Keväisiä värejä

Laitanpa tän hienon kevätpäivän kunniaksi näytille pari keväisen väristä juttua viime torstain Helsingin-reissulta. Oltiin siis koulusta retkellä – kohteina Ateneum, Design-museo sekä Kiseleffin talo ja oli siinä vähän shoppailuaikaakin. Ateneumissa oli Kalevalaa, (joka ei oikein ole mun juttuni), Design-museossa päähineitä (joka taas ON mun juttuni) ja Kiseleffin talossa oli hienoja käsitöitä (arvatkaa itse onko SE mun juttujani). Kerkisin just ja just myös käydä ostamassa farkut. (Lauantaina ostin toisetkin kun osui kohdalle hyvät ja alehintaiset. Nyt mulla on siis kahdet uudet housut niiden lempifarkkujen tilalle, jotka maanantaina päättivät ruveta shortseiksi ja repesivät puolen lahkeen verran poikki.)

Design-museon jälkeen oli ihan pakko pistäytyä Menitassa, kun se on niin lähellä. Oikeesti mulla ei ollut sinne mitään asiaa, mutta ostin kuitenkin yhdet Addit sekä iloisen keltakirjavan Step-kerän. Perjantaina aloin heti bussissa neuloon sukkaa, tän verran sain aikaan. (Otin kuvan päivällä kotona, nyt kun täällä kämpällä bussimatkan jälkeen laitan tätä postausta, on sukka jo puolessavälissä terää…)

Niin, silloin torstaina otin bussimatkoja varten mukaani toissakesäisestä takista jäljelle jääneet 3 kerää Sofiaa (joku Novitan kausilanka, viskoosia ym) sekä puikot, ja aloin neuloon huivia, omasta päästä mutta mielessäni malli, jonka kerran ohimennen näin jonkun harteilla.

Tein ensin 10 silmukkaa, neuloin ainaoikeaa kunnes tilkku oli yhtä pitkä kuin leveä, sitten lisäsin kummassakin reunassa 10 silmukkaa saadakseni aikaan rappuset huivin reunaan. Muutaman kerroksen jälkeen purkasin ja teinkin rappuset vain 8 silmukalla – joko reunasilmukat vetää niin paljon kasaan tai kyseessä oli optinen harha, mutta keskimmäinen osa näytti ensin kapeammalta. Neuloin tätä yksinkertaista tekelettä koko matkat, mennen tullen, ja illalla salkkareitten aikaan päättelin työn – lanka riitti tuon kokoiseen. Ensin aattelin että huivista tuli liian pieni, mutta kyllä se ihan hyvä on tuollaisena, toimii vähän niin kuin kaulurin virassa. Huivi painaa 146 grammaa, puikkona oli nelosen pyörö. Lanka on mukavan pehmeää eikä kutita, mutta siitä lähtee kyllä aika paljon nöyhtää mustaan teepaitaan. Mutta tulipahan tehtyä siitäkin jämälangasta jotain.

Huomenna mennään Hepsin kanssa paikalliseen teatteriin ja taidan saada ne Tapion kaupasta tilatut lankani! Jippii!

Taas tätä samaa…

…eli ketjusilmukkahuiveja ja vähän uutta lankaa.

Ekaks langat:

Torstaiaamuna huomasin siellä töitten kirppispöydällä vielä hiukan houkutuksia, ei niitä kyllä aiemmin ollut… neljä euron kerää puuvillaa, Schaffhauser Piazza -nimistä. Miksiköhän olen näihin puuvilloihin nyt niin ihastunut? Näistä tulee joko taas huivi tai ehkä kassi tai sitten jotain ihan muuta.

Sain sen violettisen ketjusilmukkahuivini valmiiksi, virkkaus tuli jo aiemmin, mutta nyt olen saanut jo pääteltyä langanpäätkin ja höyryteltyä huivin kuosiinsa. Tämmöinen tää on:

Lankana Catania-niminen puuvilla kahtena eri violettisena, sekä Jump-niminen pätkävärjätty sekoitelanka. Kolmosen koukulla virkattu ja painaa 124 grammaa.

Ja sen verran virkkaus-koukkuun jäin, ja jumiin myös tähän malliinikin, että nyt teen Pääsiäisen kunniaksi vielä keltaista versiota. Tässä vilautus tekeleestä:

Ensi viikolla olen muutaman päivän poissa netin ulottuvilta, jossain tuolla idän puolella, isossa kaupungissa. Siitä sitten lisää, ehkä valokuviakin.

Oikein hyvää Pääsiäistä kaikille lukijoilleni!

Ketjusilmukkahuiveja

Ostin tuossa viikko sitten mustan jakun. Pitkän etsimisen jälkeen löysin semmoisen, joka oli sopivan kokoinen ja muotoinen, tarpeeksi pitkä, mutta hihat ei ole liian pitkät. Se on huoletonta kangasta (vastapainoksi pellavableiserilleni). Hintakaan ollut ihan mahdoton – kaikki muu on just niinkun halusin, mutta siinä ei ole kaulusta, ja sen takia on pikkuisen tylsän näköinen.

No, aattelin että jospa neuloisin tai virkkaisin siihen pienen mustan huivin, vaikka jotain yksinkertaista pitsiä. Muistin, että mulla oli jäljellä jonkin verran mustaa kiiltävää lankaa, ja menin Ravelryyn etsiin mallia. Ette usko, kuinka säikähdin kun sieltä yhtäkkiä ilmestyi eteeni se mun vuosi sitten Ullassa ollut ketjusilmukkahuivini. Tajusin saman tien, että sellaisen nytkin virkkaan, en ollut muistanut koko mallia!

Tässäpä se nyt sitten on:



Lanka on nimeltään Goby, (jotain viskoosisekoitetta Tallinnasta pari vuotta sitten), virkattu kolmosen koukulla ja painoa 127 grammaa. Tässä huivissa on virkattu aina 5 pylvästä ja 10 ketjusilmukkaa ja hapsut muodostuvat 30 silmukan lenkeistä.

Huivi valmistui torstaina ja aloin silloin saman tien tekeen toista, hiukan isompaa huivia samalla mallilla, niistä viime postauksen Catania-langoista yhdistettynä pätkävärjättyyn Jump-nimiseen sekoitelankaan. (Jämäkerä, jonka vyöte on kadonnut.) Kivalta näyttää, puolet suunnilleen tehtynä jo!

Eipä nyt muuta kuin hyvää Palmusunnuntaita kaikille!