Menin ulos kuvaamaan huivia, kun päivällä hetken näytti siltä että aurinko melkein meinaisi ruveta paistamaan. Sisällä tuo huivi näyttää melkein mustalta, ja vaikka se tuossa kuvassa onkin suorastaan sininen, niin oikeasti lanka on paljon vihreämpää, aivan ihanasti kuusenoksien väristä. En kumminkaan ripustanut sitä kuuseen vaan tuhkapensasaitaan, ettei se kastuisi märistä havuista.
Tuo lanka on jotain tuntematonta Menitasta pussilankana ostettua ja ihan mielettömän riittoisaa. Vaikka kerin sen jo heti alkuunsa kaksinkertaiseksi, olen neulonut siitä tätä ennen jo jakun ja paidan ja vieläkin jäi 52 grammaa, (jonka pakkasin lankalaatikkoon odottamaan ettei mulla olisi enää mitään muuta neulottavaa :D). Tämä huivi on neulottu vitosen puikoilla ainaoikeaa – ensin 12 silmukkaa, sitten joka rappusessa on lisätty 10 silmukkaa kumpaankin reunaan. Kun silmukoita oli 212 ja leveyttä noin 170 senttiä kyllästyin puulle maistuneeseen neuleeseen ja päätin, että nyt saa riittää, vaikka langasta olisi hyvin saanut rappusen tai pari lisää. Tämä huivi painaa 156 grammaa, ja on siis aivan ihanan pehmoinen, kevyt ja joustava harteille kietaistavaksi.
Pitkien kerrosten ja ainaoikean neulominen oli kumminkin niin puuduttavan tylsää, että en olisi saanut tätä valmiiksi ilman viime joulun maissa telkasta nauhoitettuja Impressionisteja ja Oopperan kummitusta ja muutamaa äänikirjalukua Vihervaaran Annaa. Nyt hiukan hirvittää, että tuleekohan mun Kidsilk-jakustani ikinä mitään, koska se on varmasti vähintään yhtä tylsää neulottavaa.
Eilen aloitin kumminkin uuden työn. Vaikka jo kaivoin esille lankoja Teinipojan lapasiksi, niin aloin kumminkin pipoa ruskeasta Katian merinosta. Se olikin viisas valinta tuon huivin jälkeen, koska tuo lanka on ihanaa neulottavaa, se on suloisen pehmeää ja sileää ja siinä on niin hyvä kierre, että lanka ei halkea ollenkaan pitsi-Addeillakaan ja se joustaa sen verran, että jälki on tasaisen ja siistin näköistä. Teen pikkiriikkistä palmikkoa – eka kertaa ilman apupuikkoa!
Neuloin pipoa eilen jo hyvän matkaa bussissa kun kävin silmälääkärissä sekä ompelukonekauppoja hieromassa. Nyt pitäisi pystyä päättämään, onko mun tuleva koneeni Elna 5200 vai Husqvarna Emerald 183. Onkos kellään lukijoista kokemuksia näistä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti