tiistai 28. elokuuta 2007

Terveisiä Tukholmasta...

Tehtiin pikavisiitti Tukholmaan ja heti pitää päästä esittelemään ostokset! Olin etukäteen merkinnyt karttaani muutaman netistä löytämäni lankakaupan osoitteen, mutta kaikki muut kaupat olivat kyllä pettymyksiä, paitsi Nysta! Sieltä olisin halunnut vaikka mitä, mutta melko korkean hinnan vuoksi tyydyin 600 grammaan. Tässä ne ovat:



Mielessäni siinteli jotain ihanaa sinivihreää, mutta siellä kaupassa kävikin ilmi, että mullapa alkoikin taas punainen kausi ;) Tai sitten siellä vaan oli niin ihania punaisen sävyjä. Nuo valokuvat ei ikinä tee oikeutta värisävyille, mutta saa kai tästä jonkinlaisen käsityksen.

Ostin siis kolmea sorttia, jokaista 200 grammaa. Vasemmanpuoleinen on intialaista Hamiltonin Shanti Silkkiä, keskimmäinen OneZero-nimistä Colinetten villalankaa, ja oikealla on myös Colinetten lankaa - Enigma-nimistä puuvilla-viskoosi-nauhalankaa.

Kuvittelisin että näistä tulee joskus huiveja, mutta ensin noihin ihanuuksiin pitää löytää "ne täydelliset mallit". Saattaa hyvinkin käydä niin, että nää on sellaisia ihailu- ja hiplauslankoja, joita ei ikinä raaski neuloa? Paitsi että kyllä sellaiset luksushuivitkin olisi ihania hiplailla....

Niin, mitään muuta en reissulta sitten hankkinutkaan, muuten matka meni hyvän ruuan ja rentoutumisen merkeissä. Oli mulla yksi neuletyö mukanakin, alpakkahuivin alku, mutta en kyllä montaa kerrosta jaksanut neuloa.

lauantai 25. elokuuta 2007

Pientä valmista ja isompaa kesken...

Vihdoin sain jotain valmistakin! Eka kuva on jostain syystä ihan pimeä, mutta en kumminkaan viitsinyt ottaa uutta - kelvatkoon....



Neuloin kokeilumielessä kaksi pipoa luonnonvalkoisesta seiskaveikasta. Ensimmäinen on resorireunainen ja sileä, ja virkkasin siihen koristeeksi kukkasen. Toinen on 2x2 resoria. Kumpikin painaa 50 grammaa (meidän ikivanhan keittiövaa'an mukaan). Yhteensä olen siis saanut elokuussa valmiiksi 100 grammaa neuleita, ja vaikuttaa siltä, etten ehdi enempää saadakaan valmiiksi asti. Tuo lukema tuntuu kyllä olemattomalta heinäkuun reilun kahden kilon jälkeen, mutta olen kyllä neulonut aika paljon, ja virkannutkin. No, syyskuulle saattaa sitten tulla komea lukema.

Seuraavassa kuvassa on bussimatkatyönä väkertämäni niskasta aloitettu ketjusilmukkahuivi.



Kuvassa on tahallisesti tuollainen epämääräinen kasa, koska tässä vaiheessa työ näyttää aika ällöltä, enkä ole ollenkaan varma, vaikka vielä kumminkin purkaisin, mutta tuo paksu samettinen lanka on aika hankalaa työstettävää - ja purettavaa! Onnistuessaan tästä tulee mun HuPoiluhuivini.

Kolmannessa kuvassa näkyy, missä vaiheessa sateenkaarijakkuni nyt on.



Violetin ja punaisen vaihtumakohtaan on tullut hieman raitaa, mutta sille en kyllä enää tee mitään - saa kelvata. Tällaista työtä ei pitäisi neuloa pimeässä....

torstai 23. elokuuta 2007

Kymmenen ufoa puikoilla...

Laitan pienen raportin taas ilman kuvia. Ei siitä ole kauaakaan, kun luulin, että mulla on kesken vain pari neuletyötä. Elokuussa en ole saanut vielä mitään valmiiksi asti, mutta työn alla on vaikka mitä. Laatikon pohjalta löytyneiden kanavatyön ja melkein valmiiksi virkatun liinan lisäksi kesken on siis yhdet sukat (ai niin, liityin sukkasatoon), kolme huivia, joista vain yksi on virkkuurinkiin sopiva tekele (toiset neulottavia), sitten on villatakki (joka on edennyt aika paljon), sekä pusero (joka rupesi ihan yhtäkkiä tympimään), ja niiden lisäksi tuossa on kaksi kekseneräistä pipoa luonnonvalkoisesta seiskaveikasta, koska pitihän mun itsekin ruveta pipoa neulomaan, kun kerran oppilaanikin sellaista aloittavat. Elikkä yhteensä kymmenen käsityötä taas kesken (ja olen laittanut itselleni semmoisen rajan, että enempää ei saa olla), mutta grammojahan näistä kaikista tulee kymppiprossaprojektiin. Että johan on puuhaa ja rinkiä ;) - monessa mukana taas. Toivottavasti seuraavaan postaukseen saan jotain kuvia valmiista töistä, ainakin nuo pipot pitäisi tulla elokuulle....

maanantai 20. elokuuta 2007

Ei mitään uutta...

Aika on vierähtänyt uuden työn merkeissä niin intensiivisesti, että mitään uutta kerrottavaa ei ole täällä käsityörintamalla. Sateenkaaritakkini on edennyt varmaan vain pari senttiä kuluneen viikon aikana, ja virkkausringin HuPoilua varten on otettu työmatkareppuun koukku ja lankakerä. Joo, ja sitten liityin tietty mukaan 10%-projektiinkin - on noita lankoja (hih) kertynyt sen verran.

Eipä tällä kertaa muuta, laitan taas kuvia tekeleistäni sitten kun saan tuon virkkuutyönkin alkuun.

sunnuntai 12. elokuuta 2007

Pieni ja kuvaton postaus

Tämä on siis pieni ja kuvaton postaus. Innostuin eilen neuloon sitä sateenkaaritakkiani ja tänään olen jatkanut sitä monta tuntia sateen loppumista odotellessani. Nyt olen neulonut miehustaa yhtenä kappaleena jo 26 senttiä, ja näyttää siltä, että nyt lanka riittää aika pitkäänkin takkiin. Tykkään tosi paljon. Kuvia tulee sitten joskus, kunhan väri on liukunut pidemmälle - olen päässyt violetista vasta tummanpunaiseen, ja kainaloiden kohdalla pitäisi olla jo keltaista... Tää on tosi jännää neulottavaa. Langanpäitä on kyllä niin paljon, että pitää varmaan kutsua talkoot koolle, että ne tulee pääteltyä.

Ja huomenna sitten innolla uuteen työhön :)

lauantai 11. elokuuta 2007

Rokataan...

Olen tänään moneen kertaan kurkistanut Pelagian blogiin nähdäkseni, joko se kertoo, mitä kaikkee osti Tallinnasta. Hupsista: Siellä oli mulle Rokkaavan Bloggaajatytön kunniamerkki - Kiitoksia kovasti. Osallistun sun arvauskisaasi kunhan saan ynnäiltyä miten paljon säkkiisi voi mahtua ;)

Nyt on vaan tän Rokkityttönapin kanssa semmoinen ongelma, että mä onneton en millään konstilla saa tänne bloggeriin noita nappeja. Oon yrittänyt vaikka miten - tavannut ohjeita tarkkaankin tai kokeillut muuten - en tunne itseäni kovinkaan rokiksi tällä hetkellä ;) Liitän sen tänne sitten jos joskus vielä onnistun.

Haluan kumminkin jatkaa tätä eteenpäin: - olen ollut ymmärtävinäni, että tää merkki annetaan blogitutuille, ja kahlatessani läpi suosikkiblogejani musta näytti että melkein kaikilla on jo ainakin yksi rokkimerkki. Niinpä täältä lähtee merkki Eikkalille, joka on mun ihan eka livenä tapaamani käsityöbloggaaja. Eikkali osaa ja ehtii vaikka mitä - se on ihan uskomaton! (Voitkos, Eikkali, hakea sen napin vaikka Pelagialta, kun mie en sitä saa näkyviin?)

Omista päivän aikaansaannoksistani sen verran, että innostuin neuloon sitä sateenkaarijuttua ja nyt on helmaresori jo tehtynä.

Nyt hyvää yötä!

Jotakin pientä edistystä...

Aina sitä jotain pientä tapahtuu tässä käsityörintamalla.

Eilen sain yhden sukan valmiiksi telkkaa katsoessa - vaikkei kyllä villasukat tällä helteellä ihmeemmin innosta. Tämmöinen perussukka on kumminkin siitä kiva telkkarineule, että sitä tehdessä ei tarvi paljon katsoa työhönsä eikä ollenkaan ajatella ;) Ja kohta se talvi sieltä tulee...



Tänään virittelin takapihalle vyyhdinpuut yhteen ja kerijälaitteen toiseen keittiötuoliin, ja ístuin itse pikkujakkaralla melkein kolme tuntia kerimässä.

Vihreät uudet villatakkilangat pääsi ensin vyyhdiltä kerälle ja sitten vielä uudelle kerälle kaksinkertaisina.



Ja sitten aattelin, että samaan putkeen käyn kuin käynkin tuon sateenkaarijutun kimppuun. Ensin se liian leveä ja liian lyhyt miehustaosa takaisin kerille, sitten uudet langat vyyhdiltä kerille ja sitten myös kaksinkertaisena uudelle kerälle - pätkittynä aina kun värisävy selvästi vaihtuu.



Enempää en aio niitä keriä, vaan sitten kun alan neuloa, laitan nuo pikku kerät järjestykseen violetista punaisen ja keltaisen sävyjen kautta vihreään ja turkoosiin. Huomatkaa, että hihat säästyivät purkamiselta. Takin pituudeksi tulee siis se missä kohdassa keltainen lanka alkaa vihertää - sitten otan hihat mukaan ja teen raglankavennukset. Kaulusresori ja nappilistat tulevat sitten turkoosilla.

Nyt en oikein millään osaa päättää, minkä projektin kimppuun käyn seuraavaksi. Taidanpa lorviskella vähän aikaa blogistaniassa.....

torstai 9. elokuuta 2007

Uutta lankaa ja ufotilanteen päivitystä...

Kävin eilen ohikulkumatkalla Soukassa Menitan Outletissä. Mukaani sieltä lähti 750 g ihanan vihreää (kuvassa hieman liian sinertävää) tuntematonta villasekoitelankaa. Kaikki muut ihanuudet onnistuin jättään sinne, mutta tätä väriä en voinut vastustaa. Toivoisin, että jonain päivänä mulla olisi näistä langoista kaksinkertaisena neulottu villatakki. Tykkään villatakeista.

Sitten ajatelin, että toiseksi viimeisen lomapäivän kunniaksi teen yhteenvedon tänhetkisestä keskeneräisten käsitöideni tilanteesta. Keskeneräisiä on seitsemän kappaletta, ja veikkaan, että uuden työpaikan vuoksi nyt ei hetkeen ole aikaa saada niin paljon valmista kuin mitä tässä kesällä on syntynyt.
Aloitan listaamisen uudemmasta päästä. Aloitin alpakkalangasta huivia ihan omalla, jokseenkin yksinkertaisella mallilla. Huivi on aloitettu niskasta ja siihen muodostuu reikäraitoja. Lanka on kyllä aika ohutta, mutta muuten ihanaa neulottavaa - veikkaan ettei ihan heti valmistu.
Ja koska malli tuntui mukavalta, mutta hitaalta, aloitin tekeen samalla mallilla kesäisempää huivia iloisesta pätkävärjätystä bambusta. Kunnon kuvaa tästä ei saa, ennen kuin koko huivi on valmis, kun se on niin lyhyellä pyöröpuikolla.

Ja aina pitää olla joku tosihelppo teeveekäsityö - tällä hetkellä jättiraitasukat, joista ensimmäisen varsi alkaa olla halutuin pituinen.

Seuraavana on kainaloihin edennyt Susanna, jolle seuraavaksi pitäisi laskea hihojen silmukkamäärät.

Sitten viimeisenä neuleena on tämä Sateenkaarijuttu, joka on niin hankala projekti, että saa todella odottaa parempia inspiraatioita.


Lankalaatikon pohjalta löytyi yksi yli kymmenen vuotta kesken ollut virkkutyökin. Mulla ei ole aavistustalkaan, mitä tälle pitäisi vielä tehdä. Taisi aikoinaan jäädä kesken, kun huomasin, että alkupää on jonkin verran tiukempaa kuin loppupää. Noin mulle käy aina virkatessa, käsiala löystyy pikkuhiljaa.
Sitten viimeisenä esittelen kanavatyön, jota on pistelty suunnilleen puolet. Mulla ei ole tarkkaa mielikuvaa, koska tän olen aloittanut, mutta on siitä takuulla reilusti yli kaksikymmentä vuotta.
Tämmöisiä töitä siis käsityökopastani tällä hetkellä löytyy. Lisäksi laatikossa on jotain viistoista kiloa muita lankoja, niin että tekemistä kyllä riittää.

perjantai 3. elokuuta 2007

Sieniä, lankoja ja neuleiltamia...

Nyt en ole ehtinyt neulomaan pariin päivään, kun on ollut niin paljon muuta ohjelmaa. Eilen käytiin ensin aamupäivällä sienestämässä pussillinen kantarelleja ja samalla vähän mustikassakin. Sitten hyppäsin bussiin ja menin Helsinkiin. Ensin vietin aikaa suunnilleen tunnin Menitassa, jossa mulla oli sokkotreffit blogiystäväni Pelagian kanssa. Oli tosi metkaa tavata eka kerran oikeesti, kun on jotain vuoden verran tuntenut noin niinkuin virtuaalisena hahmona.
Kuvassa on saalis, joka lähti mukaani Menitasta.



Olisin saattanut ostaa enemmänkin, mutta piti jättää varaa seuraavaankin kohteeseen. Ostin siis neljä kerää petroolinsinistä alpakkalankaa, en ole koskaan ennen sitä vielä omistanutkaan. Pelagian ostopäätöksiä odotellessani löysin vielä toisen vastustamattoman erän: nuo viisi kirjavaa kerää ovat italialaista Madil Eden Print sataprosenttista bambua! Turkoosivaihe näyttää iskeneen muhun yhtäkkiä kaiken oranssin ja vihreän jälkeen. Kummastakin haluaisin luultavasti jonkinlaiset pitsihuivit - tai sitten ehkä keksinkin jotain muuta...

Joo - sitten me mentiin Pelagian kanssa Hobboksin neuleiltamiin, ja pyörittiin siellä jonkin aikaa kirjoja selailemassa ja katsottiin me takapihan kilpaneulontaakin jonkin aikaa. Mulla oli päällä Sofia, jos joku siellä olleista lukee tätä. Sofia on kyllä oikeesti paljon paljon kirkkaamman vihreä kuin tässä linkin kuvassa.

Lopuksi me lähdettiin ulos kaupungille ja mentiin Fazerille, jossa nautittiin leivoskahvit -kiitos vielä kerran - ja juttua olisi riittänyt loputtomasti, mutta lopulta oli lähdettävä bussille.

Tänään on ollut yhtä vauhdikas päivä, huristeltiin Hämeenlinnaan asuntomessuille ja äsken leivoin marjapiirakan huomisia vieraita varten. Nyt pitäis pikku hiljaa malttaa tulla ulos blogistaniasta ja laittaa vähän paikkoja kuntoon huomista varten.

Ai niin, sen verran vielä, että Susannan neulominen rupesi vähän tökkimään ja nappasin yhtenä iltana tuon edellisen postauksen keskimmäisen kerän, eli violetti-vihreää jättiraitaa ja aloitin siitä sukkaa. Susanna on nyt suunnilleen kainaloissa, pitäisi tehdä vähän laskelmia hihoja varten, mutta ei ole huvittanut. Onneksi noita lankoja löytyy.