tiistai 26. helmikuuta 2008
Luonnonvalkoista…
Sain taas tänään muutaman jämälankatyön valmiiksi.
Kaulahuivi jostain tuntemattomasta, paksusta langasta neulottu ysin puikoilla. Neuloksena valepatentti, eli aina 2 oikein 2 nurin, mutta rivit eivät osukaan ihan kohdalleen ;-) Hapsut jostain tuntemattomasta ohuesta langasta ja painoa huivilla on 126 grammaa. Olisi saanut tulla pidempikin, mutta tähän lanka riitti.
Pipo on samaa valepatenttia kuin huivikin, neulottu kutosilla ja lankana on käytetty vuoden 1980 Floricaa sekä melkein yhtä vanhaa Timanttia. Painoa 64 grammaa.
Sitten neuloin vielä ainaoikein-kolmiohuivin langasta, jota en itse pysty ainakaan käyttään, neulominenkin kutitti ihan riittävästi. Tästäkin huivista olisi saanut tulla isompi, mutta lanka meni ihan tarkalleen, päättelyn lopuksi jäi noin 7 sentin pää! Huivi painaa 148 grammaa.
Tuohon viimeiseen lankaan liittyy hauska muisto syksyltä 1984, jolloin siis olin ostanut nuo langat ja aloin neuloa siitä puseroa. (Se oli muuten makee pusero, mutta luultavasti annoin sen joskus aikaa sitten kirpparille, koska en todellakaan pystynyt käyttään sitä – tai oli se mulla kerran päällä yhtenä perjantai-iltana vihreitten housujen kanssa.)
Mutta se juttu: Otin työn mukaani kun lähdin viikonlopuksi vanhempieni luokse – harrastin siis julkisilla paikoilla neulontaa jo silloin. Junassa mua vastapäätä istui semmoinen puhelias tummatukkainen nuorimies jostain Pohjanmaalta. Se oli käynyt Ruotsissa (ja muistan vieläkin minkä näköinen se oli, vaikka mulla oikeasti on tosi huono kasvomuisti). Mulla loppui kerältä lanka jo aika alkumatkasta, ja se mies oli hyvin avulias, ihan välttämättä tahtoi pidellä vyyhtiä, että sain lankani kerittyä. Sillä vaan sattui olemaan yllään musta (tai tummansininen – hassua, että tällä kertaa muistan kasvot paremmin kuin vaatteet!) – hieno samettipuku ja kun mun lanka oli kerällä, se mies näytti siltä kuin olisi pyöriskellyt paimentolaismatolla…
Nämä kolme jämälankaneuletta painavat siis yhteensä 338 grammaa ja helmikuun saldoni on tällä hetkellä 1774 g. Saas nähdä valmistuuko hamstereihin vielä jotain…
Kaulahuivi jostain tuntemattomasta, paksusta langasta neulottu ysin puikoilla. Neuloksena valepatentti, eli aina 2 oikein 2 nurin, mutta rivit eivät osukaan ihan kohdalleen ;-) Hapsut jostain tuntemattomasta ohuesta langasta ja painoa huivilla on 126 grammaa. Olisi saanut tulla pidempikin, mutta tähän lanka riitti.
Pipo on samaa valepatenttia kuin huivikin, neulottu kutosilla ja lankana on käytetty vuoden 1980 Floricaa sekä melkein yhtä vanhaa Timanttia. Painoa 64 grammaa.
Sitten neuloin vielä ainaoikein-kolmiohuivin langasta, jota en itse pysty ainakaan käyttään, neulominenkin kutitti ihan riittävästi. Tästäkin huivista olisi saanut tulla isompi, mutta lanka meni ihan tarkalleen, päättelyn lopuksi jäi noin 7 sentin pää! Huivi painaa 148 grammaa.
Tuohon viimeiseen lankaan liittyy hauska muisto syksyltä 1984, jolloin siis olin ostanut nuo langat ja aloin neuloa siitä puseroa. (Se oli muuten makee pusero, mutta luultavasti annoin sen joskus aikaa sitten kirpparille, koska en todellakaan pystynyt käyttään sitä – tai oli se mulla kerran päällä yhtenä perjantai-iltana vihreitten housujen kanssa.)
Mutta se juttu: Otin työn mukaani kun lähdin viikonlopuksi vanhempieni luokse – harrastin siis julkisilla paikoilla neulontaa jo silloin. Junassa mua vastapäätä istui semmoinen puhelias tummatukkainen nuorimies jostain Pohjanmaalta. Se oli käynyt Ruotsissa (ja muistan vieläkin minkä näköinen se oli, vaikka mulla oikeasti on tosi huono kasvomuisti). Mulla loppui kerältä lanka jo aika alkumatkasta, ja se mies oli hyvin avulias, ihan välttämättä tahtoi pidellä vyyhtiä, että sain lankani kerittyä. Sillä vaan sattui olemaan yllään musta (tai tummansininen – hassua, että tällä kertaa muistan kasvot paremmin kuin vaatteet!) – hieno samettipuku ja kun mun lanka oli kerällä, se mies näytti siltä kuin olisi pyöriskellyt paimentolaismatolla…
Nämä kolme jämälankaneuletta painavat siis yhteensä 338 grammaa ja helmikuun saldoni on tällä hetkellä 1774 g. Saas nähdä valmistuuko hamstereihin vielä jotain…
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Sullahan onkin ollut ahkera lankahamsterikuu, tosi on sulla kyllä aika kivan näköinen lankavarastokin ;-) Ihania neuleita!
Sä oot kyllä tosi ahkera kutoja! Olispa itelläniki aikaa... ja tosi upeita juttuja oot tehny :)
Lähetä kommentti