tiistai 25. elokuuta 2020

Elokuun takki ja kasa sukkia

 Toukokuussa vuonna 2013 aloin virkata mustaa jakkua, jossa käytin tavallisen puuvillalangan lisäksi ohutta kiiltävää paljettilankaa. Jonkin verran virkattuani kyllästyin koko hommaan, koska virkkaaminen kävi silmiini aika pahasti. Päätin että puran tekeleen ja aloitan uudestaan neulomalla, mutta tuota paljettilankavirkkausta olikin mahdotonta purkaa. Niinpä työ jäi yli seitsemäksi vuodeksi lankalaatikon pohjalle. Tänä kesänä, saatuani uudet silmälasit, päätin kokeilla taas virkkaamista, ja vaikka se kävikin silmiin edelleen, innostuin kumminkin tuosta jakusta, niin että tein kuin teinkin sen valmiiksi. 


Jakku on virkattu kolmosen koukulla ja se painaa 602 grammaa. Malli on aivan suora ja siinä on siis virkattu aina pylväs ja väliin yksi ketjusilmukka, eli pientä perusverkkoa koko jakku.

Tässä lähikuvassa näkyy hieman noita pikku paljetteja. 

Tykkään lopputuloksesta aika paljon, mutta en kyllä tiedä koska tuollaista pikkujoulujakkua voisi käyttää... 

Paljettilangan viimeiset metrit neuloin tämän pipon reunaan ikivanhan akryyli-mohairin sekaan. Lanka oli nimeltään Pirta Anita, ja se on mukavan pehmeää, eikä ihme kyllä kutita minua vaikka siinä on tuota mohairia. Neuloin vitosen puikoilla kaksinkertaisesta langasta ja pipo painaa 87 grammaa.

Sitten olen neulonut taas paljon sukkia.

AdLibris Socki -langoista olen tehnyt kuudet lyhyet ja yhdet pitkävartiset. Kaikki on neulottu kolmosen puikoilla.


Väri Horizon, 71 grammaa


Sama väri Horizon, 71 grammaa. 


Väri Gemstone, 69 grammaa.


Väri Gemstone, 78 grammaa. 


Gemstone-värin jämät sekä vähän Horizonia, 67 grammaa.


Mulle varrettomat, kimaltavat joulusukat, väri Socki Glam Holidays, 68 grammaa.


Pitkät Glam Holidays -sukat, 121 grammaa.


Ja vielä yhdet 45-kokoiset sukat Seiskaveikasta, kudottu kolmosilla ja painoa 113 grammaa. 

Tässäpä sitä olikin taas valmista aika liuta, nyt on mietintämyssyssä malli lopulle tummansiniselle alpakkalangalle, josta olen neulonut jo hupputakin ja siitä tulee vielä toinen, ehkä teen poolopuseron...

Mukavaa loppukesää! 



torstai 23. heinäkuuta 2020

Kesäkuun takki ja heinäkuun sukkia

Juuri ja juuri kesäkuun puolella valmistui punainen neulehuppari Maija-langasta.


Neuloin pikkupalmikko-koristeisen jakun kolmepuolikkailla puikoilla ja se painaa 548 grammaa. 


Tämä malli on oma kehittelemäni, olen neulonut periaatteessa samanlaisia paksummasta harmaasta Jussi-langasta sekä hieman ohuemmasta tummansinisestä alpakasta. 


Napit näyttävät sähkövalossa hieman ruskeilta, mutta ei se haittaa. 


Taskut on tärkeät!


Tykkään raglanhihoista sekä siitä, että huppu ei ole liian iso, vaan sellainen, että se päässä näkee sivuilleen.

Heinäkuun puolella olen neulonut sukkia. Yhdelle nuorelle mielelle kaksi paria, sen mummulta perityistä langoista: 


Seiskaveikkaa kolmosen puikoilla, 102 grammaa.


Seiskaveikka Nostalgiaa, kolmosilla ja painoa 112 grammaa. 

Neuloin yhdet sukat myös hänen siskolleen:


Seiskaveikkaa, varressa pikkupalmikkoa, kolmosen puikot ja 107 grammaa. 

Nyt on työn alla vaihteeksi itselle sukat, koska mun varastossa ei ole kesäisen lyhytvartisia. Kohta on, kunhan muutama dekkarisarjan jakso on katseltu, siinä noita sukkia aina syntyy samalla.

Mukavaa loppukesää! 




lauantai 30. toukokuuta 2020

Toukokuun takki

Mulla on nyt ollut inspis neuloa aiemmin aloitettuja takkeja valmiiksi. Tämäkin oranssi puuvillatakki on aloitettu joskus kolme vuotta sitten, kun kuvittelin neulovani sen Jyväskylän neulefestareille. En sitten kumminkaan päässyt silloin kovin pitkälle.


Nyt innostuin jatkamaan ja neuloin sileää miehustan ja hihat kainaloihin ja vasta siinä vaiheessa päätin tehdä yläosan Dropsin Hortensia-takin ohjeella. 


Takista tuli vähän pitempi kuin alun perin aioin, mutta oikeastaan parempi näin.


Lankana on Online Linie Bingo -puuvillalankaa, jonka olen ostanut keväällä 2010, eli kymmenen vuotta siihen meni, ennen kuin lanka ja mieluinen malli kohtasivat. Neuloin takin aikaoikein-reunat kolmosilla ja muuten kolmepuolikkailla ja lankaa kului 531 grammaa. 


Neuloin kaarrokeosan kahteen kertaan, kun en aluksi kavennellut tarpeeksi, mutta lopulta olin tyytyväinen. Oikean värisiä ja kokoisia nappeja en löytänyt mistään, mutta sitten keksin että tuollaiset kirkkaat olikin hvyä vaihtoehto. Ne löytyivät halvalla Eurokankaan kilohintaisista.

Seuraavana onkin sitten työn alla myös monta vuotta kesken muhinut Maija-villatakki. Sen jouduin aloittamaan kokonaan alusta, kun aiemmin olin aloittanut ylhäältä, mutta raglansaumojen paikat ei olleet oikeat vaan hihoista olisi tullut suhteettoman leveät. Puuvillojen jälkeen villalankaa on taas tosi mukava neuloa.

Viime päivät on kumminkin menneet lukiessa: Aloitin Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoita ja jäin pahasti koukkuun.

Ihania kesäpäiviä!


keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

Silkki-alpakkaa

Sain valmiiksi ohuen neuleen, jota olin aloittanut pari vuotta sitten. Lankana on Drops Lace -silkki-alpakkasekoitus, joka on tosi ohutta, 400m/50 grammaa. Tuo lanka on niitä viimeisiä hamstrauksia ennen langanostolakkoani, joka alkoi liki 2 vuotta sitten. Lakko ei siis ole pitänyt ihan koko kahta vuotta, mutta olen ostanut lähinnä vain täydennyksiä ja sitten tilaustöitä varten. Olen toki myös saanut paljon lankaa - kiitos niistä! Mutta ihan mukavasti varasto on kyllä kutistunutkin.



Neuloin jakun nelosen puikoilla ja sille kertyi painoa vaivaiset 141 grammaa. Lankaa on vieläkin reilusti, siitä saa ehkä jonkun ison huivin joskus kun innostun taas pitsin neulomiseen. Lanka on niin ohutta ja neulos niin kevyttä, että jo heti alussa päätin, ettei tähän laiteta mitään nappeja tai muita kiinnittimiä painamaan toista etureunaa. 


Oikeasti lanka on hiukan tummempaa, lähellä tämän alakuvan varjossa olevan helman väriä. 

Jakku tuntuu ihanalta päällä, koskahan sitä tulisi käytettyä? Näin koronakaranteeniaikaan ei paljon muuta vaatetta tarvi kuin verkkarit, topin, arkineuleen sekä tietysti villasukat. Onneksi ollaan siltä taudilta ainakin toistaiseksi säilytty, vaikka asutaankin täällä Uudenmaan aitojen sisäpuolella. Sen sijaan olen onnistunut saamaan pikkulasten sairauden - korvatulehduksen!

Nyt mulla on työn alla oranssi puuvillaneulejakku - sekin on vuosia sitten aloitettu, ja nyt olen innostunut jatkamaan. 

Tässäpä kaikki taas tällä erää, Pysykää terveinä!





maanantai 23. maaliskuuta 2020

Juhannusjakku

Ostin keväällä 2009 silloisen työpaikan kirpputorilta pussillisen vihreää puuvillalankaa. Merkki on Vöslauer Wolle, Mini Louisiana, ja lanka on merseroitua egyptiläistä puuvillaa. Seuraavana kesänä kokeilin pari kolme eri aloitusta tehdäkseni siitä jakkua, mutta en tykännyt mistään. Ensin virkkasin, mutta siitä tuli liian kovaa, sitten neuloin mutta tulos oli mielestäni liian lötköä. Neuloin vielä kaksinkertaisellakin langalla, ja se olisi silloin miellyttänyt, mutta totesin että lanka ei riittäisi siihen. Sitten annoin lankojen hautua kymmenen vuotta, kunnes nyt tammikuussa löysin langalle mieleiseni mallin, ja päätin että teen siitä juhannukseksi takin.


Malli on Dropsin Becca-nimisestä ohjeesta hieman modattu, ja tuo lanka on oikeasti vielä kirkkaamman vihreää. Neuloin jakun ylhäältä alas kolmepuolikkailla puikoilla ja painoa kertyi 409 grammaa. 



Hyvin se takki ennätti valmistua ennen juhannusta, saa nähdä sitten millainen ilma on, että tarkeneeko tuollaisella harvahkolla neuleella. Vai onko yhtä kuuma kuin viime juhannuksena, jolloin meillä ei ollut Ahvenanmaan reissulla ollenkaan pitkähihaisia mukana. Vai onko samanlainen myrsky ja myräkkä kuin edellisenä juhannuksena, jolloin olimme myös Ahvenanmaalla ja silloin ainoa oikea vaatetus oli sadetakki. Toivottavasti ainakin ollaan siihen mennessä päästy poikkeustilasta ja kotiaresteista.

Seuraavana mulla on tulossa punainen ohuenohut Drops Lace silkkialpakkajakku... 

Pysykää terveinä!

tiistai 3. maaliskuuta 2020

Lisää pikkiriikkisiä

Virkkasin vielä kolme pikkiriikkistä tiskipöydän takakulmalle tarkoitettua liinaa.




Virkkasin kakkosen koukulla nämä mittatilauslappuset, langat on jotain tosi vanhoja virkkauslankoja, kolmannessa käytin kaksinkertaista lankaa. Kaikki kolme painavat yhteensä 28 grammaa, joten langankulutus ei ollut kovin merkittävä - heh - mutta mikä on tehty on tehty. 

Näin on saatu jo maaliskuunkin käsityösaldo alkuun, toivottavasti saan pikapuoliin valmiiksi jotain isompaakin.

Mukavaa kevättä!



torstai 27. helmikuuta 2020

Rättikässää?

Inhoan sitä että koulussa tekstiilityötä sanotaan rättikässäksi, tai ylipäätään tekstiileistä käytetään halventavia nimityksiä, mutta tällä kertaa tuo nimi tuli mieleen tälle postaukselle. Vaikka ei nämä kohta esittelemäni pienet käsityöt oikeastaan rättejä ole, vaan pieniä, pestäviä suojaliinoja.



Näissä kahdessa ekassa kuvassa kaksi seitsemästä pikkuliinasta on jo päässyt käyttöön. 


Neuloin ja virkkasin vanhoista puuvillalangan jämistä nämä liinat, jotka painavat yhteensä 109 grammaa. Käytin kolmosen puikkoja ja kolmosen tai kolmepuolikkaan koukkua. 

Tässä vielä yksityiskuvat kaikista:








Näitä oli hauska tehdä langanpätkistä, osa oli ikivanhoja, lapsuudestani saakka, osa tuoreempia. Sekin on vielä mainittava, että en ollenkaan muistanut, kuinka hauskaa virkkaaminen on, se vaan käy vähän silmiini, niin ei ole tullut harrastettua viime aikoina.