onneksi!

Aloittaessani oletin että nauhalangassa olisi metrejä vähemmän kuin pellavasekoitteessa, mutta aika pian sain huomata, että pellava hupenee sittenkin nopeammin. Mulla oli kumpaakin lankaa 4 kappaletta 50 gramman kerää, ja käytin pellavasekoitteen kaiken, viimeistä metriä myöten. Nauhalankaa puolestaan jäi vielä hiukan yli puolet jäljelle!

Ai niin, mulla on raportoimatta myös viimeinen lankaostokseni: yhtenä päivänä kaipasin kirkkaanpunaista kesähuivia ja kun ei mulla semmoista ole niin ostin sitten ohikulkiessani Anttilasta 3 kerää Novitan Bambua, joka muuten on mun puikoillani/koukullani uusi tuttavuus!

Bussi- ym. työkseni aloitin viime viikolla vihreänkirjavan TicoTicon jämistä virkkaamalla ketjusilmukkahuivilenkkiä, muutama kierros on jo tehtynä. (Bambua ei silloin vielä ollut ostettuna, kun aloitin.)

Siinä kai ne tärkeimmät käsityörintamalla! Ihanaa kun kesäkin vihdoin tuli!

Ei nytkään neuleita…

2010-04-28T14:22:00.002+03:00

…vaan tällä kertaa valmiina on vähän virkattua ja enemmän ommeltua.

Tein lähinnä bussi- ja junatyönä taas yhden huivilenkin. Tykkään näistä käytössä tosi paljon – ei kaipaa solmuja eikä asetteluja ja pysyy mukana vauhdissakin.

Tämä on virkattu Lidiln sukkalangan, Xettl Sirmionen jämäpätkistä kolmosen koukulla. Reunaan virkkasin ketjusilmukkakaaria Novitan Luksus Cloudista, jota mulla oli jäljellä just sen verran että sain molemmat reunat tehtyä. Painoa tällä huivilenkillä on 87 grammaa, ja se taitaa jäädä huhtikuun saldokseni.

Olenhan mä neulonutkin, niitä viime postauksessa esiteltyjä kesäneuleita, mutta valmista ei ihan lähipäivinä tulossa. Sen vuoksi huhtikuun langankulutus jää 87 grammaan, ja uutta lankaa meille muutti huhtikuussa 400 grammaa, eli ne kolmen väriset vihreät Muskatit.

Mutta sitten niihin ompeluksiin: Kuvat on tosi huonoja, ja sanon nyt etukäteen että nuo molemmat jakut on oikeesti mustia.

Olen jo ainakin parina vuonna etsinyt itselleni mustaa farkkubleiseriä tai jotain sen tapaista rentoa jakkua. Nyt kun taas kiersin kaupoissa eikä missään ollut mitään tarkoitukseeni (ja mun päälleni) sopivaa, niin lopulta päätin kipaista kangaskauppaan ja tehdä sen takin itse.

No, tästä tuli ehkä pikkuisen takkimaisempi kuin kuvittelin, mutta olen tosi tyytyväinen.

Materiaaleihin meni noin 40 euroa ja tekemiseen muutaman päivän inspiraatiohetket. Ei ollenkaan paha, itse asiassa innostuin niin, että kipaisin sitten toisessakin kangaskaupassa ja ostin kankaan toiseenkin jakkuun.

Tämä toinen jakku on semmoista huovutettua neulosta, viskoosia ja villaa ja tehty ihan samalla kaavalla – mitä nyt hiukan pienensin hartianseutua joka farkkuversiossa on aika reilu. Tein tähän vain erilaiset taskut, muuten aika sama. Tähän meni noin 30 euroa ja tekaisin tän päivässä.

Oon muuten tosi tyytyväinen että joulun alla vaihdoin ompelukoneeni uuteen, kyllä tällä uudella on ilo ommella – mitä nyt toissailtana kerkisin jo hermostua, kun en löytänyt napinläpipaininjalkaa mistään. Kerkisin jo kaivaa kaikki työkalupakkini ja lipastonlaatikoitakin, kun yhtäkkiä huomasin että ompelukoneessa onkin sen puolien ym. säilytyslokeron alla salalokero, jossa se jalka sitten tietysti oli. Helpotus!

Keskeneräistä ja uutta…

2010-04-14T22:32:00.006+03:00

Mulla ei ole mitään valmista esiteltävää, mutta tulin silti kertoon kuulumisia.

Tällä hetkellä mulla on 4 keskeneräistä työtä (plus ompelukset), mutta en silti aio osallistua tän kevään Fufo-tempaukseen, koska luulen että aloitan uusia töitä vielä lisääkin ennen kuin nämä valmistuvat. Otin kuvia tuossa esillä olevista keskeneräisistä, mutta vallan unohdin vanhimman työn.

No, se vanhin kuvaton keskeneräinen on musta alpakkatakki, jota on neulottu miehustaa ehkä parikymmentä senttiä. Sileää neuletta ja ohut lanka – tylsää!

Toiseksi vanhin keskeneräinen on tämä vihreä puuvillatakki. Väri ei oikeasti ole ihan noin minttu vaan on vihreämpää. Neulon tässäkin koko miehustaa ilman sivusaumoja (vaikkei uskoisi tän kuvan perusteella, tuo 4x4-resorineule vetää kasaan tosi kapeaksi. Aika tylsää neulottavaa tämäkin.

Seuraava keskeneräisyys on tämä ylhäältä alas neulottava toppi. Tuo kirjava lanka on jotain muutama vuosi sitten Tallinnan Filatista ostettua italialaista viskoosinauhalankaa ja yksivärinen on Rowan linen drape -pellavasekoitetta, jota sain kerran Korialla yhdessä lankavaihdossa. Kumpaakin lankaa on parisataa grammaa ja kun huomasin, että punaisen sävy on täsmälleen sama ja langat sopivat neulottavaksi samoilla (3½) puikoilla, niin päätin yhdistää ne samaan työhön. Niin kuin tiedätte, mä en ole raitaihmisiä, mutta tästä ei uskoisi että olen neulonut tuohon yhden kerroksen raitoja.

Neljäs keskeneräinen on tänään bussimatkatyöksi aloitettu päätön huivi eli huivilenkki viimesyksyisestä Lidlin Sirmione-sukkalangasta. Olisin ehtinyt virkata vähän enemmänkin mutta otin mukaani vain yhden lankanyssykän ja se loppuikin nopeammin kuin luulin.

Olin tänään siis shoppailemassa. Ostin kävelykengät:

Pari teepaitaa, joista toinen on ihan perus, mutta toisessa on kivat hihat:

Sitten poikkesin Menitassa puikkoja ostamassa:

Mukaan tuli tietysti myös vähän lankaa:

En ole ennen neulonut vielä Muskatista, näistä väreistä tulee toppi, jota alun perin meinasin pinkki-violetti-sävyistä, mutta päädyin kumminkin vihreään.

Niin, ja sitten ostin vielä mustaa farkkukangasta, josta pitäisi tulla jakku. Nyt tuo kangas on kuivumassa pesun jäljiltä, jospa jo huomenna innostuisin leikkaamaan. Tosin pöydälläni odottaa ompelijaa se tilkkupeittokin…

Maaliskuun raportti

2010-03-31T13:44:00.005+03:00

Sain juuri viimeisteltyä tämän kuun ekana päivänä aloittamani takin.

Tämä on neulottu Janne-langasta nelosen puikoilla ja painaa 674 grammaa. Halusin jämäkän, takkimaisen neuleen ja mielestäni onnistuin tavoitteessani aika hyvin. Aluksi tän projektin kanssa oli hankaluuksia, ensimmäistä versiota neuloin selkäkappaleen kainaloihin asti ja sitten vasta uskoin että olen tekemässä liian suurta takkia. Ensimmäinen oli pikkuista korinpohjaa, mutta en ollut kauhean tyytyväinen ja kun kerran jouduin aloittamaan alusta, mietin mallineuleenkin uusiksi. Vasta kolmanteen aloitukseeni olin tyytyväinen, joten monta päivää vierähti, ennen kuin pääsin kunnolla alkuun. Tämä on neulottu siten, että reunukset on ainaoikeaa ja muuten neuloin melkein kuin ainaoikeaa, mutta joka toisella nurjanpuolen kerroksella neuloinkin 1 oikein 1 nurin. Oli muuten aika mukavaa neulottavaa, mutta tuo 1o1n-kerros oli vähän hankala, koska neuloin sen nurjalla puolella. Oli aika vaikea nähdä kumpi oli vuorossa, varsinkin telkkaa katsoessa meinasi mennä sekaisin. Ja sitten kun hihanlevennykset ja raglankavennukset vielä sekoittivat, niin sai olla tosi tarkkana.

Takista tuli muuten just sopivan kokoinen, ei liian iso, muttei kiristäkään, ja hihat on sen verran napakat, etten usko niiden venyvän liian pitkiksi ja leveiksi tällä kertaa. Kaiken lisäksi sain aikaiseksi tähän taskutkin!

En ole ennen neulonut Jannesta, joten kirjoitetaan pari sanaa langastakin. Periaatteessa Janne tuntui aika samalta neuloa kuin 7-veljestä, mukavaa neulottavaa – lanka ei halkeile eikä muutenkaan käyttäydy huonosti. Se mistä en tykännyt tällaisessa isossa projektissa, oli nuo kerät. Seiskaveikan 150 gramman kerästä saa neuloa hyvät matkat ilman jatkoksia, ja mulla on niissä aika harvoin ollut solmuja, vaikka olen sitä paljon käyttänyt. Näissä 50-grammaisissa Janneissa oli solmuja useimmissa kerissä! Eli 150 grammaa kohti sai lankaa jatkaa 4 -5 kertaa!

Sitten äsken kun nappien ompelun jälkeen auringon paistaessa sovitin tuota takkiani, niin se näytti kyllä pikkuisen vanhalta jo heti synnyttyään! Toivottavasi ei nyppyynny ongelmaksi asti. Mulla on viitisen vuotta vanha seiskaveikkatakki, jota on pidetty ja pesty, eikä se ole mennyt miksikään, vaikka jotkut uudemmat veikat kyllä nyppyyntyvät helpommin. Sen sijaan mun Nalle-sliparini on kärsineen näköinen kun taas Maija-peitto ei ole mennyt miksikään.

Värivalikoiman puolesta tykkään noista Jannesta ja Maijasta – onhan Novitalaisilla sesonkiväreilläkin hyvät puolensa, mutta viime aikoina mun tarkoituksiini on sopinut paremmin Gjestalin värikartta.

Sitten toinen valmistunut työ:

Virkkasin toisestakin Paula-kerästä huivilenkin. Tämä on hitusen pitempi ja kapeampi kuin tuo eilisessä postauksessa esitelty. Sama 3,5-koukku, vaikka oli ehkä vähän iso tälle langalle, mutta kun muuten on mun lempikoukkuni. Painoa tällä kaulanlämmittimellä on 99 grammaa. Tämän värin pitäisi oikeasti olla vähän kylmempi, ja tuon eilisen oikeasti vähän lohenpunaisempi. Välillä tosi vaikeaa noitten sävyjen kanssa!

Niin ja sitten ne uudet langat:

Kävin lauantaina Vihreässä Vyyhdissä, ja kun siellä nyt vihdoin oli just oikean väristä tiilenpunaiseen vivahtavaa oranssia puuvillaa niin pakkohan mun oli ne nyt ostaa, vaikka lankahamsterikisa siihen pyllähtikin mun osalta. Olen haaveillut tästä langasta jo ainakin marraskuusta alkaen. Hiukan ohuempaa se kyllä on kuin toivoin, mutta pitää alkaa kohta tikutteleen sitä, että saa kesäksi käyttöön. Tätä lankaa on 700 grammaa – en ole vielä päättänyt mallia sen tarkemmin, mutta varmaan jonkinlainen ylhäältä-alas-versio siitä tulee ja ehkä vähän pitsiä tms. hihansuihin ja helmaan. Hihojen pituus päätetään sitten langan riittävyyden mukaan.

Maaliskuussa sain sitten loppujen lopuksi aikaan kolme valmista työtä: neulottu takki ja kaksi virkattua huivia. Yhteensä kulutin lankaa 871 grammaa. Uutta lankaa ostin 700 grammaa, joten saldo menee onneksi miinukselle – mutta helmikuun yli kahden kilon plussaa saa kyllä aika kauan paikata. Toisaalta nyt mulla ei ole mitään sellaisia neulehaaveita, johon ei olisi jo lankaa omassa kaapissa, joten luulisin, ettei tee tiukkaakaan olla ostamatta vähään aikaan. Voisin laittaa tavoitteeksi, että jos ei mitään yllättäviä tarpeita ilmene niin hankin lankaa seuraavan kerran syksyn käsityömessuilta (jonne mulla on jo vapaalippu), mutta en kummiskaan lupaa mitään! ;)

Kuulumisia

2010-03-30T09:53:00.009+03:00

Onpas kulunut pitkä aika viime postauksesta. Ei ole tullut kirjoiteltua kun ei ole ollut valmista raportoitavaa, mutta nyt mulla on yksi pieni työ.

Virkkasin pinkistä Paula-nimisestä puuvillalangasta tuollaisen huivilenkki-kaulurin. Koska lankaa oli aika vähän, päätin tehdä tästä hiukan lyhyemmän kuin aiemmin tekemästäni kirjavasta versiosta. Se on muuten tosi kätevä, senkun kietaisee kaulaan ja pysyy mukana. Jos tulee kuuma, voi toisen kierroksen avata. Tämä pinkki on sen verran lyhyempi, että on puettuna kaulurimaisempi. Virkkasin tämän huivilenkin kolmepuolikkaalla koukulla ja painoa tällä on 98 grammaa.

Tuo Paula-lanka on sellaista, jota ostin vuosi sitten työpaikan kirppispöydästä eurolla vyyhti. Mulla on sitä toinenkin, tummempi, fuksianpunainen ja kohta se on virkattuina samanlaiseksi.

En mä noihin huivirenkaisiin koko kuukautta ole käyttänyt – mulla on Jannesta neulottu villatakki paria saumaa ja nappien ompelua vaille valmis. Tavoitteena olisi saada sekin tän kuun puolella valmiiksi, eli seuraava postaus tullee aika pian.

Niin, ja viime lauantaina ostin taas lankaakin, ja putosin sen vuoksi lankahamsterikisasta kesken kaiken, mutta kyseessä ei ollut mikään heräteostos, vaan pitkään haaveilemani tunikalangat. Esittelen ne sitten seuraavalla kerralla.

Laitan vielä loppukevennykseksi pari kuvaa takapihan vieraista. Näitä oli siis oikeasti kaksi, en vaan saanut niitä millään samaan kuvaan.

Lankojen hamstrausta ja reissuterveisiä

2010-02-27T15:12:00.004+02:00

En löytänyt Helsingin-reissulla vielä niitä haaveilemiani oransseja tunikalankoja, mutta en silti todellakaan tullut tyhjin käsin kotiin. Ostin Lankamaailma Nordiasta kahdet villatakkilangat, kumpaakin olen suunnitellut jossain vaiheessa hankittavaksi.

Itselleni ostin tummanruskeaa ja äitiä varten vaaleanharmaata Jannea. Ostin kumpaakin kilon ”tarjoussäkin” ja sain kaupan päälle kaksi kerää meleerattua punaruskeaa Raggegarnia. Niin että meille tulla tupsahti sitten 2100 grammaa reilua arkilankaa lankahamsterikuussa neulottavaksi.
Tänään ja huomenna pitää tehdä vähän mallitilkkuja ja suunnitelmia, niin että pääsen sitten heti tosissani neulomaan kun maaliskuu alkaa.

Helsinkiin me lähdettiin eilen ihan yhden yön hotellireissulle. Katseltiin hotellin kahdeksannesta kerroksesta vaihteeksi Kallion/Sörnäisen/Alppilan maisemia ja Brahenkentän luistelijoita.

Oli mukavaa ja vähän erilaista kuin keskustahotelleissa, kadulla tuntui suorastaan eksoottiselta.

Helmikuuta

2010-02-25T20:47:00.005+02:00

Mulla on nyt ollut ennätyshuono neulekuukausi, mutta sainpas kuitenkin jotain valmiiksi, ettei ihan nollasaldoa tullut helmikuulle.

Tässä Baktuksessa on neulottu aina 2 kerrosta vihreänkirjavalla Ticoticolla ja saman verran tummanruskealla Cervinian Forever-langalla. Painoa tälle kolmosen puikoilla neulotulle huiville tuli vaivaiset 76 grammaa, ja se jäi helmikuun ainoaksi valmistuneeksi työksi.

Tykkään tästä oikeasta puolesta, mutta tuo nurja on aika epämääräisen näköistä.

Ja siitäkin tykkään että värit sopii tosi hyvin mun silmälasieni kanssa. Mutta noista tummista kohdista en tykkää ollenkaan, olisi pitänyt katkaista langasta nuo tummimmanvihreät kohdat kaikki pois, mutta koska en viitsinyt purkaa jo aika pitkälle ehtinyttä tekelettä, niin päätin, että rumat raidat saa jäädä tuonne solmujen kohdalle, mutta keskeltä huivia otin tumman pois.

Aloitin tätä huivia jo tammikuun puolella, mutta noiden rumakohtien vuoksi en oikein innostunut tekemisestä. Sitten meillä sattui putkirikko, ja nyt melkein kaikki tavarat ja huonekalutkin on pois paikoiltaan ja ties kuinka kauan. Nyt mun muut langat on jossain ja helposti saatavilla on ollut vain tuo huivi sekä mustan alpakkatakin tekele, joten ei varmaan ole ihme että olen mieluummin nukkunut, tehnyt sudokuja ja pelannut mahjoggia kuin neulonut. Huomenna aattelin kuitenkin piristää itseäni lankaostoksilla, jos vaan löydän jotain ihanaa mutta kohtuullisen hintaista oranssia tunikalankaa tai jotain muuta kivaa. Sitten alkaakin lankahamsterikuukausi, joten jos huomenna Helsingissä ei tärppää niin sitten mun on kaivettava jostain vihreät puuvillalankani ja neuloa niistä hamsterikuussa.

Tästä tuli siis kaikkien aikojen (jolloin olen kutimeni punninnut) surkein neulekuukauteni ja vielä helmikuussa, joka perinteisesti on ollut vuoden paras kuukausi kilpaneulonnan myötä. Yksi 76 grammaa painava työ! Enkä ole sitä keskeneräistä alpakkatakkiakaan montaa kerrosta neulonut. Mutta jospa ensi kuussa sitten saisin petrattua!

Ei tässä nyt mutta kuin mukavaa viikonloppua, toivottavasti saan sunnuntaina blogata uusista langoista! ;-)

Tammikuun raportti

2010-01-31T21:42:00.004+02:00

Sain tammikuulle valmiiksi vielä yhden käsityön.

Viime postauksessa kerroin ostaneeni riemunkirjavan kerän Novitan uutta Puro Batikia. Sormet syyhysi ruveta heti tekeen siitä jonkinlaista huivia tai kauluria, koska se tuntui siltä, ettei kutittaisi kaulaa. Halusin vaihteeksi virkata, ja ensin meinasin ketjusilmukkahuiviani, joka olisi tuosta langasta varmaan kivannäköinen, mutta koska en halunnut joutua laskemaan (että olisi mukavampi katsoa telkkaa tai jutella samalla kun virkkaan), niin päätin kokeilla jotain pylväshommaa isoäidinneliön tyyliin. Sitten sainkin idean ja saman tien oli yksi kerä virkattuna ja piti käydä ostamassa toinenkin kerä.

Tämmöisen sain aikaan:

Eli tän huivi-kauluriversion idea on että virkataan huivilenkki, joka kietaistaan kaulaan pari kierrosta epämääräiseen ruttuun. Reunoihin virkkasin pitkillä pylväillä piparkakkureunusta. Muuten tässä on virkattu aina 3 pylvästä ja 1 ketjusilmukka, niin kuin isoäidin neliössäkin. Painoa tällä 3,5-koukulla virkatulla huivilla on 191 grammaa.

Koekäytinkin tämän huivilenkin jo tänään ja tuntui tosi mukavalta, ei tarvi mitään solmuja tai muita kiinnityksiä. Saattaa olla että teen itelleni toisenkin samantapaisen jostain varastoni puuvillalangasta.

Tammikuussa neuloin 5 pipoa ja yhdet säärystimet ja yhden huivin ja virkkasin toisen huivin. Yhteensä noihin 8 työhön kului 687 grammaa lankaa.

Uutta lankaa tuli hankittua 450 grammaa, eli varasto kumminkin pieneni jonkin verran. Edelleen mieli tekisi oransseja tunikalankoja, mutta en ole löytänyt mieleisiäni – tai olisi Tampereella ollut sopivaa, mutta en kumminkaan ostanut niitä sieltä enkä ole löytänyt sitä samaa lankaa vielä muualta (eli suomalaisista nettikaupoista). Mutta ei tässä hätää, koska Lankahamsterikuukausi on tänä vuonna vasta maaliskuussa, niin helmikuussa on aikaa vielä etsiä ja toivottavasti löytää nuo langat.

Valmista ja vähän muutakin...

2010-01-25T20:05:00.003+02:00

Sain eilen valmiiksi Ticotico-Lacy-Baktukseni. Kamala nimi kivalle pienelle huiville!

Eli lankana tässä on Novitan uutuuslanka Ticotico, joka on oikeasti ohutta sukkalankaa mutta väriensä vuoksi pääsi mulle huivilangaksi. Neuloin tän huivin kolmosen puikolla, leveimmillään tässä on 64 silmukkaa. Värit meni ihan mukavan symmetrisesti.

Alun perin olisin kumminkin halunnut että langassa olisi ollut myös ruskeaa (tai ainakin vihreää ja ruskeaa). Koska tulin ostaneeksi tätä Ticoticoa kaksi kerää, niin sain päähäni, että teen toisenkin huivin, ostan siihen kaveriksi tummanruskeaa.

Viime viikolla oltiin shoppailemassa Tampereella ja ostin sieltä 50 grammaa italialaista tummanruskeaa, Cervinia Forever -lankaa. Koostumus ja paksuus on sama kuin Ticoticossa, joten sopivat hyvin yhteen. Pitäisi vielä keksiä malli, en viitsisi tehdä ihan samanlaista, vaikka Baktus onkin tosi näppärä huivin muoto. Tykkään tuollaisesta reikämallista, ja muistelin malleja… vakavassa harkinnassa on myös malli, jota mun nimeämistavalla pitäisi kutsua Forever-Ticotico-Pompomiksi. Mutta voiko pientä huiviparkaa kiusata moisella nimihirviöllä? Asiaa pitää harkita vakavasti.

Tänään mulla oli kauppareissulla kaulassa tuo Ticotico-huivi, ja valitettavasti se kutitti jonkin verran, ei hirveän pahasti, mutta sen verran etten voinut vastustaa tätä pehmoista Puro Batik -kerää.

Värit on aika hurjat, mutta taisin olla aika keväisissä tunnelmissa. Meinaankin seuraavaksi tehdä tästä jonkinlaisen kaulurin tai huivin, kunhan saan päätettyä neulonko vai virkkaanko ja millä mallilla.

Tampereenreissulta pitää laittaa vielä yksi kuva.

Meillä oli vähän Japani-teema, syötiin Marusekissa lounasta ja sain Japani-kaupasta (en muista sen nimeä) myöhästyneenä joululahjana tämmöisen pussin, joka on just sopiva pikkukäsityön kuljettamiseen. Kiitos vielä!

Lankaa...

2010-01-18T19:25:00.004+02:00

Tänään ostin vuoden ekat langat! Ihan sattumalta näin kaupassa uutta Novitan Ticoticoa, jossa on just semmoiset sävyt, jotka tulevaan huiviini haluan. Tai no, olisi siinä saanut olla myös ruskeaa, mutta ihan hyvä näinkin. Ihan kohta alan neuloa näistä Lacy-Bactusta!

Eipä mulla nyt muuta asiaa ollut, mukavia talvipäiviä!

Lisää pipoja

2010-01-14T19:08:00.003+02:00

Tein vielä kaksi pipoa lisää, luonnonvalkoisia tällä kertaa.

Tähän ekaan otin kaksinkertaisen langan, seiskaveikkaa siis, 64 silmukkaa ja vitosen puikot. Mallin kehitin ihan hatusta sitä mukaa kun työ edistyi, ja olen ihan tyytyväinen lopputulokseen.

Tässä toinen kuva päälaelta:

Nuo oikeat silmukat on neulottu kierrettynä, aattelin että erottuvat paremmin. Sitten keksin että teen ketjujen päihin aina nypyt. En olekaan tehnyt tuollaisia kymmeniin vuosiin ja siksi sain etsiä aika kauan että löysin teko-ohjeen. Kaksinkertaisesta langasta tuntui aika hankalalta tehdä noita nyppyjä neulomalla joten valitsin tähän tavan jossa lankaa kierretään silmukan juureen. Pipo painaa 83 grammaa.

Tässä toisessa pipossa on sama seiskaveikka-lanka yksinkertaisena, 88 silmukkaa ja kolmosen puikot. Tämä ohuempi pipo painaa 54 grammaa. Tätä varten katselin netistä eri malleja, ja tuo ristikkokuvio rupesi kiehtomaan, mutta tämä on oma sovellukseni. En jaksanut sitä kumminkaan tehdä pidemmälle, vaan heti kun kuvio alkoi sujua, siirryinkin 1 oikein 3 nurin -malliin, jolla jatkoin pipon loppuun.

Näiden viiden päähineen jälkeen pipojen tekeminen rupesi lopulta kyllästyttään ja kaivoin esille alpakkatakkini, joka on saanut levätä käsityökopassa muutaman viikon. Totesin, että vaikka tuosta yksinkertaisesta Dropsin Alpacasta neulominen on hirmu hidasta ja työn jäljestä on tosi vaikea saada tasaista (ainakin mun löysällä käsialallani) niin tuo ohut mutta lämpimän tuntuinen neulos on juuri sitä mitä tarvitsen. Niinpä sitten ihan innostuin jatkamaan tuota tylsää ja toivottoman hitaasti etenevää neuletta, joka tuntuu käsissä niin ihanan pehmeältä ja liukkaalta. Saa nähdä sitten koska tarvin jonkun välityön jos tuo alkaa liikaa puuduttaan. Tällä hetkellä mulla ei ole muita keskeneräisiä ;D

Samaa kuin eilenkin...

2010-01-12T13:05:00.003+02:00

Tänne kuuluu ihan samanlaista kuin eilenkin:

Takapihalla riittää ruokailijoita...

Ja yksi uusi pipo valmistui:

Tässä on lankana kaksinkertainen seiskaveikka, puikkoina vitoset ja neulemallina 1 oikein ja 3 nurin, ja se oikea on nostettu joka toisella kerroksella. Pipo painaa 75 grammaa.

Mitähän sitten seuraavaksi tekisi, vieläkö yhden pipon vai tekisikö valillä sukat? :)

Lunta, lintuja ja pipoja

2010-01-11T19:17:00.004+02:00

Tuossa otsikossa tulikin tän postauksen sisältö aika tyhjentävästi ;D

Laitan tähän alkuun pari lintukuvaa meidän lumiselta takapihalta. Lintuja on kiva katsella, mutta tosi vaikea kuvata. Ikkunan läpi ei saa hyviä ja jos avaa takaoven niin ne kaikki lentää tiehensä.

Lintukuvien tarkoitus oli vähän kaunista tätä postausta, koska varsinainen asia sisältää kaksi samanlaista mustaa pipoa! Tässä yhteiskuva, että uskotte, että niitä on kaksi. ;D

Molemmat pipot on seiskaveikkaa, ne on neulottu kolmosen puikoilla ja silmukoita on kummassakin sama 88 kappaletta ja neulemallina sama pikkupalmikko.

Tämä eka pipo painaa 52 grammaa.

Toisesta piposta tein pikkuisen pidemmän, ja se painaa 57 grammaa.

Seuraavaksi aloin neuloa samasta mustasta seiskaveikasta kaksinkertaisena vähän erilaista, paksumpaa pipoa, samannäköistä kuin uusimman Suuren Käsityölehden kannessa on. Tarkoitus on tarjota näitä päänlämmittimiä suvun teineille, etteivät palelluta päitään . :-)

Mulla on näköjään iskenyt kunnon pipotus päälle, vaikka en liittynytkään mukaan päähineitä tekevään yhteisneulontatempaukseen. Muutenkin olen aatellut, että ehkä jätän tänä vuonna tempaukset väliin – tai eihän sitä koskaan tiedä mihin sitten kumminkin innostun.

Hyvää uutta vuotta!

2010-01-05T14:16:00.004+02:00

Vuosi on alkanut lumessa ja pakkasessa. Tässä kuva miltä meidän takapihalla näyttää tänään.

On tullut oltua paljon ulkona, lenkkipolulla toisinaan lunta puoleen sääreen, ihanaa rämpiä, tehokasta liikuntaa, mutta se ei ole kiva kun lumi menee kengän ja housunlahkeen välistä nilkkoihin. Kaivoin esille säärystimiä, neljät löysin, mutta: kultakimalteisia ei lenkkareitten kanssa raaski, (se Lidlin lanka vaikuttaa siltä, ettei pysy hyvänä kovin kauaa), vihreänkirjavat on liian pitkät ja kapeat housujen päälle, pitkät mustat on niin kapeat nilkoista ettei mene kengän päälle, ja lyhyet mustat taas liian lyhyet. No, ei hätää, onhan mulla lankaa ;D

Mun vaatteissahan ei ole ikinä mitään raitoja, (paitsi joissain villasukissa). Eikä harmaa ole mulle väri ollenkaan. Silti mun uudet säärystimet on tällaiset:

Lankana näissä on muutaman vuoden takainen raitaseiskaveikka, kolmosen puikot ja silmukoita 56. Tavallista resoria ja tosi löysä päättely, että mahtuu laskeutumaan kengän päälle. Painoa 95 grammaa.

Nytpä tuli sitten tän vuoden neulesaldo avattua. Aloitin näitä kyllä jo viime vuoden puolella, mutta ole tehnyt hissukseen, jos siltä on tuntunut.

Tän vuoden tavoitteena on neuloa ja virkata noita vanhoja lankoja edelleen pois ja olla ostamatta uutta lankaa umpimähkään. Olen suunnitellut että virkkaisin jämälangoista pari huivia ja ehkäpä vielä yhden torkkupeitonkin. Uusia lankoja tarvin kevään mittaan pariin haaveeseen, yhteen tunikaan sekä vihreäkirjavaan huiviin, joka olisi uusien silmälasieni sävyinen.

Kesken on tällä hetkellä vain alpakkatakki, josta en edelleenkään tiedä, jatkanko vai puranko. Jämälankaprojekti kiehtoisi just nyt muuten, mutta en millään viitsisi sotkea tätä joulunjälkeistä tunnelmaa kaivamalla lankalaatikoita vaatehuoneesta esille. Ehkä tyydyn pujottamaan käden yhteen laatikkoon sen verran että saan sieltä esille jonkun sukkalankakerän ;D

Kohta lähdetään taas lumiselle polulle - pääsen testamaan uudet säärystimeni!

Vuosi vaihtuu…

2009-12-30T18:36:00.003+02:00

Vuosi alkaa taas käydä vähiin, joten on aika tehdä yhteenvetoa aikaansaannoksista. Ensin kumminkin uudempiin asioihin:

Vielä yksi työ ehti valmistua tänä vuonna:

Neuloin valkoisesta seiskaveikasta lukiolaisneidolle palmikkosukat, melkein samanlaiset, joita olen hänelle tehnyt ennenkin. Näissä on vaan vähän pidemmät varret. Neuloin nämä sukat kolmosen puikoilla ja niille tuli painoa 102 grammaa.

Näiden sukkien myötä lankasaldo putosi takaisin hiukan alle kymmenen kilon, eli 9899 grammaan.

Vuoden alkaessa mulla oli lankaa 10976 grammaa lankaa. Neuloin tai virkkasin 9216 grammaa, mutta silti varasto pieneni vain 1077 grammaa, eli aika paljon sitä lankaa tuli taas tänäkin vuonna hamstrattua.

Mitä mun sitten tuli neulottua kuluneena vuonna? No, tässä lista:

19 sukat
8 huivia
7 pipoa
3 peittoa
3 jakkua
3 tunikaa
2 toppia
2 pussukkaa
2 sormikkaat
2 tumput
2 rannekkeet
1 hihatin
1 säärystimet
1 topin pidennys

Neuloin tai virkkasin siis tänä vuonna 2009 vain 56 tuotetta, joihin kului 9216 grammaa. Vuonna 2008 tuotteita oli 84, grammoja 12462. Vuonna 2007 tuotteita oli 75 ja grammoja 14100. Sitä aiemmista vuosista mulla ei ole kunnon tilastoja, vasta blogin myötä aloin myös punnitseen kutimeni (ja lankani). Selvästi grammamäärät on kumminkin pienentyneet, ehkä syynä on se että olen siirtynyt aika paljon ohuempiin lankoihin. Toisaalta suurin neulomisvimma on tainnut hiukan laantua…

Viime vuonna tähän aikaan kirjoittelin ihan vastaavaa postausta ja siinä tein uudenvuodenlupauksen, että opettelen lopultakin tiimalasikantapään, mutta vaikka olenkin neulonut 19 paria sukkia, niin tiimalasia ei ole syntynyt. Sen sijaan opettelin tekeen pientä palmikkoa ilman apupuikkoa, joten siirretään se tiimalasijuttu ensi vuodelle!

Niin, ja on mulla vielä yksi asia raportoitavana:

Mulla on nyt toista päivää päässä uudet silmälasit, pikku hiljaa alan tottuun näihin. Lasien kunniaksi tein itestäni vihdoinkin profiilikuvan. Sama kuva on myös Ravelryssä ja Facebookissa :D

Tässäpä tätä asiaa oli tälle vuodelle. Vuodenvaihteen raportin voin laittaa tänne blogiin jo tänään, vaikka mulla onkin pari keskeneräistä neuletta, koska tänään ei mikään valmistu ja huomiseksi mulla on muuta tekemistä :D

Oikein mukavaa vuodenvaihdetta ja ihanaa uutta vuotta kaikille!

Palataan asiaan ensi vuonna!

Joulunpyhien jatkoa!

2009-12-25T11:39:00.002+02:00

Laitan tänne blogiin kuvan viimeisestä tekemästäni joululahjasta. Neuloin neiti Aa:lle muuten samanlaiset sormushanskat kuin omanikin, mutta sormukset on hiukan erilaisia kuin omissani, ja eri sormissa.

Hanskat painaa 54 grammaa, ne on tehty muuten ihan samoilla mitoilla ja silmukkamäärillä kuin omat hanskani, mutta sormet on vähän pitemmät kuin mulla. Lankana on Nalle ja puikot kakspuolikkaat.

Mitään muuta en ole saanut viime aikoina valmiiksi (enkä pahemmin ole neulonutkaan) – mustaa alpakkatakkiani olen hiukan tikutellut, mutta se on tosi hidasta enkä oikein tiedä vieläkään, että tykkäänkö siitä sellaisena kuin olen tekemässä. Kaksinkertaisesta langasta olisi niin paljon nopeampaa neuloa ja saisi helpommin tasaista jälkeä, mutta yksinkertaisesta tulee ohuempi ja kevyempi ja siten käyttökelpoisempi. Ja niitä paksuja neuleita on kaapissa jo ihan liiaksi, harvoin niitä tarvitaan.

Lankavarastoni kasvoi hiukan, kun toin omaan varastooni valkoista seiskaveikkaa ja vaaleanpunaista nallea. Oikeasti ne on lukiolaisteinin lankoja, mutta lupasin neuloa ne pois. Lankasaldo kasvoi hauskaan 10001 gramman lukemaan niiden myötä. Tarkoitus olisikin pistellä niistä ainakin sukat vielä tän vuoden puolella – saas nähdä tuleeko valmista?

Mutta nyt taidan laittaa läppärin vähäksi aikaa pois ja jatkaa Joulunpyhien viettämistä! Mukavia Pyhiä Teillekin!

Hyvää Joulua!

2009-12-23T20:03:00.007+02:00

Poikkesin laittaan tänne blogiin pienen joulutervehdyksen!

Palataan muutaman päivän päästä taas asiaan neuleitten ja lankojen merkeissä. Tuossa kuvassa muuten näkyy noin 30 vuotta sitten virkkaamani liina :-)

Oikein Hyvää Joulua Kaikille Lukijoilleni!

Hartianlämmittimiä

2009-12-12T12:36:00.002+02:00

Tässä pari valmistunutta neuletta.

Mulla on työn alla yhdet sormikkaat, varret ja kämmenosat valmiina, pitäisi vaan jakaa silmukat sormille niin pääsisi jatkamaan. Välityökseni olen pistellyt pari hartianlämmitintä, vähän aivottomampia hommia.

Yhtenä pimeänä päivänä mieleni rupesi niin kovasti tekeen jotain oranssia neulottavaa, että kaivoin esille kerät, jotka jäi kesällä neulotusta jakusta ja topista. Neuloin niistä tämmöisen kolmiohuivin, lanka riitti yllättävän isoon huiviin.

Tämä huivi on neulottu siis Jaeger Trinity -langasta nelosen pitsi-Addi-puikolla ja se painaa 107 grammaa. Aloitin keskeltä niskasta ja tein reikäraitoja satunnaisesti sen mukaan kun siltä tuntui. Reunaan piti tulla vielä yksi reikärivi, mutta lanka loppuikin sitten yllättäen kesken päättelykerroksen ja jouduin purkamaan vähän. Mutta kiva tästä tuli, kevyt ja pehmeä, tykkään.

Sitten innostuinkin valmistamaan jo pidempään kesken olleen Glitter-hihattimeni.

Tämä vaatekappale on ihan mahdoton valokuvattava, mutta kai näistä kahdesta yhteensä saa jonkinlaisen käsityksen millainen tuo on. Lankakaan ei oikein onnistunut kuvassa, kiiltävät kullanväriset säikeet näyttävät valkoisilta.

Lanka oli Lidlissä syksyllä tarjouksessa ollutta tekokuitua, josta olen jo tehnyt säärystimet ja huivin. Tämä hihatin painaa 125 grammaa, ja on neulottu vitosen puikoilla. Lankaa jäi vieläkin toistasataa grammaa, mitähän siitä vielä tekisi?

Sivupalkista voi huomata, että hihattimen myötä lankavarastoni koko pieneni vihdoinkin alle kymmenen kilon!

Eilen tongin lankalaatikoitani ja täytyy myöntää, ettei siellä oikein mikään nyt houkuttele. Olisin halunnut neuloa jotain seiskaveikoista tai muista paksummista langoistani, mutta jäljellä olevat tylsät värit ei yhtään kiinnosta. Siksi kaivoin esille mustaa alpakkaa, ja aloin tehdä mallitilkkua jakkua varten. Ei tuokaan erityisemmin houkuttele, mustaa ja ohutta (kolmosilla meinaan neuloa, tai sitten otankin isommat puikot ja kaksinkertaisen langan) mutta ainakin tuo alpakan tuntu miellyttää. Olisi mulla sitä silkki-mohairiakin, mutta sekin on mustaa enkä ole ihan varma vielä mallista. Tästä alpakkatakista tulee kumminkin ihan sileä perusjakku, eli aika tylsää siis… Saa nähdä miten käy, meneekö alpakkakerät hissukseen takaisin lankalaatikkoon odottaan valoisampaa vuodenaikaa ja hyppääkö siltä esille kuitenkin kirkkaanvihreä puuvillalanka, josta pitäisi myös tulla jakku… Mutta ensin ne joululahjasormikkaat…

Joulukuuta!

2009-12-01T22:05:00.004+02:00

Tänään täällä valmistui tupsulakki ja lapaset.

Neuloin tämän lakin Novitan Luxus Cloudista. Halusin tehdä tästä tiiviin ja lämpimän, joten pistelin nelosen puikoilla kaksinkertaisesta langasta eräänlaista patenttiversiota, joten lopputulos on myös aika painava – 129 grammaa. Toivottavasti tästä tuli saajalleen sopiva, mulle itselle tän mallinen lakki ei käy ollenkaan, se ei kerta kaikkiaan pysy mun päässä vaan valahtaa otsalta heti nenälle asti. Siksi en pysty oikein sovittaan tätä omaan päähäni. Tupsun kiinnitin tälläkin kertaa niin, että se on helppo napata pois, jos siitä ei tykkääkään.

Loppulangasta neuloin sitten lapaset.

Lapaset painaa 59 grammaa ja neuloin ne kolmosilla. Näyttävät tässä kuvassa jotenkin hassuilta, kapeilta ja isopeukkuisilta, mutta mun käteen nämä ovat ainakin ihan sopivat ja sillä, jolle nämä tein, on samankokoinen käsi kuin mulla, vähän kapoisempi ehkä.

Näin tuli sitten joulukuun saldo avattua kahdella työllä heti ekana päivänä.

Marraskuussa neuloin 9 työtä, jotka painoivat yhteensä 679 grammaa. Pieniä neuleita kaikki: sukkia, pipoja ja käsineitä ja yksi huivi. Sivupalkin lankalistasta voi nähdä, että varastosaldoni lähenee kymmentä kiloa. Onneksi nyt ei ole ollut mitään ostotarpeita eikä halujakaan.

Messuillakaan en ostanut yhtään lankaa ja tässä eräänä päivänä kävelin Menitan ohi! Tänään sentään keksin yhden keväisen idean, mutta en vielä edes tutkinut netistä että olisiko siihen olemassa lankaa. Ensin on kumminkin tehtävä pois vielä jotain isompiakin juttuja, joihin langat jo odottaa laatikossani. Niitä ennen meinaan jatkaa tällä sukka-pipo-käsine-linjalla jouluun saakka.

Ai niin, yksi juttu vielä: taas se osti kengät!

Ihanan lämpimät, kevyet, pehmeät Viking-merkkiset GoreTex-lenkkarit.

Mukavaa Joulun odotusta kaikille lukijoille!

Vähän valmista

2009-11-27T23:25:00.004+02:00

Olen saanut valmiiksi muutaman pienen neuleen.

Ensiksi valmistui viime postauksen pipolle kaveriksi rannelämmittimet.

Neuloin nämä rannekkeet Katia-merinolangan jämästä, samalla pikkupalmikkomallilla ja nelosen puikoilla. Lankaa oli niin vähän, etten tehnyt peukalonreikiä, vaan pelkät putket, jotka saa tarvittaessa vedettyä käden päälle, jos sormia palelee. Nämä rannekkeet painaa 33 grammaa.

Seuraavaksi neuloin teinipojalle lapaset:

Lankana Isoveli Colori, kolmosen puikot, silmukoita 36 ja painoa lapasilla 89 grammaa. Tämä parin vuoden takainen lanka on jossain valossa harmaata, mutta toisinaan hyvinkin sinistä.

Koska tuota Isoveli Coloria oli vielä niin paljon jäljellä, päätin neuloa siitä vielä pipon.

Neuloin vaihteeksi 5 oikein-1 nurin, kutosen puikoilla ja 60 silmukalla. Taitoin reunasta noin 8 senttiä sisäänpäin, jotta reunasta tuli siistimpi ja piposta korvien kohdalta lämpimämpi.

Loppulangan kulutin tupsuun, joka on kiinnitetty niin, että se saa helposti pois, jos siltä tuntuu. Pipo painaa 93 grammaa.

Vähän olen ommellut tilkkupeittoa, mutta en ole mitään suurta inspistä siihen vielä saanut – lähinnä olen totutellut uuden koneeni tahtiin ja logiikkaan. Aluksi kävi vähän hermoille, kun sen pakkinappulassa on vähän hidas sytytys, ja se tahtoi mennä taaksepäin vasta sitten kun minä käskin jo mennä taas eteenpäin. Minähän olen aikoinani ommellut teollisuuskoneilla tosi paljon ja niiden nopeus ja toimintatapa on vieläkin selkäytimessä. Mutta kyllä se siitä – tuo kone vaikuttaa oikein mukavalta ja se on just passeli mun nykyiseen tarpeeseeni.

Seuraavaksi kaivan esille mustaa seiskaveikkaa teinityttöjen asusteita varten. Toivottavasti seuraava pipo onnistuisi paremmin kuin viimevuotinen joululahjapipo, josta tuli vähän liian pieni.

Uusi kone ja vähän muuta

2009-11-22T19:18:00.002+02:00

Nytpä mulla onkin uusi ihqu ompelukone, jonka hienouksia alan pikkuhiljaa opetteleen.

Tämä on siis Husqvarna Emerald 203, eli uudempi malli kuin se, jota edellisessä postauksessa vielä meinasin hankkia. Mulla olikin siis eilen jo jouluaatto, kun sain tuon lahjani ;D Toivottavasti tänne blogiin rupeaa nyt tulemaan myös ommeltua!

Neuloen on valmistunut yksi pipo:

Tein tämän Katian merinolangasta, jonka neulottavuutta viimeksi jo hehkuttelin, tosi ihana tästä tuli. Voisin pitää tän itsekin, mutta taidan kumminkin katsoa ensin, josko se kävisi jollekin suvun teineistä. Pipo painaa 65 grammaa, ja lankaa jäi siis kahdesta kerästä se verran että luulisin riittävän kämmekkäisiin tai rannekkeisiin, lapasiin on varmaan liian vähän. Pipo on neulottu nelosilla ja tuo pikkunen palmikkokuvio on ensimmäinen ilman apupuikkoa tekemäni.

Laitan tähän loppuun vielä uuden kuvan tuosta viime postauksen huivista – tällä kertaa vaivauduin kaivamaan järkkärikameran esille, joten nyt näette, minkä värinen tuo huivi on. Oikein nolottaa, että edes laitoin tuota sinistä kuvaa viimeksi näkyville.

Nytpä rupeankin kutomaan niitä kämmekkäitä, aamulla viritän ompelukoneen tilkkupeiton teolle! Heippa!

Hartioita lämmittämään…

2009-11-19T17:22:00.004+02:00

Neuloin valmiiksi jo aika pitkään kesken olleen tummanvihreän huivin.

Menin ulos kuvaamaan huivia, kun päivällä hetken näytti siltä että aurinko melkein meinaisi ruveta paistamaan. Sisällä tuo huivi näyttää melkein mustalta, ja vaikka se tuossa kuvassa onkin suorastaan sininen, niin oikeasti lanka on paljon vihreämpää, aivan ihanasti kuusenoksien väristä. En kumminkaan ripustanut sitä kuuseen vaan tuhkapensasaitaan, ettei se kastuisi märistä havuista.

Tuo lanka on jotain tuntematonta Menitasta pussilankana ostettua ja ihan mielettömän riittoisaa. Vaikka kerin sen jo heti alkuunsa kaksinkertaiseksi, olen neulonut siitä tätä ennen jo jakun ja paidan ja vieläkin jäi 52 grammaa, (jonka pakkasin lankalaatikkoon odottamaan ettei mulla olisi enää mitään muuta neulottavaa :D). Tämä huivi on neulottu vitosen puikoilla ainaoikeaa – ensin 12 silmukkaa, sitten joka rappusessa on lisätty 10 silmukkaa kumpaankin reunaan. Kun silmukoita oli 212 ja leveyttä noin 170 senttiä kyllästyin puulle maistuneeseen neuleeseen ja päätin, että nyt saa riittää, vaikka langasta olisi hyvin saanut rappusen tai pari lisää. Tämä huivi painaa 156 grammaa, ja on siis aivan ihanan pehmoinen, kevyt ja joustava harteille kietaistavaksi.

Pitkien kerrosten ja ainaoikean neulominen oli kumminkin niin puuduttavan tylsää, että en olisi saanut tätä valmiiksi ilman viime joulun maissa telkasta nauhoitettuja Impressionisteja ja Oopperan kummitusta ja muutamaa äänikirjalukua Vihervaaran Annaa. Nyt hiukan hirvittää, että tuleekohan mun Kidsilk-jakustani ikinä mitään, koska se on varmasti vähintään yhtä tylsää neulottavaa.

Eilen aloitin kumminkin uuden työn. Vaikka jo kaivoin esille lankoja Teinipojan lapasiksi, niin aloin kumminkin pipoa ruskeasta Katian merinosta. Se olikin viisas valinta tuon huivin jälkeen, koska tuo lanka on ihanaa neulottavaa, se on suloisen pehmeää ja sileää ja siinä on niin hyvä kierre, että lanka ei halkea ollenkaan pitsi-Addeillakaan ja se joustaa sen verran, että jälki on tasaisen ja siistin näköistä. Teen pikkiriikkistä palmikkoa – eka kertaa ilman apupuikkoa!

Neuloin pipoa eilen jo hyvän matkaa bussissa kun kävin silmälääkärissä sekä ompelukonekauppoja hieromassa. Nyt pitäisi pystyä päättämään, onko mun tuleva koneeni Elna 5200 vai Husqvarna Emerald 183. Onkos kellään lukijoista kokemuksia näistä?

Jalanlämmittimiä taas

2009-11-13T22:12:00.003+02:00

Taas valmistui sukat varastoon!

Nämä on neulottu kakspuolikkailla bambuilla Stepistä, painavat 49 grammaa, ja ovat suunnilleen kokoa 38. Olipa ihanan valoisa lanka neulottavaksi tähän vuoden aikaan. Neuloin tästä kerästä ekan sukkaparin joskus keväällä.

Seuraavaksi olisi tarkoitus saada aikaan pehmeitä ja lämpimiä joulupaketteja suvun teineille. Aloitan varmaan lapasista ja katson sitten mitä muuta innostun niille neulomaan. Ehkä. ;D

Innostusta on löytynyt kuluneella viikolla ainakin kankaiden saksimiseen – tilkkupeiton palat on lähes kaikki sievästi pahvilaatikossa odottamassa ompelua. Odottavat myös lisää kangasta, sillä pari kangasta loppui kesken. Kyllä ne muuten olisivat riittäneet, mutta viime postauksessa näyttämäni koeruudun tehtyäni tajusin, että se oli liian iso – pienemmillä ruuduilla peitosta tulee kivamman näköinen. Mutta koska niitä ruutuja sitten tulee tietty paljon enemmän, kuluu kangasta myös saumanvaroihin paljon enemmän. Leikkasin niin tarkkaan kuin ikinä mahdollista, mutta pari laatua loppui pikkuisen kesken. Äiti on ne lisäkankaat jo käynyt hankkimassa, mutta kestää hetken ennen kuin san ne tänne. No, pääsenhän mä toki aloittaan ompelua ja itse asiassa aika pitkällekin, ja aloitan heti kun inspis iskee tai sitten maanantaina viimeistään.

Ai niin, olihan mulla lisääkin tuota jalanlämmitinasiaa:

Taas se on ostanut kengät!

Eikä nämä olekaan mitkä tahansa popot, vaan ihanat älynastoilla varustetut Icebugit! Jo viime kevättalvella etsin tämmöisiä, kun sain käveltyä puhki tavallisten vaelluskenkien päälle pingotettavat nastasysteemini vähän ennen kuin lenkkireitti oli sulanut. Missään ei silloin keväällä ollut enää mun kokoa jäljellä, joten nyt päätin, että ostan ne heti kun tulevat kauppoihin! Nämä kengät on yllättävän kevyetkin (ainakin jos vertaa toisiin talvilenkkareihini) mutta näillä ei ole mitään asiaa mennä kauppareissulle tms, tuhoamaan lattioita.

Tässäpä tätä, nyt taidan mennä kaivamaan tumppulankaa esille!

Mukavaa viikonloppua!

Sekalaisia kuulumisia

2009-11-08T19:29:00.003+02:00

Täällä on taas valmistunut yksi sukkapari!

Neuloin lopusta Step 6 -langasta vielä nämä 65 grammaa painavat sukat, näihin on käytetty koko loppukerä. Ihan samanlaisia ei langanjämistä enää saanut, mutta kelpaa näinkin. Tykkään tuosta langasta tosi paljon, tuntuu niin miellyttävältä käteen ja on hyvää neulottavaa, ei pahemmin halkeile niin kuin ohuempi Step ainakin mulla tekee. Nämäkin on neulottu kolmosen puikoilla ja terässä on 44 silmukkaa.

Sitten muuta:

Perjantaina kävin Helsingin Elma- ja kädentaitomessuilla mutta en ostanut sieltä mitään! No, katselin ompelukoneita ihan vakavissani, mutta en mä koskaan tee niin isoja hankintoja noin nopeasti, että tarttuisin johonkin ”messutarjoukseen”. Tarjouksia tulee ja menee… Ja mulla on vielä pari konemerkkiä näkemättä livenä ja kokeilematta, ja vasta sitten teen päätöksen, mutta sen olen jo päättänyt minkä tyyppisen/tasoisen koneen haluan.

Sain lipun sinne messuille Novitan arvonnasta, muuten en olisi mennyt ollenkaan, mä en ole erityisemmin mikään messuihminen (paitsi että nuorena olen ollut töissä kirjamessuilla ja se oli kyllä tosi kivaa). No, näkihän siellä toki kaikenlaista kivaa ja ehkä joku ideakin taisi syntyä, mutta silti… ehkä sitten taas jonkun vuoden päästä, nyt taisi olla neljä tai viisi vuotta viime messukäynnistä.

Tilkkupeittoa on pikkuhiljaa aloitettu, tässä ensimmäinen blokki:

Näitä tulee vielä 35 samanlaista ja sitten reunat ym. Kivaa! Huomenna kampaajan jälkeen pääsen leikkaamaan paloja urakalla :D

Ai niin ja kun mä kerran olen ruvennut tänne kuvaamaan ostoksiakin, niin laitetaan nyt sitten vielä kuva tästä laukusta, jonka sain Systeriltä synttärilahjaksi.

Nyt mulla on kolme erikokoista Marimekon klassikkolaukkua (tämä on siis musta vaikka kuva saattaa väittää jotain ihan muuta) ja näillä kyllä pärjäänkin sitten pitkään! Kiitos! :-)

Lämmintä joka käpälään

2009-11-05T16:37:00.003+02:00

Eilisiltana vihdoinkin valmistuivat nämä mun pari vuotta suunnitteilla olleet sormushanskani! Näyttävät paremmilta käsissä, mutten malttanut odottaa kuvausapua paikalle – no saa tästä ainakin käsityksen, millaiset nämä on. Koska mä yleensä pukeudun vain tylsiin mustiin takkeihin, paitoihin ja farkkuihin, mutta tykkäisin silti että vaatteissa olisi jotain pientä hauskaa ja siihen nää vitsi- tai kitsch-hanskat sopii mainiosti.

Nämä 50 grammaa painavat hanskat on siis neulottu Nallesta (siitä vanhasta) kakspuolikkailla puikoilla ja sormukset on keltaista Maijaa sekä askartelukaupan pleksijalokiviä. Valitettavasti ostamassani pussissa ei ollutkaan ihan smaragdinvihreää (koska olen iät ajat haaveillut sormuksesta jossa olisi iso neliskulmainen smaragdi), joten tuo vaaleanvihreä soikio saa kelvata. Rubiini mulla on oikeasti rippilahjasormuksessa, tosin soikea, kun noissa hanskoissa on sydämenmuotoinen. Sitten tuo sormus, jossa on iso keltainen kivi, on esittävinään maisterisormustani ja laitoin tasapainon vuoksi kihlasormukseenkin keltaisen kiven (vaikka siinä on oikeasti timantti). Tuossa kuvassa ei saa selvää, mutta ompelin vihkisormusta esittävään muutaman värittömän helmen timanteiksi, (oikeasti niitä on koko sormuksen ympäri). :D

Alkuviikosta neuloin myös yhdet sukat, aloitin bussimatkaa varten, mutta olivat niin mukavaa neulottavaa, että tein saman tien valmiiksi.

Nämä sukat painaa 79 grammaa ja ne on neulottu kolmosilla siitä paksummasta Stepistä, Step6:sta. Tykkään tosi paljon langan tunnusta ja kyllä tuo värikin on ihan kiva, taidan käyttää näitä violetin pyjamani kanssa. ;D Lankaa jäi 150 gramman kerästä niin paljon että saan siitä vielä toisetkin sukat.

Nyt mulla on neuleita kesken kaksi kappaletta, tummanvihreä tylsä huivi sekä glitter-hihatin, jota olen vasta vähän aloittanut ja joka saattaa joutua purkuun, kun en ole ihan vakuuttunut mallista. Jonossa seuraavana on Kidsilk-jakku sekä Alpakka-jakku, mutta ne on molemmat mustia, eikä tähän aikaan vuodesta oikein huvita mustan neulominen. Voisin aloittaa vaikka jonkun vironvillahuivin, mutta kukaan ei ole kerinyt niitä lankoja eikä keriminenkään inspiroi. Taidan siis ottaa puikoille telkkarinkatselua varten ne loput Step-kutoset, muuten mulla onkin ihan erilainen käsityöprojekti alkamassa - nimittäin tilkkupeitto!

Käytiin tiistaina valitsemassa kankaat äitin ja isän tulevaan tilkkupäiväpeittoon, sinisiä, vihreitä ja luonnonvalkoista. Eilen kutistin ja tänään silitin kaikki ne kankaat ja nyt olisi tarkoitus ruveta tekemän kaavoja ja koota yksi blokki testimielessä, että sitten pääsen tositoimiin!

Huomenna menen kai käymään kädentaitomessuilla, koska voitin Novitan arvonnasta itelleni lipun sinne! Kivaa!

Päänlämmitinsatoa ja muuta…

2009-10-30T22:54:00.007+02:00

Neuloin eilen välityökseni pipon Lankamaailma Nordiasta kaupanpäällisiksi saadusta Hjerte Bouckle -langasta.

Aloitin neulomisen keskeltä (nelosen puikoilla), lisäilin joka puikon alussa niin kauan kunnes silmukoita oli 60 ja sitten neuloin niin pitkälle kuin lankaa riitti. Pipo painaa tasan 50 grammaa. Olen aiemmin neulonut eri bukleelangoista pipoja, huiveja ja paitojakin, mutta tämä oli kyllä kaikkein takkuisinta neulottavaa mitä muistan. Nyt mun bukleekiintiöni on täynnä, kerta kaikkiaan.

Tai siis, mukavan pehmoinen päähine tuosta tuli, eikä se kutita, eli kyllä mä sitä lenkkipipona varmasti käytän (vaikkei se kovin hääppöiseltä näytäkään). Mutta tulipahan neulottua pois tuo lahjalanka, muuten se olisi hautautunut sekalankalaatikkoni pohjalle.

Koska tuo pipokuva ei ole kummoinenkaan katsottava, niin laitanpa tähän vielä kuvan meidän lenkkipolulta muutaman viikon takaa. Tänään maisema oli jo aivan erilainen.

Tänään aloitin sitten niitä sormikkaita, olen neulonut kohta jo molemmat varret, sitten alkaa peukkukiilat. Sitten olen neulonut vähän mallitilkkua Kidsilk-jakkua varten, mutta en ole päässyt itseni kanssa yksimielisyyteen siitä, miten tekisin neuleen reunat…

Mutta eipä tässä muuta kuin kiitän kommenteista, tykkään itsekin tuosta Maija-peitostani oikein kovasti, kyllä se oli vaivansa arvoinen projekti. Niin, ja oikein hyvää Pyhäinpäivää!

Maija-peitto

2009-10-29T17:15:00.003+02:00

Neljän viikon ahkeran virkkaamisen jälkeen sain eilen Maija-peittoni valmiiksi!

Tämä peitto painaa 1279 grammaa ja on virkattu kolmepuolikkaalla koukulla Maija-langasta. (Koska olen mahdottoman huono keksimään nimiä käsitöilleni, niin nimeän ne yleensä yksinkertaisesti langan mukaan.)

Tämä on ollut ainoa käsityö, jota olen lokakuussa tehnyt, koska halusin sen mahdollisimman pian uutta, tummanruskeaa sohvaamme somistamaan ja tarvittaessa lämmittämään telkkarinkatselijoita. Isoäidinneliötten virkkaaminen on mukavaa ja addiktoivaa puuhaa ja suunnitelmissani on virkata vielä ainakin yksi peitto vaaleista jämälangoistani, mutta enää en rupea näin isoon hommaan urakalla – neliöitten kanssa pitäisi kyllä vuorotella jotain toista käsityötä. Olisihan mulla nytkin ollut pari keskeneräistä ja pari kolme puikoille pääsyä odottavaa työtä, ja viime viikolla melkein jo aloitinkin uutta hommaa, mutta sitten olisi voinut käydä niin nolosti, ettei lokakuussa olisikaan valmistunut yhtään työtä, enkä millään halunnut neuletilastoihini nollasaldoista kuukautta.

Tänään tuli sitten hetki, jolloin piti saada äkkiä uusi neule käsiin, joten nappasin puikot ja Lankamaailma Nordiasta kaupan päälle saamani vihreän Hjerte Bouckle -kerän ja aloin tehdä keskeltä aloitettua pipoa. Saa nähdä saanko tuon pikahomman vielä lokakuun saldoon vai innostunko kumminkin aloittamaan jotain vähän isompaa ennen tuon valmistumista. Tosi takkuista neulottavaa tuo bukleelanka, ehkä pistelen sen äkkiä pois alta…

Liian kauan säilötty idea ja reissuterveiset

2009-10-16T18:20:00.002+03:00

Nyt kyllä harmittaa yksi juttu, nimittäin eräs liian kauan toteuttamistaan odotellut idea.

Mulla on kohta kaksi vuotta ollut suunnitteilla yhdet tietyt sormikkaat, siitä asti kun neuloin nämä hanskat. Tässä tekstissä jo vihjaan ideaani, joka syntyi noita sormia neuloessani, ja nyt viime viikolla mietin taas tarkempaa toteutusta. Melkein jo aloitinkin, mutta en sitten kumminkaan viitsinyt lähteä kaivamaan mustia Nalle-lankojani alimmasta lankalaatikosta, kun on tuo peitto tuossa tekeillä. Nyt kumminkin kerron ideani:

En varmaan ollut ensimmäinen joka tän ajatuksen keksi, mutta en nyt sitten viimeinenkään. Idea lähti noita Step-hanskojen sormien juureen sattumalta tulleita kapeita raitoja neuloessa – teenpä mustat hanskat, joihin neulon keltaisella ”kultasormuksia” ja laitan niihin kiviksi askartelukaupan ”jalokiviä”. No, Novitan suunnittelija on nyt saanut suunnilleen saman idean tänään tulleen lehden vihreisiin kämmekkäisiin ja minä olin hidas hämäläinen kun en kahdessa vuodessa ole saanut ideaani toteutettua. Mutta aion silti vielä tehdä nuo sormushanskani kunhan kerkiän ;D vaikka idea ei enää tunnukaan ihan samalta.

Tässä on taas hyvä esimerkki siitä, että sama idea voi tulla useammalle henkilölle ilman että kyse on mallin varastamisesta. Tän aiheen tiimoilta on blogistaniassa ja esim. Ravelryssä käyty kiivastakin keskustelua, ja itseänikin tuo kysymys on koskettanut ennenkin – nimittäin Ullaan muinoin tekemäni ketjusilmukkahuivi on myös keksitty muuallakin.

No, se siitä. Täytyy kyllä myöntää, että sattuneesta syystä ei mulle jäänyt tuosta Novitan lehdestä mieleen mitään muuta.

Sitten muut kuulumiset: sain syysloman kylpyläreissulla jonkinlaisen flunssan, jota tässä yritän parannella. ja Maija-peitossa on valmiina 68 neliötä, joten urakkaa piisaa vielä, tarkoitus olisi tehdä 120 kappaletta…

Loppuun maisemakuvia Karjalohjalta.

Kivikirkko

Lenkkipolku

Ranta

Ruutuja ja palleroita

2009-10-08T15:48:00.002+03:00

Tulin pikaisesti laittaan pari kuvaa, että tiedätte mitä olen puuhannut kuluneena viikkona:

Olen virkannut peittoani varten viitisenkymmentä ruutua, osa on jo valmiita, osasta puuttuu vielä tummanruskea reunus. Näitä tarvitaan vielä paljon lisää…

Sitten poikkesin tänään Menitassa:

Dropsin Kidsilkkiä 200 grammaa – nämä ovat mun synttärilahjojani ;D

Sukkasato osa 6 ja paljon muuta asiaa

2009-10-01T19:23:00.003+03:00

Ihan ekaks nämä eilisiltana valmistuneet sukat:

Neuloin nämä kaksinkertaisesta Lidlin Sirmione-langasta kolmosen puikoilla omia varpaitani lämmittämään. Silloin kun eka kerran näin Lidlin mainoksessa tätä lankaa, kuvittelin sen olevan paksumpaa kuin mitä se sitten oli, ja siksi päätin tehdä siitä myös kaksinkertaisesta langasta neulotut sukat. Nämä lyhytvartiset sukat painaa 63 grammaa ja nyt mulla on jäljellä tuosta langasta vain pätkiä jotka on pääasiassa noita rumimpia kohtia. Saa nähdä milloin keksin niille käyttöä, ehkä ne voisi neuloa jonkun muun langan kanssa yhdessä vaikka tossuiksi. Sitten joskus.

Tuossa välillä neuloin myös yhden huivin, kas tässä kuva. (Mustaa on tosi vaikea kuvata.)

Silloin kun noita Lacy Baktuksia alkoi ilmestyä blogeihin, niin tykästyin heti tuohon malliin. Mä vaan luin se nimen ainakin kymmenen kertaa Lady Baktus (ja kuvittelin sen tavallisen Baktuksen olevan miesten huivi), vähän nolotti sitten kun yks kaks huomasinkin lukihäiriöni. Tämä mun versio ko. huivista on neulottu ilman ohjetta (mä teen tosi harvoin mitään ohjeesta) ja koska luulisin että tässä on pientä eroavaisuutta alkuperäiseen (ainakaan reunat ei mulla ole yhtä jämäkät), päätin sitten antaa tälle glitterihuiville nimeksi Lady Baktus ;D Tämä huivi painaa 68 grammaa ja neuloin sen vitosen puikoilla.

Sitten vähän syyskuun tilastoa: ensimmäisen sukkakuun aikana sain neulottua 7 tuotetta, jotka painaa yhteensä 408 grammaa. Neuloin viidet sukat, säärystimet ja huivin. Sukkasatokautta on vielä jäljellä toinenkin kuukausi, mutta just nyt ainakaan mua ei yhtään innosta sukkien tekeminen. Arvatkaa miksi?

No tietysti siksi, että kävin eilen eka kertaa Lankamaailma Nordiassa ja tulin sieltä mukanani 1750 grammaa lankaa!

Olen jo jonkin aikaa suunnitellut virkkaavani omalle sohvalle sopivan torkkupeiton, ja nyt siihen on langat! Oli aika vaikeaa hahmottaa minkä verran mitäkin sävyä tulisin tarvitsemaan, joten ostin lankaa reilusti – Maijaa 30 kerää ja 2 Mellanraggia, kaikkia mahdollisia ruskean ja keltaisen välillä ja vähän vihreääkin. Loppulangat, mitä sävyjä sitten jääkin yli, käy mihin vaan – sukkiin, pipoihin, lapasiin...

Ja sitten sain kaupanpäällisiksi tällaisen kerän bukleelankaa. Varmaan tästä tulee isona pipo.

Loppukevennykseksi laitan kuvan ihanasta, ensimmäisestä Orkideastani.

Käpälänlämmitinsato osa 5 ja reissuterveiset osa x

2009-09-24T21:03:00.005+03:00

Sain taas neulottua yhdet sukat tän syksyn sukkasatooni.

Nämä mintun ja beigen kirjavat sukat on tehty Stepistä 2½ bambupuikoilla ja ovat suunnilleen samaa naisten kokoa kuin nuo aiemmatkin sukat. Nämä painavat vain 44 grammaa ja silmukoita on varressa 52 ja terässä 48. Taisin neuloa jälkimmäisen pikkuisen tiukempaa, tai sitten nuo väriraidat ei olekaan ihan samankokoisia, toiseen tuli kumminkin vain ihan pikkuinen turkoosi kärki, toiseen vähän isompi. Nyt laitoin puikoille seuraavaksi taas sitä Lidlin Sirmionea, mutta tällä kertaa neulonkin kaksinkertaisella langalla.

Sitten tällaiset käpälänlämmittimet, eli ostin taas kengät.

Sitten se reissuterveisten osasto:

Tällaisia maisemia katseltiin eilen hotellihuoneen ikkunasta (tuolla taivaalla pitäisi näkyä lentokone, koska niitä meni siinä suunnilleen minuutin välein). Oltiin Flamingon kylpylässä juhlistamassa mun vuosisatani ensimmäistä puolikasta!

Käpälänlämmitinsato osa 4

2009-09-15T21:19:00.003+03:00

Neuloin Lidlin Fantasy-nimisestä musta/kultaisesta glitterlangasta napitettavat säärystimet. Nämä on vähän vitsiksi tarkoitetut, oikeat ”pikkujoulusäärystimet”.

Kuva ei ole kovin hääppönen, mutta saa tästä jonkin käsityksen – ja kyllä nuo säärystinpötkylät ovat yhtä pitkät, vaikka ei siltä näytäkään.

Sääryksiin meni 90 grammaa lankaa ja 12 nappia (napit maksoivat monikertaisesti lankaan verrattuna). Neuloin vitosen puikoilla 2x2-resoria levynä ja ompelin napit reunaan. Minkäänlaisia napinreikiä en tehnyt koska neulos on löysää ja napit aika pienet. Alanapin voi jättää auki, niin säärystin laskeutuu kivasti kengän päälle.

Meinaan neuloa tästä langasta lisää asusteita, rannekkeet ja kaulurin ja sen semmoisia, minään isona pintana tuo glitterlanka ei houkuttele. Mutta nyt tässä vaiheessa kiinnostaa kumminkin sukkasadon jatkaminen, laitoin jo seuraavat sukat puikoille.

Niin, pitää kai kertoa sekin, että ostin tänään myös tällaiset käpälänlämmittimet! :D Napit tuntuvat olevan päivän juttu!

Sukkasato osa 3 ja laskuriongelma

2009-09-11T22:39:00.002+03:00

Tällaiset perussukat sain aikaan yhdestä Fabel-kerästä:

Sukat painaa 47 grammaa ja ne on neulottu kakspuolikkailla bambupuikoilla, silmukoita 52 varressa ja 48 terässä ja sopivat omaan 39-jalkaani. Tykkään tästä väristä ja tykkään muutenkin edelleen tuosta Fabelista. Olen muuten koko kesän (silloin kun sukkia on tarvinnut) pitänyt vaaleanvihreitä varrettomia Fabeleita, eikä ne onneksi ole vielä ollenkaan osoittaneet kulumisen merkkejä, eli ihan kestävääkin tämä lanka on.

Nyt mulla on työn alla huivi, hihatin sekä säärystimet, seuraavat sukat laitan puikoille heti kun saan päätettyä, että mistä langasta seuraavaksi tykkäisin neuloa. Veikkaan sitä paksua Steppiä, mutta saa nähdä…

Niin ja tuosta laskurista: Siinä oli lukemana jotain reilusti päälle 34 000 vielä toissailtana, mutta eilen aamulla huomasin että lukema oli tipahtanut yhdentoista tuhannen päälle. Koska mä en ainakaan ole keksinyt, että saako asiaa millään korjattua, niin laitoin muistiin sen tipahtaneen lukeman. Meni kumminkin maku koko laskuri-ideasta kun sille noin kävi.

Eipä tässä sitten muuta kuulumisia, mitä nyt vähän siivoiltu ja sisusteltu ja huomenna tulee vieraita… Mukavaa viikonloppua kaikille!

Sukkasato osa 2 ja pari kukkaa

2009-09-08T11:31:00.003+03:00

Syyskuun toiset sukat valmistuivat eilen.

Nämä turkoosivoittoiset sukat on neulottu 2½ bambupuikoilla Fabelista ja ovat noin kokoa 38, painavat 48 grammaa. Tykkään tosi paljon neuloa tuota Fabelia! Lyhyehkössä varressa on 52 ja terässä 48 silmukkaa. Nämä taitavat jäädä mulle itselleni.

Laitoin saman tien taas alulle seuraavat, nyt on vuorossa pihlajanmarjan punainen Fabel.

En taida nyt sepustella enempää, pari kukkakuvaa vaan piristykseksi.

Sukkasato osa 1 ja kuvaterveiset

2009-09-07T12:29:00.003+03:00

Sain syksyn ekat sukat valmiiksi oikeastaan jo perjantaina, mutta mua ei millään huvittanut päätellä niiden neljää langanpäätä, vaan aloitin toisia sukkia saman tien.

Lankana Lidlin Sirmione, painoa 48 grammaa, puikot 2½ ja silmukoita varressa 52 ja terässä 48. Sopivat nippanappa mun 39-jalkaani.

Tuo lanka kuuluu kategoriaan ”kerällä kauniimpaa”, vähän harmittaa kun sitä on vielä jäljellä vaikka kuinka paljon ja kyllästyin jo noiden ekojen sukkien aikana. Mulla on nyt työn alla turkoosia Fabelia ja se Fabel on niin paljon miellyttävämpää neulottavaa ja tuloskin on tasaisempaa ja sileämpää, eikä se ollut kovin paljon kalliimpaakaan.

Niin, sitten ne kuvaterveiset, eli muutama kuva viime viikolta sateisen Helsingin kattojen yltä!

Elokuun raportti

2009-08-31T20:14:00.003+03:00

Sain kuin sainkin Trinityni valmiiksi elokuun puolella. Koko kuukausi tuohon settiin tuhraantui, enkä ihan täysin tyytyväinen ole, mutta ehkä tästä kumminkin käyttövaate tuli – kuvittelin että tästä olisi tullut semmoinen ”parempi” vaate, mutta taitaa mennä ihan normaaliin työvaatekategoriaan. Mukavan tuntuista tuo lanka on kyllä ihoa vasten, ei kutita eikä ole karhea, mutta ongelma on vaatteen muodossa pysymisessä. Siis asu näyttää ihan kivalta kun sen kunnolla asettelee päälle, nykii olat ja hihanpyöriöt paikoilleen ja silittelee pääntieresoria ja helmaa tasaiseksi. Ja ainakin sovittelujen perusteella vaate pysyykin aika hyvin siinä asennossa johon sen asettelee, mutta vähän hankalaa tuo tietysti on. Muuten asusta tuli just sopivan kokoinen, just niin pitkä ja leveä kuin halusin ja hihat semmoiset hitusen liian lyhyet muttei kuitenkaan varsinaisesti vajaamittaiset.

Toppi on ihan perusjuttu, 150 grammaa eikä tuossa jakussakaan mitään erikoista ole. Resorit tein taas vaihteeksi sillai, että joka toinen kerros 1 o 1 n ja joka toinen sileää. Etureunat on helmineuletta.

Jakku painaa 260 grammaa, ja molemmat on neulottu nelosen puikoilla. Kerrottakoon vielä tässäkin langan nimi, eli se on Jaeger Trinityä, jossa on 40% silkkiä, 35% puuvillaa ja 25% polyamidia. Lanka oli tosi riittoisaa, 50 gramman kerässä on 200 metriä ja mulle jäi näiden topin ja jakun jälkeen vielä vähän yli kaks kerää, eli saan niistä vielä ihan kohtuullisen kokoisen huivin. Joskus.

Niin, piti vielä mainita nuo nätit napit, jotka löysin jakkuun Punaisesta Langasta Hakaniemen hallin yläkerrasta. Napit maksoi enemmän kuin jakun osuus langoista (ostin langat melkein vuosi sitten neuletapaamisessa Koilta, en tiedä langan listahintaa).

Tässä on vielä yksi kuva, josta ei saa niin tarkkaan selvää, mutta väri on oikea, napit näyttää vähän tummilta, mutta langan väri on tuollainen oranssiin vivahtava.

Elokuussa sain siis valmiiksi vain nuo kaksi vaatekappaletta, yhteensä lankaa kului 410 grammaa. (Oli muuten kerrankin reiluja keriä, koska puolesta kilosta lankaa on jäljellä vielä 111 grammaa.)

Tällä hetkellä mulla on kesken kaksi neuletta, jo pitempään työn alla ollut tummanvihreä huivi sekä pari päivää sitten aloitettu glitteri-hihatin. Ja huomenna alkaa Sukkasato, enkä osaa millään päättää mistä langasta sukkailun aloittaisin. Tänään on kumminkin vuorossa se glitteri.

Seuraavaksi mielessä on aloittaa jakkua keväällä ostamastani Dropsin alpakasta, mutta blogeja selatessani sain yhden uuden pakko-saada-pakkomielteen. Valitettavasti vaan semmoinen juttu, johon mulla ei ole lankaa vielä! Tänään poikkesin ohikulkiessani yhdessä lankakaupassa, mutta siellä ei ollut kyseistä lankaa. Pitää malttaa vielä ja suunnitella tarkemmin ennen kuin menen nettikauppaan…

Syksy lähestyy...

2009-08-30T14:28:00.003+03:00

Syksy lähestyy, sen huomaa ainakin näistä pihapihlajan marjoista:

En ole vieläkään saanut valmiiksi sitä Jaeger Trinity -jakkuani, vielä puuttuu lankojen päättelyä ja muutaman sauman sekä yhdeksän napin ompelu. Vakaa aikomukseni olisi saada se elokuun saldoon, joten illalla on syytä ottaa neula käteen ;D

Sen sijaan olen edelleen varustautunut Sukkasatoon ja vähän muuhunkin:

Viime viikolla osuin yhtenä päivänä melkein vahingossa lankakauppaan (uskokaa pois) ja kun siellä oli Step kutosta (eli sitä paksumpaa Steppiä) tarjouksessa niin pakkohan sitä oli yksi kerä ostaa ihan testimielessä. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin tähän violettikirjavaan kerään (150 grammaa).

Sitten aivan ehdottomasti piti hakea Lidlistä yksi paketti punakirjavaa raitasukkalankaa (4 x 50 grammaa).

Siellä Lidlissä sorruin myös halpaan mustaan glitterilankaan (4 x 100 g/300m yhteensä 5 e).

Kuten kuvasta näkyy aloin jo neuloon siitä hihatinta eilen Kriminalistia katsellessani.
Yhteensä lankani siis lisääntyivät viime viikolla 750 grammaa! Ihan vahingossa :D

Sitten lopuksi vielä reissukuva:

Oltiin pienellä shoppailu/huvittelureissulla ja yövyttiin hotellissa, jonka 5. kerroksen huoneen ikkunasta oli tällainen näkymä!

PS. Sukkasadossa olen mukana Hillokellarissa!

Oranssinpunaista...

2009-08-20T19:59:00.003+03:00

Tulin vaan kertoon väliaikatietoja hitaasti etenevistä tekeleistäni. Tänään sain vihdoin ja viimein neulottua valmiiksi koko elokuun työn alla olleen Jaeger Trinity -lankaisen neulesettini topin. Jakusta sen sijaan puuttuu edelleen kaikki resorit. Laitan kuvia ja tarkempia tietoja sitten kun koko setti on valmis. Nyt postauksen piristyksenä on oman pihan kukka, joka on vähän samaa väriä mutta heleämpi ja hieman oranssimpi kuin tulossa oleva neule.

Täytyy myöntää, etten ole kovin tyytyväinen tuohon tekeleeseen. Tykkään langan väristä ja ulkonäöstä ja tunnusta noin niinku lankana, mutta neuleena se on ainakin vielä viimeistelyä odotellessaan ryhditöntä ja jotenkin – en edes keksi miten kuvaisin muuten kuin että se on niin viimeistelemättömän tuntuista. Toivotaan että saan siihen ryhtiä jollain käsittelyllä, sillä noin ohuesta langasta neulominen on vienyt ihan liikaa aikaa ja vaivaa jos lopputulos onkin susi.

No, pitää jatkaa, tavoitteena on saada tuo jakkukin elokuun puolella valmiiksi että pääsen sitten vauhdilla muiden joukossa sukkasatoa korjaamaan ;D

Selityksen makua?

2009-08-13T17:46:00.004+03:00

Viime viikolla kerroin ostaneeni parit uudet Addit Menitasta. Tuossa yhtenä päivänä aloin neuloa niillä satasenttisillä sitä Jaeger Trinity-silkkisekoitetoppiani, mutta puikon ja letkun kiinnityskohta oli jotenkin karhea, niin että lanka aina takertui siihen kohtaan kiinni. Vanhemmilla samanlaisilla eli 80-senttisillä Addeillani ei sitä ongelmaa ollut ollenkaan. Tänään sain kyydin Helsinkiin ja päätin sitten mennä vaihtaan nuo vialliset puikot. Vaihto sujui muuten oikein hyvin, mutta myymälän toisissa samanlaisissa oli sama vika! No, otin sitten tilalle 80-senttiset nelosen pitsi-Addit (pitsi-Addeja mulla ei vielä ollutkaan ollenkaan) ja koska ne oli euron halvemmat kuin palauttamani puikot, oli mun siis ihan pakko ;D ostaa yksi lankakerä vaihtorahalla + edellisviikkoisella alekupongillani. (koska edellinen Menitan euronkuponkini pääsi menemään vanhaksi, enkä nyt uskaltanut ottaa sitä riskiä ;D) Tässä on nyt siis uusi Fabel-keräni, joka lankahamsterin laskutekniikalla maksoi 80 senttiä!

Oli mulla sinne kaupungille muutakin asiaa:

Koska aamun Hesarissa mainostettiin, että toivelistallani ollut laukku on tarjouksessa, ja samaan aikaan Marimekko ilmoitti alkavista yt-neuvotteluista, niin tokihan mun nyt piti osaltani torjua lamaa! Tykkään tästä laukusta tosi paljon!

Sitten kaiken lisäksi satuin tapaamaan yhden kivan tuttavan erään entisen työpaikan ajoilta, joten päivä oli oikein onnistunut! (Ai niin, ostin mä yhden paidankin :D)

Ja juu, ei mun noita lankaostoksiani oikeasti selitellä tarvi, mutta kun olen kohta kolme vuotta yrittänyt saada lankavarastoani alle kymmeneen kiloon – inventoituani ne aikoinaan eka kerran (jouluna-06) niitä oli vähän vajaat 14 kiloa ja vaikka olen neulonut sen jälkeen yli 32 kiloa, niin yli kymmenessä ollaan edelleen :D

Niin, vielä siitä Trinity-neulesetistäni: edistyy aika hitaasti ohuesta ja jäykästä langasta johtuen, mutta aika hyvällä mallilla kuitenkin. Jos olen oikein ahkera niin saan sen huomenna siihen vaiheeseen että vain resorit (tosin aika leveät) puuttuu. Taidankin taas jatkaa neulomista.

Kuinkas tässä näin kävi?

2009-08-04T19:11:00.005+03:00

Kun neulojalla (=lankahamsterilla) on yks kaks tunti luppoaikaa Helsingin keskustassa, niin on hyvin arvattavissa kuinka silloin käy. Mä ainakin lähdin Menitaan ostaakseni parit Addit – ja tässä saalis:

Juu, tiesin että siinä Menitaan menemisessä piilee tietty riski, mutta enhän mä missään langanostolakossa ollut. Sen vuoksi vaan vähän nolottaa, kun just muutama päivä sitten uhosin täällä, etten ole ostanut lankaa pariin kuukauteen eikä tee mielikään uutta. Mutta kyllä te tiedätte, joskus ne langat vaan lähtee mukaan ihan yllättäen ja pyytämättä.

Tietysti mä perustelin itelleni näitä ostoksia tulevalla Sukkasadolla, sillä eihän mulla olis ollut sukkalankaa ennestään kuin jotain tusinaan pariin. Tai kahteen tusinaan, riippuu mitä laskee mukaan :D

No niin, ostin siis kahdet Addit pyöröt, nelosen paksuiset ja pituudet 100 ja 50 senttiä. Ja sitten ostin kaksi kerää pirteää turkoosivoittoista Fabelia sekä haaleammansävyisen turkoosivoittoisen Steppikerän. Nyt tekisi mieli heti ottaa Fabelit työn alle, mutta yritän kumminkin säästää niitä Sukkasatokuukausin. Pitää siis jatkaa tuota Trinityä. Heippa!

Toisenlaista käsityötä…

2009-08-03T19:12:00.002+03:00

Mukavan päivän ihana saalis:

Tänään on poimittu ja perattu noin 10 litraa mustikoita! Nam!

Postauksen piristykseksi kukkia pihalta ja ikkunalta.

Nyt rupean neulomaan sinisillä sormenpäilläni. ;D

Kukkia ja tilastoa

2009-08-02T21:17:00.003+03:00

Laitan tähän alkuun kotipihassa ottamiani kuvia ja sitten seuraa kuvatonta juttua käsitöistä.

Olen neuloskellut viime päivänä oranssinpunaisesta Jaeger Trinitystäni jakkua. Neulon nelosen puikolla, mutta lanka on kovin ohutta (ja aika jäykkää ja tökkivää neulottavaksi), joten en ole saanut kuudessa päivässä tehtyä kuin vähän reilun yhden kerällisen, vaikka neulon pelkkää suoraa ja sileää. No, siinä 50 gramman kerässä on noin 200 metriä lankaa, enkä ole kauheasti ollut neulomistuulellakaan (luin tuossa yhden romaaninkin). Sen vuoksi ei ole vielä mitään uutta blogattavaa, eikä tätä menoa tulekaan ennen loppukuuta.

Heinäkuussa neuloin tai virkkasin 5 työtä eli kaksi tunikaa, topin sekä kaksi pikkulaukkua. Yhteensä kulutin noihin 1427 grammaa kesäisiä sekoitelankoja. Olen suhteellisen tyytyväinen noihin tekeleisiin, vaikken ole vielä käyttänytkään niitä muuten kuin kerran toista tunikaa.

Käsitöihin liittyväksi voi kai laskea sen, että inventoin ja niputin puikkoni ja tein semmoisesta pussinsulkijalangasta ja maalarinteipistä niihin merkkejä, että tiedän mitä kokoa mikäkin pyörö on, eikä sitten tarvi mittailla ja etsiskellä, kun yhtäkkiä iskee inspiraatio ja pitää aloittaa uusi työ.

Totesin myös, että tarvisin muutamia uusia puikkoja – lyhyisiin vitosiini on tullut joku vika joka saa langan takertumaan ja kaiken kaikkiaan mulla on liian lyhyitä puikkoja. Jos pääsen tässä loppukesän mittaan käymään Karnaluksissa, niin ostan kyllä kasan Addeja. Joo, ja sitten eilen ostin kolme muovilaatikkoa ja tarkoitus olisi saada huomenna järjestettyä langat niihin vähän lajien mukaan.

Mitäs muuta? Ai niin, sukkasato alkaa taas syksyn myötä ja varmaan ilmoittaudun síihen taas mukaan. Nyt en olekaan neulonut sukkia vähään aikaan ja joulukin sitten jo lähestyy... ;D

Malibu-Beach

2009-07-27T23:00:00.004+03:00

Valitettavasti otsikko ei kerro mitään lomasuunnitelmista, vaan siinä on mainittuna kahden jämälangan nimet. Noista langoista neuloin itselleni topin. Kas tässä:

Aloin neuloa toppia Malibusta, mutta jo alkuvaiheessa huomasin, että lankaa onkin liian vähän saadakseni siitä itselleni sopivan topin. Niinpä jatkoin työtä neulomalla ”resorit” Beachista, jota jäi parin postauksen takaisesta tunikasta pari kerää. Molemmat langat on ihan vitivalkoiset, ja ne on jokseenkin saman paksuisetkin, joten lopputulos näyttää ihan kelvolliselta. (Kuvassa toinen olka on alempana, vaikka luulin asetelleeni paidan huolellisesti nurmikolle.)

Toppi painaa 406 grammaa, käytin siihen molemmat langat ihan tarkkaan. Toppi on neulottu ylhäältä alas, Malibu-osat niin, että joka toinen kerros oikeaa ja joka toinen 3 oikein ja 1 nurin. Reunukset ei ole tavallista resoria, vaan samalla tavalla joka toinen kerros oikeaa, mutta toinen nyt 1 oikein 1 nurin. Neuloin topin nelosen puikoilla ja siitä tuli just sopivan kokoinen ja lopulta tarpeeksi pitkäkin mun makuuni, eli olen ihan tyytyväinen.

Nyt mulla on kesken yksi huivi, joka ei pahemmin innosta kun on niin talvinen, mutta mietintämyssyssä on kaksi tulevaa tekelettä. Punaisesta silkkisekoitelangasta (jonka talvella ostin Korialla Koilta) olen aikonut tehdä tunikan, mutta nyt rupesinkin pähkäilemään, että jos sittenkin saisin siitä jakun sekä topin – lankaa on nimittäin aika paljon metreissä. Sitten mulla on vihreää, josta aion tehdä jonkun pikkujakun johon saisi vaikka tulla vajaamittaiset hihat (vaikken sellaisista yleensä tykkääkään). Jompikumpi kesäneule pääsee kumminkin puikoille viimeistään huomenna, kunhan saisin päätettyä mitä haluan.

Tänään (ja muutamana muunakin päivänä) olen hypistellyt marketissa niitä Novitan Puroja, ja kai munkin pitää niistä jotain kommentoida, niinkun kaikki muutkin neulojat blogeissaan. Eli mun mielestä se lanka tuntuu mukavan pehmoiselta, käteen kivammalta kuin Noro (jota en yhtään tykännyt neuloa) ja ne värit näyttää siellä kaupassa paremmilta kuin lehdessä, mutta siinä se mutta onkin: mä en erityisemmin tykkää niistä Puro-puseroista ja -liiveistä joita Novitan lehti on täynnä. No, jotkut lukijani ehkä tietääkin että mä en ole raitaihmisiä ollenkaan (villasukat on ainoa poikkeus, ehkä joku kaulahuivi myös) ja Puro tuntuu olevan raidoittuvampaa kuin Noro. Oikeesti mä tykkäsin vain yhdestä Puro-mallista, sellaisesta jossa oli neulottu kahta eri väriä yhdessä. Mutta kyllä mä silti siitä jotain aion tehdä sitten syksymmällä, jotain pipo-huivi-lapas-linjalla varmaan. Keväällä tuhlasin lankoihin aika paljon, mutta nyt en ole kahteen kuukauteen edes halunnut lisää lankaa. Tällä hetkellä lankavarasto on enää hitusen yli kymmenen kilon, ja se pitäisi ehdottomasti saada reilusti alle.

Tai no joo – heti kun sain mustaa valkoiselle että en ole ostanut enkä himoinnut uusia lankoja niin johan muistui mieleeni yksi suunnitelma: meille tulee muutaman viikon päästä uusi, aika tummanruskea sohva ja veikkaan, että sen somistukseksi on virkattava joku vaalea torkkupeitto. Eli se siis tietää langanostoa, koska mulla ei ole mitään beessejä lankoja, jos ei lasketa Came-kamelijämiä – ja siitä Camesta mun pitääkin vielä kirjoittaa.

Eli juttuhan oli niin, jos muistatte, että neuloin talvella jakun Came-nimisestä kamelinkarvaa sisältävästä langasta. Annoin sen äitilleni, joka tykkäsi siitä, kun se oli niin kevyt mutta silti sopivan lämmin. Takki kumminkin nukkaantui ja venyi käytössä aika pahasti ja kaipasi hyvin pian pesuun. Villapesussa se venyi entisestään mutta neljässäkympissä sitten kumminkin kutistui pilalle. Meinaan tehdä siitä huopuneesta rontista joskus patalappuja kunhan kerkiän. ;D ja lopuista keristä voin jonkun hartianlämmittimenkin vielä neuloa, mutta torkkupeittoon en sitä kamelia laita! ;D

Pikkulaukkuja ja reissukuvia

2009-07-19T18:08:00.013+03:00

Tarkoitus on laittaa tähän postaukseen paljon kuvia ja sekalaista juttua, joten kivan otsikon keksiminen oli taas ihan liian vaikeeta – mutta tuo on ainakin kuvaava.

Ensin käsitöitä, koska tää kerta on käsityöblogi, mutta ihan ekaks kiitoksia kommenteista!

Mulla oli reissulla ollessa yhtenä iltana päällä edellisen postauksen Cocos-tunika ja tykkäsin siitä tosi paljon. Olin unohtanut ottaa pikkulaukkua mukaani ja kun istuin syömässä puhelin ja rahapussi farkkujen taskuissa, niin siinä juolahti mieleeni, että pitää virkata/neuloa semmoisia pikkulaukkuja, joihin mahtuu just nuo edellä mainitut esineet – muuta en yleensä viitsi kanniskella (jos ei tarvita kameraa tai läppäriä). Niinpä kaivoin heti kotiin päästyä mustan Goby-langan jämät ja kolmosen koukun ja virkkasin pylväillä tämän 95 grammaa painavan pikkulaukun. Kiinnitys on sellainen, että läpän jatkeena on nauhaa, ja laukkuun on virkattu pieni lenkki, josta nauhan voi pujottaa ja vaikka solmia niin kuin kuvassa.

Ennen kuin musta valmistui (se oli ajattelua tarvitsevassa vaiheessa ja teeveessä komisario Montalbano) aloin neuloon Cocoksen jämistä 5-silmukan i-cordia seuraavan pikkulaukun hihnaksi. Itse laukun tein myös neulomalla, ainaoikean rouhea pinta näyttää kivalta mutta venyy hiukan liikaa (eli saattaa saada vuorin sitten kun kaivan ompelukoneen esille).

Tämä 43 grammaa painava Cocos-laukku on neulottu nelosen puikoilla ja reunaan on virkattu kiinteitä silmukoita ja nappi on myös tehty virkkaamalla. Saa nähdä sitten tuleeko näitä käytettyä ;D

Sitten niitä reissukuvia:

Yhdellä reissulla yövyttiin Mäntän Klubilla.

Kuljeskeltiin rannalla.

Ajettiin siitä jonkin verran pohjoiseen Keski-Suomen puolelle.

Tällaisia kirkkoja osui kamerani eteen.

Toisella reissulla Vantaan Flamingon 12. kerroksesta oli näin avarat näköalat:

Jotkut lenteli kuumailmapalloilla.

Näkymät olivat Helsinkiin asti (suunta ei ollut ihan sinne) kiikarilla ja kameran pitkällä putkella näki selvästi mm. Lintsin maailmanpyörän ja Suurkirkon tornin – jostain syystä mun zoomauksistani vain tämä Pasilan tornin kuva onnistui.

Ja kuu oli kuin appelsiininviipale!

Tunikatehtaalta päivää…

2009-07-12T13:32:00.004+03:00

Tässä menikin taas pari viikkoa bloggaamatta, mutta se ei tarkoita sitä, etten olisi neulonut ja saanut valmistakin – päinvastoin! Mulla oli niin kova neulomisputki päällä, että kun sain yhden tunikan valmiiksi, niin saman tien aloitin toista enkä ollenkaan malttanut raportoida. No, nyt on sitten raportin aika.

Heinäkuun tokana päivänä aloitin valkoisen ”pumpulitunikan” neulomisen. Lankana on Beach-niminen puuvilla-akryyli, vanha Jacobstadin lanka, jota ostin Kotkassa Pasaatin neuletreffeillä yhdeltä entiseltä neulojalta. Lanka on NIIN ihanan pehmoista ja suloista ja sitä oli ihan hyvä neuloa. Tunikan malli taas on oma yksinkertaistettu versioni Pinaatista, ihan vain muistikuvasta omaan tarpeeseen muokattu.

Tässä kuva mun Beach-tunikastani:

Neuloin nelosilla, lankaa kului 469 grammaa. Ihan kiva kymmenen euron vaatteeksi, olisi saanut tulla pari senttiä kapeampi, mutta hyvä näinkin. Tykkään!

Tuo valkoinen valmistui heinäkuun kuudennen päivän aamuna ja saman tien otin puikoille Novitan Cocosta ja aloin tehdä samalla mallilla toista tunikaa, joka valmistui yhdeksäs päivä. Neuloessa tein pieniä muutoksia, esim. tuon helman levennyksen keskelle eteen ja taakse, ihan vain vaihtelun vuoksi.

Tästä Cocos-tunikasta tuli hitusen pienempi, eli se on just oikean kokoinen.

Tämänkin neuloin nelosilla ja tämä painaa 414 grammaa. Tämä tunika ei maksanut oikeastaan mitään, koska lanka on peräisin viime talvelta Korian neuletapaamisen lankavaihdosta, pussilankapussi, joka ei kelvannut muille. En tiedä kuka langan oli pöytään tuonut, mutta jos satut lukemaan tätä niin ISO KIITOS SULLE! Tykkään tästäkin!

Sitten kun sain Cocoksen valmiiksi, niin ei kun uutta alulle: Kaivoin esille valkoista Malibua, jota mulla on myös pussilankana. Toppia siitä meinaan, mutta ensimmäinen aloitus meni purkuun, koska lanka ei riittäisikään sellaiseen kuin aioin. Nyt olen tehnyt uuden suunnitelman, johon käytän myös Beachin jämät, aloittelen sitä sitten myöhemmin tänään.

Mukavia kesäpäiviä!

Vihreää vihreällä

2009-06-29T14:29:00.002+03:00

Sain tänään valmiiksi vihreän tunikani, ja heitin sen taas pihanurmikolle kuvattavaksi. Ei ole kyllä kovin nerokkaita mun kuvauspaikan valintani – talvella kuvasin beessiä tammiparketin päällä ja nyt on pakko saada kuvata tekeleet nurmikolla, oli ne sitten minkä värisiä hyvänsä.

Tässä siis vihreää vihreällä:

Tuo neule on oikeasti niin tumman vihreää, että hämärässä sitä luulee mustaksi, auringonpaisteisella nurmikolla se näyttää aika harmaalta.

En oikein tiedä tykkäänkö tästä, tai siis joiltain osin neule on mielestäni onnistunut, mutta sitten toisaalta ei kovin hyvin. Tykkään pääntiestä, josta tein tosi avaran ja virkkasin siihen kaksi kerrosta pylväitä. Kuvassa (nurmikolle heitettynä) pääntie vähän kupruilee, mutta päällä se näyttää hyvältä ja just sen kokoiselta kuin halusinkin. Lisäksi tykkään hihoista, vähän pussitusta ranteissa resorien jälkeen ja poimuja pyöriöillä. Helmasta en kauheasti tykkää, se saisi olla hiukan kapeampi ja paita saisi olla muutaman sentin pidempi. Oikeasti mietin vielä, että pitääkö helma ottaa auki ja neuloa siihen vähän lisää. Toisaalta jos neule vähän venähtäisi, niin siitä tulisi just semmoinen kuin pitää, mutta kun tuo lanka on jotain kumman kevyttä – eli ei laskeudu ollenkaan. Lisäksi se lanka on ihan käsittämättömän riittoisaa. Tähän xl-kokoiseen puseroon meni 245 grammaa, olen tehnyt siitä aiemmin jo jakun ja nyt neulon kolmiohuivia ja veikkaan että siitä tulee vielä jotain muutakin. Tämä pusero ja työn alla oleva huivi on neulottu vitosilla, vanhempi jakku neljäpuolikkailla, ja kaikki siis kaksinkertaisesta langasta. Lanka on löydetty joskus Menita Outletista, ihan vain värin vuoksi.

Sain kuin sainkin siis kesäkuun puolella kaikki keskeneräiset neuleeni valmiiksi (paitsi sitä jonka aloitin tällä viikolla), joten Fufoilu meni mun osalta just nappiin. Tänään lähtee sitten puikoille valkoinen pumpulitunika.

Pastellipeitto

2009-06-28T18:17:00.002+03:00

Sain valmiiksi torkkupeiton, jota olen muutaman kuukauden telkkaa katsoessani virkkaillut. Heilautin sen äsken pihanurmikolle, tältä se näyttää:

Virkkasin tän peiton siis vauvalangoista, joita laatikossani on muhinut aika kauan. Halusin tästä mahdollisimman yksinkertaisen virkattavan, joten aloitin keskeltä isoäidineliötekniikalla ja virkkasin aina yhden värin loppuun. Keltaista (josta 13 vuotta sitten neuloin vielä syntymättömälle neiti A:lle nutun, housut ja myssyn) oli vähiten, joten aloitin sillä. Valkoista ja vaaleanpunaista oli kumpaakin yhtä paljon (ne oli jäänyt yhden toisen pikkuneidin villatakista) ja vaaleansinistä (josta neulominen jäi aikomukseksi kun nuoriso kasvoi vauvavärien ohi nopeammin kuin täti tajusikaan) oli suunnilleen saman verran kuin kaikkia muita yhteensä.

Yhtenä iltana kyllästyttyäni tuohon tasaiseen virkkaamiseen, keksin nuo kukat. En tiedä onko ne hyvät vai huonot siinä, mutta ne on vaan harsittu vaaleansinisellä rullalangalla kiinni (joten lähtevät helposti pois). Kukkaset on virkattu omasta päästä fiilispohjalta ja tein niitä lopuksi niin monta kuin lankaa riitti.

Peitto on virkattu siis kolmosen koukulla ja se painaa 707 grammaa. Se on neliönmuotoinen, sivun pituus noin 140 senttiä.

Ja koska tämä pastellinvärinen hempeys ei oikein sovi meidän tummemmansävyiseen makuuhuoneeseen, meinaan viedä tän yhteen paikkaan, minne tää paremmin sopii jo nimensäkin puolesta. Aikomus oli viedä jo ylioppilaslahjaksi, mutta kun valmistui vasta tänään.

Tänään olen myös neulonut, äidin punaisesta takista unohtui taskut. Nyt ne on neulottuna odottamassa, että kun menen sen takin luokse, niin saan siihen sitten laitettua ne taskut paikoilleen. Lisää painoa takille tulee nyt sitten noin 25 grammaa, eli korjasin listaani sen painoksi 550 grammaa.

Nyt kun vielä saisin inspiraation sen vihreän tunikan kappaleitten saumaamiseen niin voisin mahdollisesti vaikka saada ufoni tehdyksi tässä kesäkuun puolella.

Lomaa

2009-06-25T16:12:00.005+03:00

Tässä on jo mennyt muutama viikko kesäloman merkeissä. Pari pikku reissuakin on tehty, vaikka pääasiassa onkin oltu kotosalla siivoilemassa ja puuhailemassa kaikenlaista. Talven toisessa osoitteessa olleet tavaratkin on löytäneet taas paikkansa kotona ja tän viikon kesäisen sään ansiosta tärkeimmät matotkin on pestynä takaisin lattiassa.

Tässä kuva eilisestä taivaalle tuijottelusta jättitattarien ja aurinkovarjon alta.

Juhannuksena oli niin vilpoista, että oli sopiva keli istua sohvannurkassa käsityön kanssa ja katsella viimeisiä teho-osastoja (pari jaksoa vielä jäljellä). Sain neulottua kappaleet siihen tummanvihreään tunikaan, mutten ole saanut inspiraatiota kappaleitten saumaamiseen. Sitten virkkasin sen pastellivärisen peiton melkein valmiiksi, siihen tulee koristeeksi kukkasia, joita saan vielä pari kolme kappaletta loppulangasta. Sitten lankojen päättely ja toivottavasti valmista ennen kuin kuukausi vaihtuu.

Tänään aloitin Derrickiä katsoessani sen tummanvihreän langan lopuista samanlaista porrasreunaista huivia, jollaisen tein tuossa keväällä vaaleamman vihreästä puuvillasta. Aloitin tuon telkkarityöksi, koska se on niin helppo malli, mutta viimeistään heti kun nuo kaksi aiempaa työtä valmistuvat, aloitan myös valkoisen puuvillatunikan neulomisen. Toivottavasti seuraavassa postauksessa olisi sitten näytettävänä valmiita töitä!

Tyytyväinen

2009-06-16T23:00:00.002+03:00

Sain just valmiiksi Mystic-toppini pidennyshomman ja kylläpä olen nyt tyytyväinen, että sain sitä lankaa lisää. Värikin on niin samanlaista kuin alkuperäinen erä, että tuossa sileän ja resorin vaihteessa ei näy juurikaan eroa.

Paitahan oli alun perin tämmöinen napatoppi:

ja nyt se on tämmöinen käyttöpaita:

Ja oli se vaan mukavaa, että kun on tänne blogiin merkinnyt puikko- ym. tiedot, niin ei tarvinnut arvailla millä tuon vuosi sitten neuloin. Paidan paino lisääntyi 90 grammalla, vaikka siihen kokonaisen 100 gramman kerän neuloin. Kyllä on kummallista tuo langan paino!

Ai niin, sitä piti vielä mainita, että olen laitellut Ravelryyn kuvia – näitä samojahan ne on kuin blogissa, mutta jospa sielläkin olisi jatkossa kivampi poiketa.

Niin ja jos en tällä viikolla ennätä enempää blogata niin

HYVÄÄ JA HAUSKAA JUHANNUSTA KAIKILLE!