Vuoden 2022 ensimmäinen

 Vasta nyt valmistui tämän vuoden ensimmäinen käsityö. 

Tämä iso kolmiohuivi painaa vain 70 grammaa, sillä se on neulottu ohuenohuesta Drops Kidsilk -langasta, jota mulla oli jäljellä. Olen tehnyt tuosta suloisesta langasta aiemmin jakun. Huivin neuloin kolmosen puikoilla, ja koska mulla ei työn edetessä ollutkaan tarpeeksi pitkää puikkoa, jouduin tilaamaan sellaisen AdLibriksestä. Samalla tuli ostettua vähän lankoja, jotta säästin postimaksun. Heh.

Lankojen ostoon inspiroi myös neuloessa kuuntelemani äänikirja, Kaisa Ikolan Oikein nurin, joka herätti mukavia muistoja yhteisöllisen neulomisen alkuajoilta. Kyllä oli neulojalle kiva kuunneltava, ja nyt sitä saa myös paperikirjana. 

Eipä tässä tällä kertaa taas muuta, kuin toivottelen aurinkoisia kevättalven päiviä 

ja etenkin rauhaa maailmaan!

Hyvää uutta vuotta!

Heippa taas!


Tulin raportoimaan viime vuoden loput valmistuneet työt: Viime postauksen jälkeen viime vuoden puolella neuloin seitsemän pipoa, huivin, kaulurin, rannekkeet, säärystimet, hupputakin ja neljä paria sukkia.


Ensin isoin työ eli hupputakki:

Se on neulottu Adlibris Alpakasta nelosen puikoilla, painoa 482 grammaa. Lähikuvasta näkyy väri ja harmaasävyisestä kuvasta kokonaisuus.

Sitten pipot: 

Vielä yksi valkoinen makkarapipo, Seiskaveikasta kolmosen puikoilla. Painoa 65 grammaa.

Vaaleansininen pipo on neulottu kolmikertaisesta Lanett Babyull -langasta, puikot 5, painoa 105 grammaa.

Tummanvihreä pipo on neulottu ikivanhasta ohuesta sekoitelangasta nelinkertaisena. Puikot 6, painoa 43 grammaa.

Tummanruskea pipo on kaksinkertaisesta Jussi-langasta, puikot 5, painoa 125 grammaa.

Vaaleamman ruskeanharmaa on myös kaksinkertaisesta Jussista, puikot 5, painoa 127 grammaa.

Oranssi pipo on kaksinkertaisesta Seiskaveikasta, puikot 5, painoa 120 grammaa.

Tumma vihreänkirjava lanka on parikymmentä vuotta vanhaa Faunaa, puikot 5, painoa 79 grammaa.

Kauluri on samaa Faunaa, puikot 5, painoa 156 grammaa.

Fauna-lankaa jäi vielä ranteenlämmittimiksi, puikot 5, painoa 46 grammaa.

Säärystimet on Seiskaveikka raidasta, puikot 3, painoa 139 grammaa. 

Pompom-huivi ilman tupsuja on neulottu Nallesta, puikot 5, painoa 90 grammaa.


Sitten sukkia:

Jussi-lankaa jäi aiemmin neulottujen takkien ja tässä postauksessa näkyvien pipojen jälkeen sen verran että sain niistä sukat. Neulottu kolmosilla, painoa 89 grammaa.

Yksiväriset punaiset sukat neuloin itselleni joululahjaksi Seiskaveikasta. Puikot 3, painoa 84 grammaa.

Seiskaveikan jämiä jäi vielä toisiin punavoittoisiin sukkiin. Puikot 3, painoa 90 grammaa.

Turkoosit sukat on neulottu Novitan Muumilaakso-langasta, joka on hiukan ohuempaa kuin Seiskaveikka, mutta neuloin nämäkin kolmosen puikoilla, painoa 67 grammaa.



Lopuksi vielä yhteenvetoa vuoden 2019 kutimista: 


Kulutin viime vuonna lankaa 6 kiloa ja 42 grammaa. Neuloin 48 tuotetta, joista neljä oli takkeja. Tein kahdella itse kehittelemälläni mallilla kummallakin kaksi takkia, mutta erityyppisistä ja eri paksuisista langoista. Lisäksi neuloin yhden ponchon, kaksi huivia ja kaksi kauluria, kahdet säärystimet ja yhdet ranteenlämmittimet. Pipoja syntyi 14 kappaletta ja sukkia tai töppösiä yhteensä 22 paria.  Langanostolakkoni rikoin pari kertaa, kun jouduin lankakauppaan tilaustöiden takia, niin ostin vähä herkkuja itsellekin. Lisäksi sain vähän lankoja lahjaksikin. Lankavarasto lisääntyi hieman myös löydettyäni ikivanhoja sekalaisia puuvillalankojani lapsuudenkodista tuodusta pussistani. Silti onnistuin keventämään lankavarastoni vuoden alun 12230 grammasta 8906 grammaan. 


Tuossa lähes yhdeksässä kilossa on lankaa varmaan kymmeneen puseroon tai jakkuun, muutamiin sukkiin ja huiveihin, mutta ainakin puolitoista kiloa on niin sekalaista vanhaa jämälankaa, että onkin aika keksiminen mitä niistä pystyisi tekemään. Jotain lankataidetta tai nukenvaatteita, muuhun ne tuskin soveltuvat. Mutta mietin niitä vasta sitten kun nuo paremmat langat on käytetty loppuun. 


Tämän vuoden puolellakin on jo valmistunut pari sukkaparia, mutta laitan niistä myöhemmin oman postauksen.

Eipä muuta kuin oikein ihanaa kakskytlukua kaikille, toivottavasti joku luki loppuun asti.

Morjes!

Harvakseen tulee tätä blogia päivitettyä ja aika vähän tulee kyllä neulottuakin nykyään. Olen huomannut vähän samanlaista neulomis- ja blogitusväsymystä muillakin, mutta niinhän se on että elämään tulee uusia juttuja ja toiset jää... En mä kummiskaan tätä lopettaa aio, bloggailen kun on jotain kässyasiaa kerrottavana.

Tänä vuonna on valmistunut yhdet perussukat.

Lankana näissä on Maija, puikot 2½, silmukoita 48 ja painoa 66 grammaa.

Sitten ostin lankaa, villatakkia varten kilon punaista Maijaa ja sain kaupanpäälle tuon harmaan Raggegarn-kerän.

Eipä nyt muuta, pirteitä talvipäiviä vaan!

Samaa kuin viimeksi...

Nyt tulee ihan samanlainen viesti kuin viimeksikin. Eli lyhyesti:

Neuloin pipon ja ostin lankaa :)

Tämä pipo on periaatteessa samanlainen kuin edellinenkin, mutta nyt mulla oli sileänä alpakkana TeeTeen lanka, joka oli ohuempaa kuin vihreän pipon alpakka. Siksi päätinkin neuloa moninkertaisella langalla, eli mulla oli molemmat, sekä sileä alpakka että lenkkialpakka Cacao kaksinkertaisina. Neuloin nelosen puikoilla keskeltä alkaen ja pipossa on 68 silmukkaa. Painoa kertyi 78 grammaa. Tämä on hitusen isompi, kuohkeampi ja pehmeämpi kuin vihreä versio. (Ja väri sopii mulle paljon paremmin.)

Sitten eilen ostin vähän sukkalankoja joululoman alkamisen kunniaksi.

EIpä tässä muuta kuin OIKEIN IHANAT JOULUT KAIKILLE!

Pipo ja lankaa

Taas on bloggailu jäänyt vähemmälle, mutta olen mä vähän neuloskellut. Valmista on syntynyt vain yksi pipo. Keskeneräisiä on sitäkin enemmän, mutta ei niistä nyt muuta, kerrotaan sitten kun valmistuvat. Jos valmistuvat :)

Tässä pipossa on käytetty Teeteen Cacaota eli lenkkialpakkaa ja samanväristä Sandnesin Alpakkaa. Silmukoita oli 80 ja neuloin tahallani oikein tiukkaa pienillä kolmosen puikoilla, jotta piposta tulsi mahdollisimman lämmin, tuulta ja pakkasta pitävä. Käytin sitä jo kerran tuulisena ja kylmänä päivänä lenkillä, ja lämmin se oli, just sellainen kuin halusin. Eihän se oikein minkään näköinen ole, resorireunainen peruspipo, mutta hyvä ja helppo käyttövaate. Ai niin, tämä pipo painaa vain 55 grammaa.

Sitten ostin tuossa kuun vaihteessa yhden lankakeränkin. Olin Hämeenlinnassa yhdellä kurssilla ja bussia odotellessa jäi aikaa poiketa Wetterhoffille fiilisteleen ja muisteleen 30 vuoden takaisia opiskeluaikoja. ;) Pakko sieltä oli yksi keräkin ostaa "matkamuistoksi". Teen tästä varmaan jonkun huivin tai tuubin.

Joulukin lähestyy ja mulla on enää kaksi työpäivää tänä vuonna :) Mukavaa joulun odotusta!

Lankaa...

Laitan tänne kuvat uusista langoistani, joita meille on muutaman päivän sisällä kotiutunut  puoli kiloa.

Koska tykkään niin paljon alpakan tunnusta ja lämmöstä, ostin sitä kahta pipo-huivi-settiä varten. En osannut päättää kumpaa "tarvitsen" enemmän, violettia vai vihreää, niin ostin molempia. Molempia lankoja ostin siis vyyhdin Cacaota, eli Teeteen lenkkialpakkaa ja pipoihin lisäksi tavallista alpakkaa että saan neulottua niistä tiiviimmät. Vihreä on Sandnesin alpakkaa ja violetti Teeteen. Nämä tekevät yhteensä 300 grammaa.

Sitten sain postissa 200 grammaa Merisock-lankaa, yhteen testineuleeseen, josta kerron lisää sitten kun olen saanut neulottua.

Lopuksi vielä Came-kamelilankatuubi, joka eilen kirjoittaessani oli vielä kesken.

Tämä tuubi on neulottu vitosen puikoilla ja se painaa tasan 100 grammaa. Kuvan perusteella ei ehkä uskoisi, mutta tämä menee kivasti kaksi kierrosta kaulan ympäri tai toisen kierroksen voi tarvittaessa vaikka vetää päähän, jos on ilman pipoa liikkeellä. En ole (ainakaan vielä) höyryttänyt tai muuten viimeistellyt tätä, ja se valitettavast näkyy kuvassa. Osa langasta on kerran purettua, siksi tulos ei ole kovin tasaista.

Eipä mulla nyt muuta, pitää luoda silmukat valmiiksi pipoa varten, että saa huomenna bussissa neuloa (jos jaksaa)...

Palmusunnuntaita!

Näin tänään lenkkipolun varressa ekat pienet sinivuokot ja ilma on nyt ihan mahdottoman lämmin. Takapihan lumikasojen jämät sulaa ihan silmissä, kyllä se kesäkesäkesä sieltä kumminkin tulee, vaikka talvi kestikin tänä vuonna ihan loputtoman kauan. Luulen, että olen nähnyt jo kiurun, peipposen ja västäräkin (en ole kovin hyvä tunnistaan eri lintumerkkejä) – enää pääskynen puuttuu!

Käsityöt on jääneet vähän vähemmälle viime aikoina, ei vaan ole innostanut. Bussissa olen neulonut sitä violettia Kidsilk-paitaani – aivotonta oikeaa sileää pyöröä. Harmaan villatakin kappaleet odottaa edelleen saumaajaa ja kaksi muuta neuletakkia on täysin ufoutuneina lankalaatikossa. Jämäkuuhun ilmoittauduttuani kaivoin esille jämälankapussit ja virkkasin ensin muutaman isoäidineliön seiskaveikkapaksuisista langoista, mutta ei mulla ole kovinkaan kivoja värejä joilla voisi sitä projektia jatkaa – jää varmaan odottaan uusia jämäkuita. En ole ottanut niistä paloista mitään kuviakaan, koska mulle peitonpalat on vasta paloja eikä millään lailla valmista…

Sitten kaivoin esille ohuiden sukkalankojen jämät ja rupesin virkkaan niistä kolmosen koukulla yhtä isoa ruutua – järjestelin vähän värejä, ja tämmöisen sain aikaan:

Aika ruma, mutta ei noin sekalaisista pätkistä mitään kauniimpaakaan saanut. Tällä on painoa 149 grammaa ja kokoa noin 60 x 60 senttiä, ja koska se on liian pieni peitoksi, niin nimesin sen pyllynlämmittimeksi. Pihatuolit on joskus viileitä tai mihin sitä sitten tarvitaankaan – koko projektin tarkoitus oli tehdä JOTAIN noista langanpätkistä.

Mulle tää tosin on niin kuin se laulun riepumatto, koska kaikki pätkät on jotain aiemmin tekemästäni työstä jääneitä – sukkia lähinnä, mutta on siinä mun alpakkahuivianikin ja muuta.

Mitäs muuta piti kertoa? No, ostin tässä yhtenä päivänä sadan gramman kerän keltaisenkirjavaa Fortissiman kesäsukkalankaa, tosin en meinaa tehdä siitä sukkia vaan aloitin kolmiohuivia. Silloin kun ostin langan, ilma oli vielä vähän kylmä, mutta toivottavasti tuota huivia tarvitaan vasta kuukausien päästä…

Eipä tässä muuta kuin ihania kevätpäiviä, minä otan nyt kutimen käteen ja alan katseleen vaalivalvojaisia…

Myöhäistä raporttia

Kuukausi vaihtui niin, etten huomannut ollenkaan laittaa tänne raporttia. Ei tässä kyllä kummempaa kerrottavaakaan ole, varsinaiset valmistuneet työt olenkin tänne raportoinut. Lisäksi neuloin tähän pari vuotta vanhaan villapaitaan uuden helman – eli purin pois tuon reunuksen ja neuloin tilalle reilun pituisen resorin. Alun perin tuo pusero oli jotenkin epämääräinen – liian lyhyt tunikaksi ja liian löysähelmainen puseroksi. Tuon uuden resorin valmistuttua olen tätä paitaa käyttänytkin. Lisää painoa paidalle tuli 24 grammaa, tosin neuloin enemmän, mutta en muistanut punnita paitaa siinä vaiheessa kun vanha reuna oli pois. Tämän paidanpidennyksen lisäksi maaliskuussa valmistui siis yhdet lyhyet sukat ja superohut jakku, joten langankulutukseni maaliskuussa oli 194 grammaa. Lisäksi olen neulonut Janne-jakun kappaleet siihen kuntoon, että jos joku viitsisi ommella saumat, niin pääsisin tekemään kaulusta ja etureunoja. Eli siinä on ainakin yksi työ jonka luulisi valmistuvan huhtikuussa. Niin, olen mä ostanut vähän lankaakin. Tykästyin niin paljon tuohon Kidsilkiin, että ostin sitä 100 grammaa violettina (sori kun ei ole nyt kuvaa) ja olen aloittanut siitä puseroa. Juu, ja sitten mä menin liittymään mukaan Jämäkuuhunkin, mutta jostain syystä mua ei ole ollenkaan innostanut aloittaa mitään jämätyötä. Tai ei vain ole ollut aikaa perehtyä jämälankoihini. Mutta kyllä mä jotain aikaan saan siihenkin kunhan kerkiän…. Nyt on kummiskin niin ihanaa kun kevät näyttää vihdoin tulevan…

Tammikuu päättyy

Taas vaihtuu kuukausi ja on raportin kirjoittamisen aika.

Ihan ekaksi näytän kumminkin mihin ostokseen tänään sorruin.

Poikkesin marketissa kun vähän haikailin Nalle-päivänkakkaraa, mutta en sitten kuitenkaan sortunut siihen, vaan tähän vihreään Puro Batikiin. Mä vaan niin tykkään kaikista vihreän sävyistä ja tykkään tuon langan kutittamattomuudesta – niinpä veikkaan että nämä langat muuttuvat huiviksi aika pian.

Ostin siis tammikuussa 800 grammaa Novitan uutuusvärejä, jotka tällä kertaa sattuivat miellyttään mua kovastikin. Neulottua tuli paljon vähemmän.

Tammikuussa valmistui 4 työtä: huivi, pipo, lapaset ja kauluri, painoa yhteensä 443 grammaa. Lisäksi olen neulonut aika paljon Kidsilk-jakkua, jossa kuluu kyllä lankametrejä mutta ei pahemmin grammoja. Jakku on neulottu alhaalta ylöspäin ja olen menossa jo aika pitkällä raglan-osassa, mutta lankahamsterikisan huomenna alkaessa kiusaus jättää Kidsilk kesken on aika suuri. Ihan varmasti aloitan kumminkin huomenna Papukaija-sukkia!

Väriä

Tulin näyttämään uusia lankojani.

Mun sukkalankavarastossani alkoi olla tosi tylsän väristä, niin tylsää ettei niistä viitsinyt enää ruveta neulomaan mitään, vaikka sukat onkin mitä mainioin bussimatkaneule. Katsoessani joku aika sitten Novitan tulevia värikarttoja tiesin heti, mitä ostaisin ja nytpä onkin sitten väriä kerrakseen!

Kerkisin näitä jo muutaman kerran poiketa etsimässä, mutta tänään Prismasta nämä sitten löysin: Sateenkaarta ja Papukaijaa, ostin kumpaakin kaksi kerää, ettei heti lopu kesken. Nytpä olenkin sitten hyvin varustautunut pian alkavaan Lankahamsterikisaan. Näistä meinaan neuloa sekä tällaisenaan, että jonkun tylsän kanssa raitaisena.

Tammikuun lopun meinaan kumminkin vielä sinnitellä tän henkäyksenohuen Kidsilkkini parissa. Tässä on miehusta toisilla puikoilla ja molemmat hihat samanaikaisesti toisilla, koska miehusta rupeaa olemaan jo turhan iso mukana kuljetettavaksi niin aloitin hihoja ja miehusta sai jäädä sohvalle telkkarineuleeksi.

Helmikuussa sitten laitetaan paksumpia lankoja puikoille.

Uutta Vuotta 2011!

Tulin tänne blogiin päivittään sivupalkin lankavarastoni. Poistin listalta aika monta kohtaa ja siirsin langat epämääräisten jämien osastoon. Sellaisia sekalaisia pikkueriä, joista ei yksinään tule enää mitään. Pitää keksiä jossain vaiheessa oikein kunnon jämätyö, johon ne saisi upotettua, koska niitä kertyi yllättäen yli kilo. Jos en muuta keksi niin pitää hakea kirjastosta uudelleen se "Anna kaikkien kukkien kukkia"-kirja ja neuloa/virkata se läpi! ;)

Mulla on nyt työn alla Varpu-kolmiohuivi ja seuraavaksi aloitan Alfa-asustesettiä. Sitten jonossa on punaista Kidsilkiä, tarkoituksenani olisi opetella uudelleen salomoninsolmujen tekeminen (osasin sen mielestäni joskus kolkytvuotta sitten). Tän vuoden suunnitelmiin kuuluu myös vihdoinkin Revontulihuivi (johon mulla on ollut lanka kerittynä jo pari vuotta) sekä sukkien tekeminen Magic-loopilla (jota olen kerran jo meinannut aloittaa mutta en sitten kumminkaan viitsinyt). Nuo kolme asiaa on olleet listallani jo pitkään, mutta jospa ne nyt tulisi tehtyä kun oikein tänne ne kirjoitan näkyville. Katsotaan sitten vuoden lopussa mitä tuli tehtyä. Tän hetken tärkein käsityö on kummiskin ompelua, sillä vanhaintanssipäivä lähestyy...

Eipä nyt muuta kuin mukavaa vuoden alkua kaikille!

Vuodenvaihteen raportti

Sain tänään valmiiksi viimeisen joululahjan tälle vuodelle:

Nämä valkoiset seiskaveikkatumput ovat hiukan pienemmät kuin viime postauksessa esitellyt, nämä tulevat Lukiolaistytölle. Neuloin nämäkin kolmosen puikoilla, näissä on 36 silmukkaa ja painavat 54 grammaa. Mun piti tehdä näihin jotain kuviota, pikkupalmikkoa tai jotain, mutta kerta kaikkiaan unohdin ennen kuin olin jo lähellä kärkikavennuksia. Tässä kuvassa nämä tumput on vielä vailla loppuhöyrytystä, joten tulevat olemaan hieman tasaisemmat, kunhan huomenna viimeistelen ne.

Enempää neuleita ei mulla tänä vuonna tule valmistumaan niin aattelin laittaa raporttini tänne jo nyt. Joulukuussa syntyi 4 työtä: yhdet sukat, kahdet lapaset ja iso kolmiohuivi. Yhteensä ne painavat 355 grammaa.

Neuloin tänä vuonna tosi paljon vähemmän kuin muutamina viime vuosina, se pahin vimma on mennyt ilmeisesti ohi ainakin toistaiseksi. Sain valmiiksi seuraavanlaiset 39 työtä: 12 huivia, 10 pipoa, 9 sukat, 2 tumput, 1 kauluri, 1 säärystimet, 1 jakku, 1 liivi,1 lyhythihainen toppi ja 1 hihaton tunika. Lankaa näihin kului yhteensä 4568 grammaa, (mikä on melkein 10 kiloa vähemmän kuin hulluna vuotena 2007).

Tällä hetkellä mulla on kesken 3 jakuntekelettä, joista yksi on ufoutumassa, koska en tykkää siitä enää ollenkaan, toinen josta muuten tykkäisin sen vuoksi kun en ole tyytyväinen sen etureunoihin ja kolmas ihan vain projektin tylsyyden vuoksi. Mutta en aio niitä ainakaan toistaiseksi kerällekään palauttaa vaan tuumailen asiaa uudelleen joskus sitten kun on vähän valoisampaa. Nyt on kumminkin muutama kiinnostavampi lanka, joista aion tehdä ensi vuoden ekat työt.

Esitellään tässä välissä uudet lankani:

Ostin 3 kerää punaista Alfaa jo marraskuun puolella, ja tuossa vähän ennen joulua hain sitä pari kerää lisää, koska yhtenä päivänä töistä tullessani sormiani paleli niin paljon, että sain päähäni että tulevaan punaisen Alfa-settiin pitää saada myös lapaset, jotka voin pukea hanskojen päälle paukkupakkasilla.

Samalla lankakauppareissulla mukaani lähtivät lopulta nämä ihanan punaiset Austermanin Kidsilkit, joita olen siellä kaupassa käynyt syksyn mittaan useinkin silittämässä. Tällä kertaa aattelin, että ostan ne ittelleni joululahjaksi, enkä katsonut hintalappua.

Eilen olin katselemassa alennusmyyntejä, ja vaikka kuinka yritin varoa lankahyllyjä, niin eikös vaan ollut pakko jotain ostaa. Petrolia seiskaveikkaa sai tosi halvalla - kotona harmitti, etten ostanut kuin yhden kerän, mutta saa siitäkin sukat ja toisiin raitaa. Lisäksi tuo kuvassa oleva pehmo hyppäsi syliini, enkä voinut millään häätää sitä pois, kun se oli niin suloisen pehmeä ja lämmin ja piti niin kovaa kädestäni kiinni. Vaikka se onkin suureksi osaksi tekokuitua, mutta kun siinä on 200 grammaa ja yli 600 metriä lankaa ja se maksoi vain vitosen, niin lopulta se pääsi kumminkin meille asumaan. Ja veikkaan että se pääsee ensimmäisenä puikoille – uskon että siitä tulee ihana kääriytymishuivi. Laitoin tuon Varpu-kerän samaan kuvaan Seiskaveikan kanssa, että kuvasta tajuaa kuinka suuri ja pehmoinen se on.

Jos olen tänä vuonna neulonut vähemmän kuin muutamina viime vuosina, niin vähemmän olen myös ostanut lankaa. Tänä vuonna ostin silti 5825 grammaa, eli reilusti enemmän kuin neuloin. (Viime vuonna ostin reilut 8 kiloa, mutta neuloin reilut 9 kiloa.) Ensi vuonna aion yrittää ostaa vielä vähemmän, mutta kokonaan langanostolakkoon en aio mennä, koska ainakin seiskaveikan tulevasta sateenkaari-raitalangasta haluan tehdä muutamat sukat. Lankahamsterien säästökuuriin aion kyllä taas osallistua, jos semmoinen ensi helmikuussa järjestetään.

Tänä vuonna blogissanikin on ollut aika hiljaista, toivottavasti ensi vuonna syntyy enemmän valmiita töitä niin blogattavaakin riittää. Sivupalkkikin pitäisi päivittää, joten saatan poiketa täällä huomennakin.

Eipä tässä muuta kuin toivottelen kaikille lukijoilleni oikein ihanaa uutta vuotta 2011!

Marraskuun raportti

Mulla on sukkasato jatkunut edelleen, vaikka tässä tänään päättyvässä kuussa muut neuloivatkin lapasia. Minä kun oon enemmän sukankuluttaja ja käsissä tykkään fleecehanskoista.



Viikonloppuna valmistui tämä 49 grammaa painava Step-sukkapari ja bussineuleena on nyt Fabelin jämiä, sukkia edelleen. Kakspuolikkaat puikot on koko ajan käytössä ja taas yksi katkesi. Tykkään niin paljon neuloa bambupuikoilla, mutta koska ne katkee (ja vääntyy) koko ajan ja niitä pitää hankkia koko ajan uusia, niin haluaisin tietää olisko jotkut puiset vaikka kestävämpiä? Kertokaa mitä mun kannattaisi seuraavaksi kokeilla? Kolmoset ja paksummat puikot kestää kyllä hyvin, mutta kakspuolikkaitten kans on ongelmia.

Kuukausi vilahti taas hetkessä, enkä saanut neulottua kuin kolme pientä työtä, kahdet sukat ja pipon, yhteensä 213 grammaa. Niin, ja luulin selviäväni marraskuusta ostamatta yhtään uutta lankaa, mutta tänään kumminkin ostin (tarjouksesta) kolme kerää punaista Alfaa, koska tykkään ainakin AlfaGlitter-piposta, kun se on niin lämmin, muttei kutita. Teen niistä suunnilleen samanlaisen pipo-kauluri-setin kuin ruskeasta glitteristä, pikkukauluri lämmittää leukaa ja poskia mukavasti. Kaulassa mulla on kumminkin huivikin näillä pakkasilla.

Mukavaa Joulun odotusta!

Moi taas!

Neuloin toiset melkein samanlaiset sukat ruskeankirjavasta Mellanraggista.

Nämä sukat on muuten ihan samaa kokoa kuin edellisetkin, mutta tein vähän pidemmät varret. Nämä painavat 80 grammaa ja neuloin nämäkin kakspuolikkailla bambuilla.

Olen ostanut hieman uutta lankaa:

Yhdet sukkalangat ihan sen vuoksi, kun en ole ennen neulonut TT:n Pallas-langasta. Kerä yksiväristä ja toinen kirjavaa.

Sitten ostin itselleni pipolangat, tummanruskeaa Alfa Glitteriä. Mun vanha lempipipo on mustasta Alfa Glitteristä, ja aattelin että voisin tarvita toisen yhtä miellyttävän pipon. Pitäisi vaan keksiä malli, että saisi siitä matkakäsityön. Puna-vihreä vironvillahuivi on kasvanut jo sen verran isoksi, ettei ole enää kiva kuljettaa mukana, joten tarvin pienemmän työn.

Eipä tässä sitten muuta kuin kuvaterveiset syksyisestä metsästä: nyt on varmaan paras kärpässienivuosi ikinä!

Lankapäivitystä

Tässä tulee vain pikainen postaus uusista pienistä lankaostoistani.

Nämä Regian raitalangat ostin maanantaina eurolla kappale uuden käsityömyymälän avajaistarjouksesta.

Tänään taas kohtasin vastustamattoman herkullisen Araucania-vyyhdin, jolla lahjoin itseäni.

Violetti Janne-liivi etenee telkkaria katsoessa, olen saanut ylhäältä-alas neulottavan liivini vaiheeseen jossa pistellään sileää vartalo-osaa muutaman kerän verran. (En viitsinyt kuvata sitä myttyä.)

Tämä kaunotar vietti yhden hellepäivän meillä sisällä – ei millään älynnyt tai halunnut mennä ulos vaikka kaikki luukut oli sille auki.

Mukavaa elokuuta!

Kesätunika ja syksylankaa

Ostin huhtikuussa langat kesätunikaa varten ja sainpas kuin sainkin sen valmiiksi ennen syksyä. Ei ole kauheesti huvittanut neuloa koko kesänä – keskeneräiset työni ei ole innostaneet enkä ole helteellä jaksanut uusiakaan töitä aloittaa.

Tässä on nyt sitten kuva Muskat-puuvillalangasta neulotusta tunikasta. Kuvassa sävyt ei ole ihan oikein, oikeasti sopivat paremmin yhteen.

Tunika painaa 377 grammaa, neuloin sen 3,5 puikoilla ja virkkasin kädentiet ja pääntien kolmosen koukulla. Tein tuon vaatteen niin, että neuloin keskivärisellä langalla ensin helmineuletta haluamani levyisen ja just rinnan alle sopivan pituisen kaitaleen, jonka ompelin renkaaksi. Sitten poimin silmukat ja neuloin vaalealla yläosan ja sitten tummalla alaosan. Helmaan tein levitykset niin että sivuille tulisi kulmat. Yläosasta en meinannut osata päättää, että tekisinkö pikkuset hihat, mutta koska lankaa oli sen verran vähän, niin päätin vain virkata reunaan pylväitä. Kädenteillä on 2 ja pääntiellä 3 kierrosta pylväitä. Saa nähdä sitten onko tälle tänä kesänä enää käyttöä vai joko syksy alkaa…

Tämä tunika onkin sitten ainoa valmistunut työ heinäkuussa, aika pieneksi jäi saldo, mutta ei kumminkaan onneksi nollille. Välillä nimittäin en tykännyt tuosta tunikasta yhtään ja meinasin purkaa koko tekeleen. Mutta koska en keksinyt mitä noista langoista muutakaan tekisin, niin jatkoin sitten sitkeästi ja on kai sitä hullumpiakin tekeleitä tullut valmiiksi asti väkerrettyä.

Lankaakin tuli heinäkuussa lopulta ostettua. Marketeissa onnistuin käveleen aika monta kertaa lankatarjousten ohi, vaikka toisaalta olisi mieli tehnyt jotain ostaakin. Tyhjin käsin selvisin myös Vihreästä Vyyhdistä sekä Soukan Menitasta. Menitasta tultuani tosin pohdin että olenko kipeä vai parantunut langanostotaudista. No. Ogelista sitten tulikin ostettua jonkin verran, kun sinne varta vasten lähdettiin koska alennuksen sai kaikista langoista.

Mulla oli aika tarkka mielikuva millaista lankaa olisin halunnut seuraavaan projektiini, mutta ostin sitten kumminkin Jannea, vaikka se onkin vähän villaisempaa kuin olin aatellut. Luumunvioletti väri on just mitä halusin ja langan paksuuskin sopiva niin eilen aloitetusta liivistä tulee sitten vain hiukan talvisempi kuin alun perin meinasin. Jannea on kummiskin tosi kiva neuloa puuvillojen ja nauhalankojen jälkeen.

Ostin Jannea 9 kerää, teen siitä ylhäältä alaspäin niin pitkän liivin kuin tulee. Lisäksi ostin yhden kerän Trekking xxl –sukkalankaa, joka oli niin mun väristä.

Kaupanpäälliskorista valitsin mustan Perle-kerän, jossa on lankaan ujutettu kirkkaita helmiä.

Muuten kesä onkin mennyt melkein tuulettimen alla lepäillessä, näin kuumalla ei ole jaksanut paljon mitään. Pari lyhyttä reissua kotimaassa tuli tehtyä ja vähän lueskeltua askartelu- ja ompelukirjallisuutta tulevaan työhön valmistautuessa.

Ai niin, ostin kengät: