lauantai 12. tammikuuta 2008

Pipotusta…

Johan rupesikin pipottaan yhtäkkiä. Kyllähän mua varoitettiin, että keskeltä aloitettujen pipojen tekeminen on hirmu addiktoivaa – noin niitä päähineitä sitten syntyi eilisen ja tän päivän aikana kolme kipaletta. Neuloin näitä vanhoista langoista, joista kaikista on aikoinaan tehty villatakit.

Tässä eka:



Laitan joskus vielä tänne blogiini historiakatsausta vanhoista neuleistani ja silloin tästä langasta muistaakseni vuonna 1985 tehty kultakoristeinen saa parhaan paikan. Tämän langan nimeä en muista, luultavasti se oli jotain ulkomaalaista, kallista se oli kumminkin ja jouduin ostaan sitä parikin kertaa lisää, kun en heti raaskinut hankkia tarpeeksi. 44 grammaa oli kumminkin jäänyt, nyt se on pipona.



Tämä toinen on neulottu Lontoosta vuonna 1988 ostetusta tekokuitulangasta – neuloin tästä silloin siellä Lontoossa melkein polviin ulottuvan merimieskauluksisen takin. Tallessa sekin, ihanan lämmin! Pipo painaa 72 grammaa.



Kolmas, ruskea lanka on luultavasti vuodelta 1990, siitäkin silloin aikoinaan on neuloin takin. Pipoa varten oli jäljellä 76 grammaa.

Nämä kaikki on siis aloitettu keskeltä ja neulottu eka vitosen ja muut kutosen puikoilla, silmukoita ekassa 68 ja muissa 64 kpl. Ja kaikissa pituus on määräytynyt langan määrän mukaan – kaikki käytettiin! Nyt olen saanut tuhottua lankavarastostani jo neljä yksittäistä kerää, joista ei olisin oikein muuta saanut kuin pipoja. Seuraavksi pitää kai keskittyä Step-sukkiin!

3 kommenttia:

Pelagia kirjoitti...

Mitäs minä sanoin.... *hih*

tetra kirjoitti...

Heissan. Jätin sulle plakaatin blogiini. Halusin antaa sen myös sulle ku oot niin ahkera ;D

tetra kirjoitti...

Siis täällä..