keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Ei nytkään neuleita…

…vaan tällä kertaa valmiina on vähän virkattua ja enemmän ommeltua.

Tein lähinnä bussi- ja junatyönä taas yhden huivilenkin. Tykkään näistä käytössä tosi paljon – ei kaipaa solmuja eikä asetteluja ja pysyy mukana vauhdissakin.



Tämä on virkattu Lidiln sukkalangan, Xettl Sirmionen jämäpätkistä kolmosen koukulla. Reunaan virkkasin ketjusilmukkakaaria Novitan Luksus Cloudista, jota mulla oli jäljellä just sen verran että sain molemmat reunat tehtyä. Painoa tällä huivilenkillä on 87 grammaa, ja se taitaa jäädä huhtikuun saldokseni.

Olenhan mä neulonutkin, niitä viime postauksessa esiteltyjä kesäneuleita, mutta valmista ei ihan lähipäivinä tulossa. Sen vuoksi huhtikuun langankulutus jää 87 grammaan, ja uutta lankaa meille muutti huhtikuussa 400 grammaa, eli ne kolmen väriset vihreät Muskatit.

Mutta sitten niihin ompeluksiin: Kuvat on tosi huonoja, ja sanon nyt etukäteen että nuo molemmat jakut on oikeesti mustia.

Olen jo ainakin parina vuonna etsinyt itselleni mustaa farkkubleiseriä tai jotain sen tapaista rentoa jakkua. Nyt kun taas kiersin kaupoissa eikä missään ollut mitään tarkoitukseeni (ja mun päälleni) sopivaa, niin lopulta päätin kipaista kangaskauppaan ja tehdä sen takin itse.


No, tästä tuli ehkä pikkuisen takkimaisempi kuin kuvittelin, mutta olen tosi tyytyväinen.

Materiaaleihin meni noin 40 euroa ja tekemiseen muutaman päivän inspiraatiohetket. Ei ollenkaan paha, itse asiassa innostuin niin, että kipaisin sitten toisessakin kangaskaupassa ja ostin kankaan toiseenkin jakkuun.



Tämä toinen jakku on semmoista huovutettua neulosta, viskoosia ja villaa ja tehty ihan samalla kaavalla – mitä nyt hiukan pienensin hartianseutua joka farkkuversiossa on aika reilu. Tein tähän vain erilaiset taskut, muuten aika sama. Tähän meni noin 30 euroa ja tekaisin tän päivässä.

Oon muuten tosi tyytyväinen että joulun alla vaihdoin ompelukoneeni uuteen, kyllä tällä uudella on ilo ommella – mitä nyt toissailtana kerkisin jo hermostua, kun en löytänyt napinläpipaininjalkaa mistään. Kerkisin jo kaivaa kaikki työkalupakkini ja lipastonlaatikoitakin, kun yhtäkkiä huomasin että ompelukoneessa onkin sen puolien ym. säilytyslokeron alla salalokero, jossa se jalka sitten tietysti oli. Helpotus!

3 kommenttia:

marianne kirjoitti...

Minkä kokoisia kaulan lämmittimet ovat? Mainitsit että ei tarvitse solmia tms. niin menevätkö kaulan ympäri kerran vai pari?

Raijis kirjoitti...

Hei Marianne, nuo mun huivilenkit on sellasia että menevät helposti 2 kierrosta kaulan ympäri.

Sartsa kirjoitti...

Hyvältä näyttää jakut. Ompelu vaatii aina jonkinmoisen sysäyksen. Hyvällä kaavalla tekee mielellään useamman tekosen.