Moi taas!

Neuloin toiset melkein samanlaiset sukat ruskeankirjavasta Mellanraggista.

Nämä sukat on muuten ihan samaa kokoa kuin edellisetkin, mutta tein vähän pidemmät varret. Nämä painavat 80 grammaa ja neuloin nämäkin kakspuolikkailla bambuilla.

Olen ostanut hieman uutta lankaa:

Yhdet sukkalangat ihan sen vuoksi, kun en ole ennen neulonut TT:n Pallas-langasta. Kerä yksiväristä ja toinen kirjavaa.

Sitten ostin itselleni pipolangat, tummanruskeaa Alfa Glitteriä. Mun vanha lempipipo on mustasta Alfa Glitteristä, ja aattelin että voisin tarvita toisen yhtä miellyttävän pipon. Pitäisi vaan keksiä malli, että saisi siitä matkakäsityön. Puna-vihreä vironvillahuivi on kasvanut jo sen verran isoksi, ettei ole enää kiva kuljettaa mukana, joten tarvin pienemmän työn.

Eipä tässä sitten muuta kuin kuvaterveiset syksyisestä metsästä: nyt on varmaan paras kärpässienivuosi ikinä!

Syksyä

Syksyn myötä alkoi taas neulominenkin innostaa.

Sukkasadon ensimmäiseksi työkseni neuloin iloiset sini-puna-valkoiset nilkkasukat kaksinkertaisesta Regian langasta.

Nämä sukat painavat 92 grammaa, neuloin kolmosen puikoilla. Mulla oli lankaa 100 grammaa, mutta jouduin kuitenkin hakemaan lankaa lisää, koska olin halunnut aloittaa sukat punaisella raidalla. Punainen loppui kesken, sinistä ja valkoista jäi aika nöttöset. Ostin sitten saman tien vielä kaksi kerää, ja aion jossain vaiheessa neuloa lopuista jotkut melkein varrettomat sukat. Onneksi tuo lanka ei ollut kallista, ekat 2 kerää ostin eurolla kappale, nämä uudet maksoivat 1,50 e/kerä.

Bussimatkoilla olen saanut aikaiseksi mm. yhden kolmiohuivin.

Tämä herkullisen sävyinen lanka on Araucaniaa ja nelosen puikoilla neulottu huivi painaa 99 grammaa. Aloitin huivin niskasta ja neuloin ainaoikeaa, mutta tein huiviin satunnaisesti reikäraitoja. Reunan lähestyessä aloin tehdä reikäraitoja tasaisesti joka 6. kerroksella. Tästä tuli ihan mukavan tuntuinen kaulahuivi, aika pieni ja tykkään tästä sen vuoksi enemmän kuin baktuksesta, koska tämä ei veny pituussuunnassa yhtä paljoa. Ainakin mun baktukset venähtää käytössä pitkiksi ja kapeiksi.

Bussimatkoilla on syntynyt myös tämä toinen sukkapari – tai no, tein mä näitä sukkia myös viikonloppuna telkkaa katsellessani.

Tässä on lankana Mellanraggi, jota ostin vuosi sitten kaksi kerää. Meinasin laittaa tätä silloin torkkupeittoon, mutta päädyinkin tekemään yksivärisiä ruutuja ja nämä langat jäivät yli. Nämä kakspuolikkalla neulotut perussukat painavat 71 grammaa. Tämä lanka on siitä harvinaista, että mun mielestä oli kerällä aika rumaa mutta sukkana paljon nätimpää. Yleensä tuppaa käymään toisinpäin, että pettyy sitten kun alkaa kutoa.

Olen aloittanut tästä Mellanraggista toisiakin sukkia, melkein eka varsi on neulottu. Lisäksi olen aloittanut noin vuosi sitten hankitusta Dropsin Kidsilkistä jakkua – sitä on tehtynä noin puolitoista senttiä (koko miehustaa yhtenä kappaleena). Kolmas syyskuinen aloitus on puolitoista vuotta sitten hamstratusta vironvillasta punavihreä huivi, suunnilleen samalla mallilla kuin tuo viime viikolla valmistunut.

Vanhemmat keskeneräiset työt on nyt jääneet sivuun. Tai yhtenä iltana tein muutaman kerroksen mustaa Dropsin Alpakkalangasta tulevaa jakkua, ja vaikka tykkään siitä langasta ihan kamalasti, niin en vaan millään jaksa neuloa sitä jakkua. Kirkkaanvihreä puuvillajakku taas on tällä hetkellä ihan liian kesäistä.

Lisäksi tekisi mieli aloittaa joku pipo (tai oikeasti tekisi mieli jotain ihania kutittamattomia pipolankoja). Niin ja Möbius-huivikin olisi kiva tehdä, siihen taitaisi olla lankojakin. Mulla on ihan selvästi nyt jonkin asteinen startiittis-tartunta. Ja kaiken lisäksi olen käynyt muutaman kerran silittelemässä kirkkaanpunaisia Kidsilkkejä (mutta onneksi en ole vielä sortunut, kun en ole osannut päättää mitä niistä tekisin, enkä viitsi niin kallista lankaa ostaa ihan umpimähkään).

Tykkään syksystä tosi paljon! Olo on kuuman kesän jälkeen nyt niin reipas ja nyt on luonnossakin niin kaunista. Meidän pihapihlaja on ihan täynnä marjoja ja eilen näin metsässä niin hienoja punaisia kärpässieniä, että harmitti kun ei ollut kameraa taskussa. ;-)

Mukavia syksypäiviä!

Elokuun neule

Viimeistelin juuri neuleliivin, jota olen neulonut viimeisen kuukauden.

Neuloin tämän liivin nelosen puikoilla Janne-langasta. Tein liivin ylhäältä alas, koska halusin saada tästä mahdollisimman pitkän. Käytin kaikki 9 kappaletta 50 gramman keriä, lankaa jäi tähteeksi noin 80 senttiä, ja valmis liivi painaa 442 grammaa. Vähän lyhyempikin olisi ollut ok, mutta nyt ainakin sain kunnon selänlämmittimen.

Tein hartiaosaan reikäraitoja, mutta muuten vaan pistelin sileää neuletta ilman sivusaumoja – tosi hyvä telkkarinkatseluneule siis. Ja aika monta Derrickiä, Kriminalistia, komisario Lewisiä ja Lea Sommeria tätä neuloessa tulikin katsottua :-)

Mitään muuta neuletta en elokuussa saanut valmiiksi (enkä saa). Kesken on tällä hetkellä ne kaksi jakkua, eli musta alpakka ja vihreä puuvilla, ohuita ja tylsiä neulottavia kumpikin. Lisäksi mulla on bussimatkaneuleena violetinkirjavasta Araucania-langasta simppeli pieni kolmiohuivi.

Parin päivän päästä alkaa syyskuu ja samalla Sukkasato, johon loppujen lopuksi ilmoittauduin mukaan, vaikka ensin meinasinkin jättää koko tempauksen väliin. Mutta siellä nyt kummiskin olen, Hillokellarissa taas, niin kuin viimevuonnakin. Ensimmäiseksi sukkapuikoille pääsee sinipunavalkoraitainen Regia, ja sitten pitäisi saada aikaan ainakin muutamia tossupareja.

Ai niin – olen mä kyllä vähän ommellut, pari kassia ja yksinkertaisen trikootunikan, mutta eipä niissä nyt mitään kuvaamista ole :-)

Mukavaa alkavaa syksyä!

Lankapäivitystä

Tässä tulee vain pikainen postaus uusista pienistä lankaostoistani.

Nämä Regian raitalangat ostin maanantaina eurolla kappale uuden käsityömyymälän avajaistarjouksesta.

Tänään taas kohtasin vastustamattoman herkullisen Araucania-vyyhdin, jolla lahjoin itseäni.

Violetti Janne-liivi etenee telkkaria katsoessa, olen saanut ylhäältä-alas neulottavan liivini vaiheeseen jossa pistellään sileää vartalo-osaa muutaman kerän verran. (En viitsinyt kuvata sitä myttyä.)

Tämä kaunotar vietti yhden hellepäivän meillä sisällä – ei millään älynnyt tai halunnut mennä ulos vaikka kaikki luukut oli sille auki.

Mukavaa elokuuta!

Kesätunika ja syksylankaa

Ostin huhtikuussa langat kesätunikaa varten ja sainpas kuin sainkin sen valmiiksi ennen syksyä. Ei ole kauheesti huvittanut neuloa koko kesänä – keskeneräiset työni ei ole innostaneet enkä ole helteellä jaksanut uusiakaan töitä aloittaa.

Tässä on nyt sitten kuva Muskat-puuvillalangasta neulotusta tunikasta. Kuvassa sävyt ei ole ihan oikein, oikeasti sopivat paremmin yhteen.

Tunika painaa 377 grammaa, neuloin sen 3,5 puikoilla ja virkkasin kädentiet ja pääntien kolmosen koukulla. Tein tuon vaatteen niin, että neuloin keskivärisellä langalla ensin helmineuletta haluamani levyisen ja just rinnan alle sopivan pituisen kaitaleen, jonka ompelin renkaaksi. Sitten poimin silmukat ja neuloin vaalealla yläosan ja sitten tummalla alaosan. Helmaan tein levitykset niin että sivuille tulisi kulmat. Yläosasta en meinannut osata päättää, että tekisinkö pikkuset hihat, mutta koska lankaa oli sen verran vähän, niin päätin vain virkata reunaan pylväitä. Kädenteillä on 2 ja pääntiellä 3 kierrosta pylväitä. Saa nähdä sitten onko tälle tänä kesänä enää käyttöä vai joko syksy alkaa…

Tämä tunika onkin sitten ainoa valmistunut työ heinäkuussa, aika pieneksi jäi saldo, mutta ei kumminkaan onneksi nollille. Välillä nimittäin en tykännyt tuosta tunikasta yhtään ja meinasin purkaa koko tekeleen. Mutta koska en keksinyt mitä noista langoista muutakaan tekisin, niin jatkoin sitten sitkeästi ja on kai sitä hullumpiakin tekeleitä tullut valmiiksi asti väkerrettyä.

Lankaakin tuli heinäkuussa lopulta ostettua. Marketeissa onnistuin käveleen aika monta kertaa lankatarjousten ohi, vaikka toisaalta olisi mieli tehnyt jotain ostaakin. Tyhjin käsin selvisin myös Vihreästä Vyyhdistä sekä Soukan Menitasta. Menitasta tultuani tosin pohdin että olenko kipeä vai parantunut langanostotaudista. No. Ogelista sitten tulikin ostettua jonkin verran, kun sinne varta vasten lähdettiin koska alennuksen sai kaikista langoista.

Mulla oli aika tarkka mielikuva millaista lankaa olisin halunnut seuraavaan projektiini, mutta ostin sitten kumminkin Jannea, vaikka se onkin vähän villaisempaa kuin olin aatellut. Luumunvioletti väri on just mitä halusin ja langan paksuuskin sopiva niin eilen aloitetusta liivistä tulee sitten vain hiukan talvisempi kuin alun perin meinasin. Jannea on kummiskin tosi kiva neuloa puuvillojen ja nauhalankojen jälkeen.

Ostin Jannea 9 kerää, teen siitä ylhäältä alaspäin niin pitkän liivin kuin tulee. Lisäksi ostin yhden kerän Trekking xxl –sukkalankaa, joka oli niin mun väristä.

Kaupanpäälliskorista valitsin mustan Perle-kerän, jossa on lankaan ujutettu kirkkaita helmiä.

Muuten kesä onkin mennyt melkein tuulettimen alla lepäillessä, näin kuumalla ei ole jaksanut paljon mitään. Pari lyhyttä reissua kotimaassa tuli tehtyä ja vähän lueskeltua askartelu- ja ompelukirjallisuutta tulevaan työhön valmistautuessa.

Ai niin, ostin kengät:

Kesäkuun raportti

Viimeistä päivää viedään tässäkin kesäkuussa jo iltaa kohti, joten on aika tehdä kuukausiraportti käsitöistä. Sain valmiiksi pari pientä virkkaustyötä, huivit kaulaan sekä päähän.

Tämä kaulahuivi on – yllätys yllätys – vaihteeksi ketjusilmukkahuivi.

Virkattu kolmosen koukulla Novitan Bambusta ja painaa 93 grammaa. Tällä kertaa tein viiden pylvään sijasta kaksi pylvästä, ketjusilmukan ja taas kaksi pylvästä, välissä on 15 ketjusilmukkaa. Tästä tuli kesäisen kevyt, tarkoitettukin vain väriläiskäksi muuten niin mustiin asuihini.

Virkatessani aloin ideoimaan loppulangasta pientä päähuivia, ja keksin että sen voi virkata niskasta pantamaiseksi lenkiksi, jolloin ei tarvita solmuja. No – taisin keksiä pyörän taas, ainakin näin vastaavantyyppisen neulotun huivin blogeja selatessani. (En muista kenen blogissa se oli, mutta kyse oli semmoisesta vähän lämpimämmästä versiosta, pantaosuus oli käännetty kaksinkerroin.)

No, joka tapauksessa tykkään tästä mallista, mutta tein tästä omaan päähäni vähän liian ison. Jos tämä on liian lapsellinen malli eräille isotukkaisille teinitytöille, niin laitan sitten kuminauhan niskaan kiristämään ja pidän itse. Viiskymppiselle ainakin sopii!

Tämä kolmiohuivilenkki on siis tehty samasta Bambusta samalla kolmosen koukulla ja lankaa tähän kului tasan 50 grammaa.

Sain kesäkuun langankulutussaldokseni siis vain 143 grammaa. Tässä vaiheessa muistutettakoon, että ompelukone ja silmäneula olivat harvinaisen ahkerassa käytössä. Huomautettakoon myös, etten ostanut kesäkuussa yhtään lankaa, en edes matkamuistoksi Pietarista enkä Tampereelta!

Loppukevennyksenä jotain ihanaa vaaleanpunaista:

Tänään on taas se päivä vuodesta kun meidän pionit on parhaimmillaan. Tavallisesti tässä vaiheessa tulee sade ja kaataa kaikki kukat tukikehikoista huolimatta – toivottavasti tänä vuonna saisi nauttia näistä vähän kauemman…

Kesäterveisiä!

Ei ole tullut päivitettyä blogia, kun ei ole tullut mitään valmista käsityötä pitkään aikaan. Neulepuolella ei ole nytkään mitään valmista, mutta ommeltuna sitäkin isompaa: sain vihdoin valmiiksi jo marraskuussa aloitetun tilkkupeiton. Tässä se on oikealla paikallaan vanhempieni sängyllä.

Niin. Onhan tällä peitolla kokoa, kaksi ja puoli metriä kanttiinsa ja aika hankala käsiteltävä varsinkin siinä vaiheessa kun vanukin oli jo paikallaan ja rypistymiseltä piti tosissaan varjella. Oikea puoli muodostuu 1704 palasta, nurja kahdeksasta. Käsintikkaukset valmistuivat viime viikonloppuna ihania prinsessahäitä katsellessani.

Ideaa väritykseen otettiin verhoista - keltainen tosin jäi peitosta pois. Eikös olekin juhannukseen sopiva väritys?

Neule- ja virkkausrintamalla on ollut tosi hiljaista. Olen kyllä välillä vähän tehnytkin, mutta mikään keskeneräisistäni ei ole sytyttänyt niin paljon, että olisi tullut valmistakin. Kesken on tällä hetkellä alpakkajakku, puuvillajakku, puuvillatoppi ja bambuhuivi. Taidankin nyt ruveta virkkaan sitä huivia, että saisin jonkin työn valmiiksi kesäkuunkin puolella.

Loppuun vielä muutama kuva parin viikon takaiselta viikonloppureissulta Pietarista!

Mukavaa keskikesää!