keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Vuosi vaihtuu…



Vuosi alkaa taas käydä vähiin, joten on aika tehdä yhteenvetoa aikaansaannoksista. Ensin kumminkin uudempiin asioihin:

Vielä yksi työ ehti valmistua tänä vuonna:



Neuloin valkoisesta seiskaveikasta lukiolaisneidolle palmikkosukat, melkein samanlaiset, joita olen hänelle tehnyt ennenkin. Näissä on vaan vähän pidemmät varret. Neuloin nämä sukat kolmosen puikoilla ja niille tuli painoa 102 grammaa.
Näiden sukkien myötä lankasaldo putosi takaisin hiukan alle kymmenen kilon, eli 9899 grammaan.

Vuoden alkaessa mulla oli lankaa 10976 grammaa lankaa. Neuloin tai virkkasin 9216 grammaa, mutta silti varasto pieneni vain 1077 grammaa, eli aika paljon sitä lankaa tuli taas tänäkin vuonna hamstrattua.

Mitä mun sitten tuli neulottua kuluneena vuonna? No, tässä lista:

19 sukat
8 huivia
7 pipoa
3 peittoa
3 jakkua
3 tunikaa
2 toppia
2 pussukkaa
2 sormikkaat
2 tumput
2 rannekkeet
1 hihatin
1 säärystimet
1 topin pidennys

Neuloin tai virkkasin siis tänä vuonna 2009 vain 56 tuotetta, joihin kului 9216 grammaa. Vuonna 2008 tuotteita oli 84, grammoja 12462. Vuonna 2007 tuotteita oli 75 ja grammoja 14100. Sitä aiemmista vuosista mulla ei ole kunnon tilastoja, vasta blogin myötä aloin myös punnitseen kutimeni (ja lankani). Selvästi grammamäärät on kumminkin pienentyneet, ehkä syynä on se että olen siirtynyt aika paljon ohuempiin lankoihin. Toisaalta suurin neulomisvimma on tainnut hiukan laantua…

Viime vuonna tähän aikaan kirjoittelin ihan vastaavaa postausta ja siinä tein uudenvuodenlupauksen, että opettelen lopultakin tiimalasikantapään, mutta vaikka olenkin neulonut 19 paria sukkia, niin tiimalasia ei ole syntynyt. Sen sijaan opettelin tekeen pientä palmikkoa ilman apupuikkoa, joten siirretään se tiimalasijuttu ensi vuodelle!

Niin, ja on mulla vielä yksi asia raportoitavana:



Mulla on nyt toista päivää päässä uudet silmälasit, pikku hiljaa alan tottuun näihin. Lasien kunniaksi tein itestäni vihdoinkin profiilikuvan. Sama kuva on myös Ravelryssä ja Facebookissa :D

Tässäpä tätä asiaa oli tälle vuodelle. Vuodenvaihteen raportin voin laittaa tänne blogiin jo tänään, vaikka mulla onkin pari keskeneräistä neuletta, koska tänään ei mikään valmistu ja huomiseksi mulla on muuta tekemistä :D

Oikein mukavaa vuodenvaihdetta ja ihanaa uutta vuotta kaikille!

Palataan asiaan ensi vuonna!

perjantai 25. joulukuuta 2009

Joulunpyhien jatkoa!

Laitan tänne blogiin kuvan viimeisestä tekemästäni joululahjasta. Neuloin neiti Aa:lle muuten samanlaiset sormushanskat kuin omanikin, mutta sormukset on hiukan erilaisia kuin omissani, ja eri sormissa.



Hanskat painaa 54 grammaa, ne on tehty muuten ihan samoilla mitoilla ja silmukkamäärillä kuin omat hanskani, mutta sormet on vähän pitemmät kuin mulla. Lankana on Nalle ja puikot kakspuolikkaat.

Mitään muuta en ole saanut viime aikoina valmiiksi (enkä pahemmin ole neulonutkaan) – mustaa alpakkatakkiani olen hiukan tikutellut, mutta se on tosi hidasta enkä oikein tiedä vieläkään, että tykkäänkö siitä sellaisena kuin olen tekemässä. Kaksinkertaisesta langasta olisi niin paljon nopeampaa neuloa ja saisi helpommin tasaista jälkeä, mutta yksinkertaisesta tulee ohuempi ja kevyempi ja siten käyttökelpoisempi. Ja niitä paksuja neuleita on kaapissa jo ihan liiaksi, harvoin niitä tarvitaan.

Lankavarastoni kasvoi hiukan, kun toin omaan varastooni valkoista seiskaveikkaa ja vaaleanpunaista nallea. Oikeasti ne on lukiolaisteinin lankoja, mutta lupasin neuloa ne pois. Lankasaldo kasvoi hauskaan 10001 gramman lukemaan niiden myötä. Tarkoitus olisikin pistellä niistä ainakin sukat vielä tän vuoden puolella – saas nähdä tuleeko valmista?

Mutta nyt taidan laittaa läppärin vähäksi aikaa pois ja jatkaa Joulunpyhien viettämistä! Mukavia Pyhiä Teillekin!

keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Hyvää Joulua!



Poikkesin laittaan tänne blogiin pienen joulutervehdyksen!

Palataan muutaman päivän päästä taas asiaan neuleitten ja lankojen merkeissä. Tuossa kuvassa muuten näkyy noin 30 vuotta sitten virkkaamani liina :-)

Oikein Hyvää Joulua Kaikille Lukijoilleni!

lauantai 12. joulukuuta 2009

Hartianlämmittimiä

Tässä pari valmistunutta neuletta.

Mulla on työn alla yhdet sormikkaat, varret ja kämmenosat valmiina, pitäisi vaan jakaa silmukat sormille niin pääsisi jatkamaan. Välityökseni olen pistellyt pari hartianlämmitintä, vähän aivottomampia hommia.

Yhtenä pimeänä päivänä mieleni rupesi niin kovasti tekeen jotain oranssia neulottavaa, että kaivoin esille kerät, jotka jäi kesällä neulotusta jakusta ja topista. Neuloin niistä tämmöisen kolmiohuivin, lanka riitti yllättävän isoon huiviin.



Tämä huivi on neulottu siis Jaeger Trinity -langasta nelosen pitsi-Addi-puikolla ja se painaa 107 grammaa. Aloitin keskeltä niskasta ja tein reikäraitoja satunnaisesti sen mukaan kun siltä tuntui. Reunaan piti tulla vielä yksi reikärivi, mutta lanka loppuikin sitten yllättäen kesken päättelykerroksen ja jouduin purkamaan vähän. Mutta kiva tästä tuli, kevyt ja pehmeä, tykkään.
Sitten innostuinkin valmistamaan jo pidempään kesken olleen Glitter-hihattimeni.



Tämä vaatekappale on ihan mahdoton valokuvattava, mutta kai näistä kahdesta yhteensä saa jonkinlaisen käsityksen millainen tuo on. Lankakaan ei oikein onnistunut kuvassa, kiiltävät kullanväriset säikeet näyttävät valkoisilta.



Lanka oli Lidlissä syksyllä tarjouksessa ollutta tekokuitua, josta olen jo tehnyt säärystimet ja huivin. Tämä hihatin painaa 125 grammaa, ja on neulottu vitosen puikoilla. Lankaa jäi vieläkin toistasataa grammaa, mitähän siitä vielä tekisi?

Sivupalkista voi huomata, että hihattimen myötä lankavarastoni koko pieneni vihdoinkin alle kymmenen kilon!

Eilen tongin lankalaatikoitani ja täytyy myöntää, ettei siellä oikein mikään nyt houkuttele. Olisin halunnut neuloa jotain seiskaveikoista tai muista paksummista langoistani, mutta jäljellä olevat tylsät värit ei yhtään kiinnosta. Siksi kaivoin esille mustaa alpakkaa, ja aloin tehdä mallitilkkua jakkua varten. Ei tuokaan erityisemmin houkuttele, mustaa ja ohutta (kolmosilla meinaan neuloa, tai sitten otankin isommat puikot ja kaksinkertaisen langan) mutta ainakin tuo alpakan tuntu miellyttää. Olisi mulla sitä silkki-mohairiakin, mutta sekin on mustaa enkä ole ihan varma vielä mallista. Tästä alpakkatakista tulee kumminkin ihan sileä perusjakku, eli aika tylsää siis… Saa nähdä miten käy, meneekö alpakkakerät hissukseen takaisin lankalaatikkoon odottaan valoisampaa vuodenaikaa ja hyppääkö siltä esille kuitenkin kirkkaanvihreä puuvillalanka, josta pitäisi myös tulla jakku… Mutta ensin ne joululahjasormikkaat…

tiistai 1. joulukuuta 2009

Joulukuuta!

Tänään täällä valmistui tupsulakki ja lapaset.


Neuloin tämän lakin Novitan Luxus Cloudista. Halusin tehdä tästä tiiviin ja lämpimän, joten pistelin nelosen puikoilla kaksinkertaisesta langasta eräänlaista patenttiversiota, joten lopputulos on myös aika painava – 129 grammaa. Toivottavasti tästä tuli saajalleen sopiva, mulle itselle tän mallinen lakki ei käy ollenkaan, se ei kerta kaikkiaan pysy mun päässä vaan valahtaa otsalta heti nenälle asti. Siksi en pysty oikein sovittaan tätä omaan päähäni. Tupsun kiinnitin tälläkin kertaa niin, että se on helppo napata pois, jos siitä ei tykkääkään.
Loppulangasta neuloin sitten lapaset.

Lapaset painaa 59 grammaa ja neuloin ne kolmosilla. Näyttävät tässä kuvassa jotenkin hassuilta, kapeilta ja isopeukkuisilta, mutta mun käteen nämä ovat ainakin ihan sopivat ja sillä, jolle nämä tein, on samankokoinen käsi kuin mulla, vähän kapoisempi ehkä.
Näin tuli sitten joulukuun saldo avattua kahdella työllä heti ekana päivänä.
Marraskuussa neuloin 9 työtä, jotka painoivat yhteensä 679 grammaa. Pieniä neuleita kaikki: sukkia, pipoja ja käsineitä ja yksi huivi. Sivupalkin lankalistasta voi nähdä, että varastosaldoni lähenee kymmentä kiloa. Onneksi nyt ei ole ollut mitään ostotarpeita eikä halujakaan.
Messuillakaan en ostanut yhtään lankaa ja tässä eräänä päivänä kävelin Menitan ohi! Tänään sentään keksin yhden keväisen idean, mutta en vielä edes tutkinut netistä että olisiko siihen olemassa lankaa. Ensin on kumminkin tehtävä pois vielä jotain isompiakin juttuja, joihin langat jo odottaa laatikossani. Niitä ennen meinaan jatkaa tällä sukka-pipo-käsine-linjalla jouluun saakka.

Ai niin, yksi juttu vielä: taas se osti kengät!

Ihanan lämpimät, kevyet, pehmeät Viking-merkkiset GoreTex-lenkkarit.

Mukavaa Joulun odotusta kaikille lukijoille!

perjantai 27. marraskuuta 2009

Vähän valmista

Olen saanut valmiiksi muutaman pienen neuleen.

Ensiksi valmistui viime postauksen pipolle kaveriksi rannelämmittimet.



Neuloin nämä rannekkeet Katia-merinolangan jämästä, samalla pikkupalmikkomallilla ja nelosen puikoilla. Lankaa oli niin vähän, etten tehnyt peukalonreikiä, vaan pelkät putket, jotka saa tarvittaessa vedettyä käden päälle, jos sormia palelee. Nämä rannekkeet painaa 33 grammaa.

Seuraavaksi neuloin teinipojalle lapaset:



Lankana Isoveli Colori, kolmosen puikot, silmukoita 36 ja painoa lapasilla 89 grammaa. Tämä parin vuoden takainen lanka on jossain valossa harmaata, mutta toisinaan hyvinkin sinistä.

Koska tuota Isoveli Coloria oli vielä niin paljon jäljellä, päätin neuloa siitä vielä pipon.



Neuloin vaihteeksi 5 oikein-1 nurin, kutosen puikoilla ja 60 silmukalla. Taitoin reunasta noin 8 senttiä sisäänpäin, jotta reunasta tuli siistimpi ja piposta korvien kohdalta lämpimämpi.

Loppulangan kulutin tupsuun, joka on kiinnitetty niin, että se saa helposti pois, jos siltä tuntuu. Pipo painaa 93 grammaa.

Vähän olen ommellut tilkkupeittoa, mutta en ole mitään suurta inspistä siihen vielä saanut – lähinnä olen totutellut uuden koneeni tahtiin ja logiikkaan. Aluksi kävi vähän hermoille, kun sen pakkinappulassa on vähän hidas sytytys, ja se tahtoi mennä taaksepäin vasta sitten kun minä käskin jo mennä taas eteenpäin. Minähän olen aikoinani ommellut teollisuuskoneilla tosi paljon ja niiden nopeus ja toimintatapa on vieläkin selkäytimessä. Mutta kyllä se siitä – tuo kone vaikuttaa oikein mukavalta ja se on just passeli mun nykyiseen tarpeeseeni.

Seuraavaksi kaivan esille mustaa seiskaveikkaa teinityttöjen asusteita varten. Toivottavasti seuraava pipo onnistuisi paremmin kuin viimevuotinen joululahjapipo, josta tuli vähän liian pieni.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Uusi kone ja vähän muuta

Nytpä mulla onkin uusi ihqu ompelukone, jonka hienouksia alan pikkuhiljaa opetteleen.



Tämä on siis Husqvarna Emerald 203, eli uudempi malli kuin se, jota edellisessä postauksessa vielä meinasin hankkia. Mulla olikin siis eilen jo jouluaatto, kun sain tuon lahjani ;D Toivottavasti tänne blogiin rupeaa nyt tulemaan myös ommeltua!
Neuloen on valmistunut yksi pipo:



Tein tämän Katian merinolangasta, jonka neulottavuutta viimeksi jo hehkuttelin, tosi ihana tästä tuli. Voisin pitää tän itsekin, mutta taidan kumminkin katsoa ensin, josko se kävisi jollekin suvun teineistä. Pipo painaa 65 grammaa, ja lankaa jäi siis kahdesta kerästä se verran että luulisin riittävän kämmekkäisiin tai rannekkeisiin, lapasiin on varmaan liian vähän. Pipo on neulottu nelosilla ja tuo pikkunen palmikkokuvio on ensimmäinen ilman apupuikkoa tekemäni.


Laitan tähän loppuun vielä uuden kuvan tuosta viime postauksen huivista – tällä kertaa vaivauduin kaivamaan järkkärikameran esille, joten nyt näette, minkä värinen tuo huivi on. Oikein nolottaa, että edes laitoin tuota sinistä kuvaa viimeksi näkyville.

Nytpä rupeankin kutomaan niitä kämmekkäitä, aamulla viritän ompelukoneen tilkkupeiton teolle! Heippa!

torstai 19. marraskuuta 2009

Hartioita lämmittämään…

Neuloin valmiiksi jo aika pitkään kesken olleen tummanvihreän huivin.



Menin ulos kuvaamaan huivia, kun päivällä hetken näytti siltä että aurinko melkein meinaisi ruveta paistamaan. Sisällä tuo huivi näyttää melkein mustalta, ja vaikka se tuossa kuvassa onkin suorastaan sininen, niin oikeasti lanka on paljon vihreämpää, aivan ihanasti kuusenoksien väristä. En kumminkaan ripustanut sitä kuuseen vaan tuhkapensasaitaan, ettei se kastuisi märistä havuista.

Tuo lanka on jotain tuntematonta Menitasta pussilankana ostettua ja ihan mielettömän riittoisaa. Vaikka kerin sen jo heti alkuunsa kaksinkertaiseksi, olen neulonut siitä tätä ennen jo jakun ja paidan ja vieläkin jäi 52 grammaa, (jonka pakkasin lankalaatikkoon odottamaan ettei mulla olisi enää mitään muuta neulottavaa :D). Tämä huivi on neulottu vitosen puikoilla ainaoikeaa – ensin 12 silmukkaa, sitten joka rappusessa on lisätty 10 silmukkaa kumpaankin reunaan. Kun silmukoita oli 212 ja leveyttä noin 170 senttiä kyllästyin puulle maistuneeseen neuleeseen ja päätin, että nyt saa riittää, vaikka langasta olisi hyvin saanut rappusen tai pari lisää. Tämä huivi painaa 156 grammaa, ja on siis aivan ihanan pehmoinen, kevyt ja joustava harteille kietaistavaksi.

Pitkien kerrosten ja ainaoikean neulominen oli kumminkin niin puuduttavan tylsää, että en olisi saanut tätä valmiiksi ilman viime joulun maissa telkasta nauhoitettuja Impressionisteja ja Oopperan kummitusta ja muutamaa äänikirjalukua Vihervaaran Annaa. Nyt hiukan hirvittää, että tuleekohan mun Kidsilk-jakustani ikinä mitään, koska se on varmasti vähintään yhtä tylsää neulottavaa.

Eilen aloitin kumminkin uuden työn. Vaikka jo kaivoin esille lankoja Teinipojan lapasiksi, niin aloin kumminkin pipoa ruskeasta Katian merinosta. Se olikin viisas valinta tuon huivin jälkeen, koska tuo lanka on ihanaa neulottavaa, se on suloisen pehmeää ja sileää ja siinä on niin hyvä kierre, että lanka ei halkea ollenkaan pitsi-Addeillakaan ja se joustaa sen verran, että jälki on tasaisen ja siistin näköistä. Teen pikkiriikkistä palmikkoa – eka kertaa ilman apupuikkoa!

Neuloin pipoa eilen jo hyvän matkaa bussissa kun kävin silmälääkärissä sekä ompelukonekauppoja hieromassa. Nyt pitäisi pystyä päättämään, onko mun tuleva koneeni Elna 5200 vai Husqvarna Emerald 183. Onkos kellään lukijoista kokemuksia näistä?

perjantai 13. marraskuuta 2009

Jalanlämmittimiä taas

Taas valmistui sukat varastoon!

Nämä on neulottu kakspuolikkailla bambuilla Stepistä, painavat 49 grammaa, ja ovat suunnilleen kokoa 38. Olipa ihanan valoisa lanka neulottavaksi tähän vuoden aikaan. Neuloin tästä kerästä ekan sukkaparin joskus keväällä.

Seuraavaksi olisi tarkoitus saada aikaan pehmeitä ja lämpimiä joulupaketteja suvun teineille. Aloitan varmaan lapasista ja katson sitten mitä muuta innostun niille neulomaan. Ehkä. ;D

Innostusta on löytynyt kuluneella viikolla ainakin kankaiden saksimiseen – tilkkupeiton palat on lähes kaikki sievästi pahvilaatikossa odottamassa ompelua. Odottavat myös lisää kangasta, sillä pari kangasta loppui kesken. Kyllä ne muuten olisivat riittäneet, mutta viime postauksessa näyttämäni koeruudun tehtyäni tajusin, että se oli liian iso – pienemmillä ruuduilla peitosta tulee kivamman näköinen. Mutta koska niitä ruutuja sitten tulee tietty paljon enemmän, kuluu kangasta myös saumanvaroihin paljon enemmän. Leikkasin niin tarkkaan kuin ikinä mahdollista, mutta pari laatua loppui pikkuisen kesken. Äiti on ne lisäkankaat jo käynyt hankkimassa, mutta kestää hetken ennen kuin san ne tänne. No, pääsenhän mä toki aloittaan ompelua ja itse asiassa aika pitkällekin, ja aloitan heti kun inspis iskee tai sitten maanantaina viimeistään.
Ai niin, olihan mulla lisääkin tuota jalanlämmitinasiaa:

Taas se on ostanut kengät!

Eikä nämä olekaan mitkä tahansa popot, vaan ihanat älynastoilla varustetut Icebugit! Jo viime kevättalvella etsin tämmöisiä, kun sain käveltyä puhki tavallisten vaelluskenkien päälle pingotettavat nastasysteemini vähän ennen kuin lenkkireitti oli sulanut. Missään ei silloin keväällä ollut enää mun kokoa jäljellä, joten nyt päätin, että ostan ne heti kun tulevat kauppoihin! Nämä kengät on yllättävän kevyetkin (ainakin jos vertaa toisiin talvilenkkareihini) mutta näillä ei ole mitään asiaa mennä kauppareissulle tms, tuhoamaan lattioita.
Tässäpä tätä, nyt taidan mennä kaivamaan tumppulankaa esille!

Mukavaa viikonloppua!

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Sekalaisia kuulumisia

Täällä on taas valmistunut yksi sukkapari!



Neuloin lopusta Step 6 -langasta vielä nämä 65 grammaa painavat sukat, näihin on käytetty koko loppukerä. Ihan samanlaisia ei langanjämistä enää saanut, mutta kelpaa näinkin. Tykkään tuosta langasta tosi paljon, tuntuu niin miellyttävältä käteen ja on hyvää neulottavaa, ei pahemmin halkeile niin kuin ohuempi Step ainakin mulla tekee. Nämäkin on neulottu kolmosen puikoilla ja terässä on 44 silmukkaa.
Sitten muuta:

Perjantaina kävin Helsingin Elma- ja kädentaitomessuilla mutta en ostanut sieltä mitään! No, katselin ompelukoneita ihan vakavissani, mutta en mä koskaan tee niin isoja hankintoja noin nopeasti, että tarttuisin johonkin ”messutarjoukseen”. Tarjouksia tulee ja menee… Ja mulla on vielä pari konemerkkiä näkemättä livenä ja kokeilematta, ja vasta sitten teen päätöksen, mutta sen olen jo päättänyt minkä tyyppisen/tasoisen koneen haluan.
Sain lipun sinne messuille Novitan arvonnasta, muuten en olisi mennyt ollenkaan, mä en ole erityisemmin mikään messuihminen (paitsi että nuorena olen ollut töissä kirjamessuilla ja se oli kyllä tosi kivaa). No, näkihän siellä toki kaikenlaista kivaa ja ehkä joku ideakin taisi syntyä, mutta silti… ehkä sitten taas jonkun vuoden päästä, nyt taisi olla neljä tai viisi vuotta viime messukäynnistä.

Tilkkupeittoa on pikkuhiljaa aloitettu, tässä ensimmäinen blokki:



Näitä tulee vielä 35 samanlaista ja sitten reunat ym. Kivaa! Huomenna kampaajan jälkeen pääsen leikkaamaan paloja urakalla :D

Ai niin ja kun mä kerran olen ruvennut tänne kuvaamaan ostoksiakin, niin laitetaan nyt sitten vielä kuva tästä laukusta, jonka sain Systeriltä synttärilahjaksi.


Nyt mulla on kolme erikokoista Marimekon klassikkolaukkua (tämä on siis musta vaikka kuva saattaa väittää jotain ihan muuta) ja näillä kyllä pärjäänkin sitten pitkään! Kiitos! :-)

torstai 5. marraskuuta 2009

Lämmintä joka käpälään

Eilisiltana vihdoinkin valmistuivat nämä mun pari vuotta suunnitteilla olleet sormushanskani! Näyttävät paremmilta käsissä, mutten malttanut odottaa kuvausapua paikalle – no saa tästä ainakin käsityksen, millaiset nämä on. Koska mä yleensä pukeudun vain tylsiin mustiin takkeihin, paitoihin ja farkkuihin, mutta tykkäisin silti että vaatteissa olisi jotain pientä hauskaa ja siihen nää vitsi- tai kitsch-hanskat sopii mainiosti.



Nämä 50 grammaa painavat hanskat on siis neulottu Nallesta (siitä vanhasta) kakspuolikkailla puikoilla ja sormukset on keltaista Maijaa sekä askartelukaupan pleksijalokiviä. Valitettavasti ostamassani pussissa ei ollutkaan ihan smaragdinvihreää (koska olen iät ajat haaveillut sormuksesta jossa olisi iso neliskulmainen smaragdi), joten tuo vaaleanvihreä soikio saa kelvata. Rubiini mulla on oikeasti rippilahjasormuksessa, tosin soikea, kun noissa hanskoissa on sydämenmuotoinen. Sitten tuo sormus, jossa on iso keltainen kivi, on esittävinään maisterisormustani ja laitoin tasapainon vuoksi kihlasormukseenkin keltaisen kiven (vaikka siinä on oikeasti timantti). Tuossa kuvassa ei saa selvää, mutta ompelin vihkisormusta esittävään muutaman värittömän helmen timanteiksi, (oikeasti niitä on koko sormuksen ympäri). :D

Alkuviikosta neuloin myös yhdet sukat, aloitin bussimatkaa varten, mutta olivat niin mukavaa neulottavaa, että tein saman tien valmiiksi.



Nämä sukat painaa 79 grammaa ja ne on neulottu kolmosilla siitä paksummasta Stepistä, Step6:sta. Tykkään tosi paljon langan tunnusta ja kyllä tuo värikin on ihan kiva, taidan käyttää näitä violetin pyjamani kanssa. ;D Lankaa jäi 150 gramman kerästä niin paljon että saan siitä vielä toisetkin sukat.

Nyt mulla on neuleita kesken kaksi kappaletta, tummanvihreä tylsä huivi sekä glitter-hihatin, jota olen vasta vähän aloittanut ja joka saattaa joutua purkuun, kun en ole ihan vakuuttunut mallista. Jonossa seuraavana on Kidsilk-jakku sekä Alpakka-jakku, mutta ne on molemmat mustia, eikä tähän aikaan vuodesta oikein huvita mustan neulominen. Voisin aloittaa vaikka jonkun vironvillahuivin, mutta kukaan ei ole kerinyt niitä lankoja eikä keriminenkään inspiroi. Taidan siis ottaa puikoille telkkarinkatselua varten ne loput Step-kutoset, muuten mulla onkin ihan erilainen käsityöprojekti alkamassa - nimittäin tilkkupeitto!

Käytiin tiistaina valitsemassa kankaat äitin ja isän tulevaan tilkkupäiväpeittoon, sinisiä, vihreitä ja luonnonvalkoista. Eilen kutistin ja tänään silitin kaikki ne kankaat ja nyt olisi tarkoitus ruveta tekemän kaavoja ja koota yksi blokki testimielessä, että sitten pääsen tositoimiin!

Huomenna menen kai käymään kädentaitomessuilla, koska voitin Novitan arvonnasta itelleni lipun sinne! Kivaa!

perjantai 30. lokakuuta 2009

Päänlämmitinsatoa ja muuta…

Neuloin eilen välityökseni pipon Lankamaailma Nordiasta kaupanpäällisiksi saadusta Hjerte Bouckle -langasta.




Aloitin neulomisen keskeltä (nelosen puikoilla), lisäilin joka puikon alussa niin kauan kunnes silmukoita oli 60 ja sitten neuloin niin pitkälle kuin lankaa riitti. Pipo painaa tasan 50 grammaa. Olen aiemmin neulonut eri bukleelangoista pipoja, huiveja ja paitojakin, mutta tämä oli kyllä kaikkein takkuisinta neulottavaa mitä muistan. Nyt mun bukleekiintiöni on täynnä, kerta kaikkiaan.

Tai siis, mukavan pehmoinen päähine tuosta tuli, eikä se kutita, eli kyllä mä sitä lenkkipipona varmasti käytän (vaikkei se kovin hääppöiseltä näytäkään). Mutta tulipahan neulottua pois tuo lahjalanka, muuten se olisi hautautunut sekalankalaatikkoni pohjalle.

Koska tuo pipokuva ei ole kummoinenkaan katsottava, niin laitanpa tähän vielä kuvan meidän lenkkipolulta muutaman viikon takaa. Tänään maisema oli jo aivan erilainen.





Tänään aloitin sitten niitä sormikkaita, olen neulonut kohta jo molemmat varret, sitten alkaa peukkukiilat. Sitten olen neulonut vähän mallitilkkua Kidsilk-jakkua varten, mutta en ole päässyt itseni kanssa yksimielisyyteen siitä, miten tekisin neuleen reunat…

Mutta eipä tässä muuta kuin kiitän kommenteista, tykkään itsekin tuosta Maija-peitostani oikein kovasti, kyllä se oli vaivansa arvoinen projekti. Niin, ja oikein hyvää Pyhäinpäivää!

torstai 29. lokakuuta 2009

Maija-peitto

Neljän viikon ahkeran virkkaamisen jälkeen sain eilen Maija-peittoni valmiiksi!



Tämä peitto painaa 1279 grammaa ja on virkattu kolmepuolikkaalla koukulla Maija-langasta. (Koska olen mahdottoman huono keksimään nimiä käsitöilleni, niin nimeän ne yleensä yksinkertaisesti langan mukaan.)

Tämä on ollut ainoa käsityö, jota olen lokakuussa tehnyt, koska halusin sen mahdollisimman pian uutta, tummanruskeaa sohvaamme somistamaan ja tarvittaessa lämmittämään telkkarinkatselijoita. Isoäidinneliötten virkkaaminen on mukavaa ja addiktoivaa puuhaa ja suunnitelmissani on virkata vielä ainakin yksi peitto vaaleista jämälangoistani, mutta enää en rupea näin isoon hommaan urakalla – neliöitten kanssa pitäisi kyllä vuorotella jotain toista käsityötä. Olisihan mulla nytkin ollut pari keskeneräistä ja pari kolme puikoille pääsyä odottavaa työtä, ja viime viikolla melkein jo aloitinkin uutta hommaa, mutta sitten olisi voinut käydä niin nolosti, ettei lokakuussa olisikaan valmistunut yhtään työtä, enkä millään halunnut neuletilastoihini nollasaldoista kuukautta.

Tänään tuli sitten hetki, jolloin piti saada äkkiä uusi neule käsiin, joten nappasin puikot ja Lankamaailma Nordiasta kaupan päälle saamani vihreän Hjerte Bouckle -kerän ja aloin tehdä keskeltä aloitettua pipoa. Saa nähdä saanko tuon pikahomman vielä lokakuun saldoon vai innostunko kumminkin aloittamaan jotain vähän isompaa ennen tuon valmistumista. Tosi takkuista neulottavaa tuo bukleelanka, ehkä pistelen sen äkkiä pois alta…

perjantai 16. lokakuuta 2009

Liian kauan säilötty idea ja reissuterveiset

Nyt kyllä harmittaa yksi juttu, nimittäin eräs liian kauan toteuttamistaan odotellut idea.

Mulla on kohta kaksi vuotta ollut suunnitteilla yhdet tietyt sormikkaat, siitä asti kun neuloin nämä hanskat. Tässä tekstissä jo vihjaan ideaani, joka syntyi noita sormia neuloessani, ja nyt viime viikolla mietin taas tarkempaa toteutusta. Melkein jo aloitinkin, mutta en sitten kumminkaan viitsinyt lähteä kaivamaan mustia Nalle-lankojani alimmasta lankalaatikosta, kun on tuo peitto tuossa tekeillä. Nyt kumminkin kerron ideani:

En varmaan ollut ensimmäinen joka tän ajatuksen keksi, mutta en nyt sitten viimeinenkään. Idea lähti noita Step-hanskojen sormien juureen sattumalta tulleita kapeita raitoja neuloessa – teenpä mustat hanskat, joihin neulon keltaisella ”kultasormuksia” ja laitan niihin kiviksi askartelukaupan ”jalokiviä”. No, Novitan suunnittelija on nyt saanut suunnilleen saman idean tänään tulleen lehden vihreisiin kämmekkäisiin ja minä olin hidas hämäläinen kun en kahdessa vuodessa ole saanut ideaani toteutettua. Mutta aion silti vielä tehdä nuo sormushanskani kunhan kerkiän ;D vaikka idea ei enää tunnukaan ihan samalta.

Tässä on taas hyvä esimerkki siitä, että sama idea voi tulla useammalle henkilölle ilman että kyse on mallin varastamisesta. Tän aiheen tiimoilta on blogistaniassa ja esim. Ravelryssä käyty kiivastakin keskustelua, ja itseänikin tuo kysymys on koskettanut ennenkin – nimittäin Ullaan muinoin tekemäni ketjusilmukkahuivi on myös keksitty muuallakin.

No, se siitä. Täytyy kyllä myöntää, että sattuneesta syystä ei mulle jäänyt tuosta Novitan lehdestä mieleen mitään muuta.

Sitten muut kuulumiset: sain syysloman kylpyläreissulla jonkinlaisen flunssan, jota tässä yritän parannella. ja Maija-peitossa on valmiina 68 neliötä, joten urakkaa piisaa vielä, tarkoitus olisi tehdä 120 kappaletta…

Loppuun maisemakuvia Karjalohjalta.


Kivikirkko

Lenkkipolku

Ranta

torstai 8. lokakuuta 2009

Ruutuja ja palleroita

Tulin pikaisesti laittaan pari kuvaa, että tiedätte mitä olen puuhannut kuluneena viikkona:


Olen virkannut peittoani varten viitisenkymmentä ruutua, osa on jo valmiita, osasta puuttuu vielä tummanruskea reunus. Näitä tarvitaan vielä paljon lisää…

Sitten poikkesin tänään Menitassa:

Dropsin Kidsilkkiä 200 grammaa – nämä ovat mun synttärilahjojani ;D

torstai 1. lokakuuta 2009

Sukkasato osa 6 ja paljon muuta asiaa

Ihan ekaks nämä eilisiltana valmistuneet sukat:


Neuloin nämä kaksinkertaisesta Lidlin Sirmione-langasta kolmosen puikoilla omia varpaitani lämmittämään. Silloin kun eka kerran näin Lidlin mainoksessa tätä lankaa, kuvittelin sen olevan paksumpaa kuin mitä se sitten oli, ja siksi päätin tehdä siitä myös kaksinkertaisesta langasta neulotut sukat. Nämä lyhytvartiset sukat painaa 63 grammaa ja nyt mulla on jäljellä tuosta langasta vain pätkiä jotka on pääasiassa noita rumimpia kohtia. Saa nähdä milloin keksin niille käyttöä, ehkä ne voisi neuloa jonkun muun langan kanssa yhdessä vaikka tossuiksi. Sitten joskus.

Tuossa välillä neuloin myös yhden huivin, kas tässä kuva. (Mustaa on tosi vaikea kuvata.)

Silloin kun noita Lacy Baktuksia alkoi ilmestyä blogeihin, niin tykästyin heti tuohon malliin. Mä vaan luin se nimen ainakin kymmenen kertaa Lady Baktus (ja kuvittelin sen tavallisen Baktuksen olevan miesten huivi), vähän nolotti sitten kun yks kaks huomasinkin lukihäiriöni. Tämä mun versio ko. huivista on neulottu ilman ohjetta (mä teen tosi harvoin mitään ohjeesta) ja koska luulisin että tässä on pientä eroavaisuutta alkuperäiseen (ainakaan reunat ei mulla ole yhtä jämäkät), päätin sitten antaa tälle glitterihuiville nimeksi Lady Baktus ;D Tämä huivi painaa 68 grammaa ja neuloin sen vitosen puikoilla.

Sitten vähän syyskuun tilastoa: ensimmäisen sukkakuun aikana sain neulottua 7 tuotetta, jotka painaa yhteensä 408 grammaa. Neuloin viidet sukat, säärystimet ja huivin. Sukkasatokautta on vielä jäljellä toinenkin kuukausi, mutta just nyt ainakaan mua ei yhtään innosta sukkien tekeminen. Arvatkaa miksi?

No tietysti siksi, että kävin eilen eka kertaa Lankamaailma Nordiassa ja tulin sieltä mukanani 1750 grammaa lankaa!

Olen jo jonkin aikaa suunnitellut virkkaavani omalle sohvalle sopivan torkkupeiton, ja nyt siihen on langat! Oli aika vaikeaa hahmottaa minkä verran mitäkin sävyä tulisin tarvitsemaan, joten ostin lankaa reilusti – Maijaa 30 kerää ja 2 Mellanraggia, kaikkia mahdollisia ruskean ja keltaisen välillä ja vähän vihreääkin. Loppulangat, mitä sävyjä sitten jääkin yli, käy mihin vaan – sukkiin, pipoihin, lapasiin...

Ja sitten sain kaupanpäällisiksi tällaisen kerän bukleelankaa. Varmaan tästä tulee isona pipo.

Loppukevennykseksi laitan kuvan ihanasta, ensimmäisestä Orkideastani.

torstai 24. syyskuuta 2009

Käpälänlämmitinsato osa 5 ja reissuterveiset osa x

Sain taas neulottua yhdet sukat tän syksyn sukkasatooni.

Nämä mintun ja beigen kirjavat sukat on tehty Stepistä 2½ bambupuikoilla ja ovat suunnilleen samaa naisten kokoa kuin nuo aiemmatkin sukat. Nämä painavat vain 44 grammaa ja silmukoita on varressa 52 ja terässä 48. Taisin neuloa jälkimmäisen pikkuisen tiukempaa, tai sitten nuo väriraidat ei olekaan ihan samankokoisia, toiseen tuli kumminkin vain ihan pikkuinen turkoosi kärki, toiseen vähän isompi. Nyt laitoin puikoille seuraavaksi taas sitä Lidlin Sirmionea, mutta tällä kertaa neulonkin kaksinkertaisella langalla.

Sitten tällaiset käpälänlämmittimet, eli ostin taas kengät.
Sitten se reissuterveisten osasto:

Tällaisia maisemia katseltiin eilen hotellihuoneen ikkunasta (tuolla taivaalla pitäisi näkyä lentokone, koska niitä meni siinä suunnilleen minuutin välein). Oltiin Flamingon kylpylässä juhlistamassa mun vuosisatani ensimmäistä puolikasta!

tiistai 15. syyskuuta 2009

Käpälänlämmitinsato osa 4

Neuloin Lidlin Fantasy-nimisestä musta/kultaisesta glitterlangasta napitettavat säärystimet. Nämä on vähän vitsiksi tarkoitetut, oikeat ”pikkujoulusäärystimet”.



Kuva ei ole kovin hääppönen, mutta saa tästä jonkin käsityksen – ja kyllä nuo säärystinpötkylät ovat yhtä pitkät, vaikka ei siltä näytäkään.

Sääryksiin meni 90 grammaa lankaa ja 12 nappia (napit maksoivat monikertaisesti lankaan verrattuna). Neuloin vitosen puikoilla 2x2-resoria levynä ja ompelin napit reunaan. Minkäänlaisia napinreikiä en tehnyt koska neulos on löysää ja napit aika pienet. Alanapin voi jättää auki, niin säärystin laskeutuu kivasti kengän päälle.

Meinaan neuloa tästä langasta lisää asusteita, rannekkeet ja kaulurin ja sen semmoisia, minään isona pintana tuo glitterlanka ei houkuttele. Mutta nyt tässä vaiheessa kiinnostaa kumminkin sukkasadon jatkaminen, laitoin jo seuraavat sukat puikoille.

Niin, pitää kai kertoa sekin, että ostin tänään myös tällaiset käpälänlämmittimet! :D Napit tuntuvat olevan päivän juttu!

perjantai 11. syyskuuta 2009

Sukkasato osa 3 ja laskuriongelma

Tällaiset perussukat sain aikaan yhdestä Fabel-kerästä:



Sukat painaa 47 grammaa ja ne on neulottu kakspuolikkailla bambupuikoilla, silmukoita 52 varressa ja 48 terässä ja sopivat omaan 39-jalkaani. Tykkään tästä väristä ja tykkään muutenkin edelleen tuosta Fabelista. Olen muuten koko kesän (silloin kun sukkia on tarvinnut) pitänyt vaaleanvihreitä varrettomia Fabeleita, eikä ne onneksi ole vielä ollenkaan osoittaneet kulumisen merkkejä, eli ihan kestävääkin tämä lanka on.

Nyt mulla on työn alla huivi, hihatin sekä säärystimet, seuraavat sukat laitan puikoille heti kun saan päätettyä, että mistä langasta seuraavaksi tykkäisin neuloa. Veikkaan sitä paksua Steppiä, mutta saa nähdä…

Niin ja tuosta laskurista: Siinä oli lukemana jotain reilusti päälle 34 000 vielä toissailtana, mutta eilen aamulla huomasin että lukema oli tipahtanut yhdentoista tuhannen päälle. Koska mä en ainakaan ole keksinyt, että saako asiaa millään korjattua, niin laitoin muistiin sen tipahtaneen lukeman. Meni kumminkin maku koko laskuri-ideasta kun sille noin kävi.

Eipä tässä sitten muuta kuulumisia, mitä nyt vähän siivoiltu ja sisusteltu ja huomenna tulee vieraita… Mukavaa viikonloppua kaikille!

tiistai 8. syyskuuta 2009

Sukkasato osa 2 ja pari kukkaa

Syyskuun toiset sukat valmistuivat eilen.



Nämä turkoosivoittoiset sukat on neulottu 2½ bambupuikoilla Fabelista ja ovat noin kokoa 38, painavat 48 grammaa. Tykkään tosi paljon neuloa tuota Fabelia! Lyhyehkössä varressa on 52 ja terässä 48 silmukkaa. Nämä taitavat jäädä mulle itselleni.

Laitoin saman tien taas alulle seuraavat, nyt on vuorossa pihlajanmarjan punainen Fabel.



En taida nyt sepustella enempää, pari kukkakuvaa vaan piristykseksi.

maanantai 7. syyskuuta 2009

Sukkasato osa 1 ja kuvaterveiset

Sain syksyn ekat sukat valmiiksi oikeastaan jo perjantaina, mutta mua ei millään huvittanut päätellä niiden neljää langanpäätä, vaan aloitin toisia sukkia saman tien.

Lankana Lidlin Sirmione, painoa 48 grammaa, puikot 2½ ja silmukoita varressa 52 ja terässä 48. Sopivat nippanappa mun 39-jalkaani.

Tuo lanka kuuluu kategoriaan ”kerällä kauniimpaa”, vähän harmittaa kun sitä on vielä jäljellä vaikka kuinka paljon ja kyllästyin jo noiden ekojen sukkien aikana. Mulla on nyt työn alla turkoosia Fabelia ja se Fabel on niin paljon miellyttävämpää neulottavaa ja tuloskin on tasaisempaa ja sileämpää, eikä se ollut kovin paljon kalliimpaakaan.

Niin, sitten ne kuvaterveiset, eli muutama kuva viime viikolta sateisen Helsingin kattojen yltä!