maanantai 23. maaliskuuta 2009

Noroa

No niin, tässä on nyt sitten nämä mun ekat Noro-sukat. Tämmöiset näistä tuli.



Tein ihan tavalliset lyhyet perussukat, kun sellaisia ainakin itse tarvin eniten, lanka riittää toisiinkin, vähän pidempiin, joita tänään bussissa jo aloittelin.

Neuloin kakspuolikkailla melkein niin tiukkaa kuin pystyn, silti 48 silmukkaa riitti mun 39-koipeen sopiviin sukkiin. Ja resori on jotenkin ihan kamalan lötköä ja samalla joustamatonta, mutta kaipa ne sukat jalassa pysyy.

Olin jotenkin niin pettynyt lankaan ekan sukan neulottuani, etten jaksanut kauheesti keskittyä etsiessäni väristä samaa kohtaa, ja pieleen meni siinäkin, pinkkiä olikin paljon enemmän kuin ekassa sukassa. Mutta eipä tuo haittaa, ei niiden ihan samanlaiset tarvi olla. Ja toisesta parista tulee varmaan vielä eriparisempi kuin tästä ekasta.

Mutta on tässä yksi asia josta mä tykkään, nimittäin tuo liukuen vaihtuva väri. Pinkkiä on ehkä vähän liian pitkä jakso, mutta muuten tykkään kyllä, mukavaa noiden raita- ja pätkävärjättyjen jälkeen.

Tänään – jos jaksan, otan telkkarineuleeksi Cloud-takin, joka on menossa jälkimmäisessä hihassa. Jos en jaksa ajatella, niin sitten virkkaan sitä Bambino-peittoani, joka ei vaadi yhtään ajattelemista. Sukat säästän kumminkin matkatyöksi.

Ai niin, nää Noro-sukat painaa vain 41 grammaa.

3 kommenttia:

tetra kirjoitti...

Sukat on kivan väriset, eikä samanlaiset tarviikkaa ol. Muistatkos kun kerra uhosin blogissani siitä Etopiassa olevasta kallioon kaivetusta kirkosta. ? Nyt oon nähny kuvia sielt. Tuttu turisti otti. Totuus on kyllä karumpi mitä siit lehtijutust kävi ilmi, mut voishaa siel silti käyd, sitku saa sen lottovoiton ;D Aika hankala sin oli kuulemma pääst. Saatan laittaa kuvia jos luvan saan.

Hepsi kirjoitti...

Kauniit tuli! Ja jalassa ja käytössä Noro-sukat on kyllä ihanat. Minä tykkään ja meitin Reetta. =)

Arja kirjoitti...

Minuakin ärsytti juuri tuo tietynlainen löysyys. Ei ollenkaan mun lankani.
Myin omani Hepsille :)

Värit on kyllä ihanat....