sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Palmusunnuntaita!

Näin tänään lenkkipolun varressa ekat pienet sinivuokot ja ilma on nyt ihan mahdottoman lämmin. Takapihan lumikasojen jämät sulaa ihan silmissä, kyllä se kesäkesäkesä sieltä kumminkin tulee, vaikka talvi kestikin tänä vuonna ihan loputtoman kauan. Luulen, että olen nähnyt jo kiurun, peipposen ja västäräkin (en ole kovin hyvä tunnistaan eri lintumerkkejä) – enää pääskynen puuttuu!

Käsityöt on jääneet vähän vähemmälle viime aikoina, ei vaan ole innostanut. Bussissa olen neulonut sitä violettia Kidsilk-paitaani – aivotonta oikeaa sileää pyöröä. Harmaan villatakin kappaleet odottaa edelleen saumaajaa ja kaksi muuta neuletakkia on täysin ufoutuneina lankalaatikossa. Jämäkuuhun ilmoittauduttuani kaivoin esille jämälankapussit ja virkkasin ensin muutaman isoäidineliön seiskaveikkapaksuisista langoista, mutta ei mulla ole kovinkaan kivoja värejä joilla voisi sitä projektia jatkaa – jää varmaan odottaan uusia jämäkuita. En ole ottanut niistä paloista mitään kuviakaan, koska mulle peitonpalat on vasta paloja eikä millään lailla valmista…

Sitten kaivoin esille ohuiden sukkalankojen jämät ja rupesin virkkaan niistä kolmosen koukulla yhtä isoa ruutua – järjestelin vähän värejä, ja tämmöisen sain aikaan:


Aika ruma, mutta ei noin sekalaisista pätkistä mitään kauniimpaakaan saanut. Tällä on painoa 149 grammaa ja kokoa noin 60 x 60 senttiä, ja koska se on liian pieni peitoksi, niin nimesin sen pyllynlämmittimeksi. Pihatuolit on joskus viileitä tai mihin sitä sitten tarvitaankaan – koko projektin tarkoitus oli tehdä JOTAIN noista langanpätkistä.



Mulle tää tosin on niin kuin se laulun riepumatto, koska kaikki pätkät on jotain aiemmin tekemästäni työstä jääneitä – sukkia lähinnä, mutta on siinä mun alpakkahuivianikin ja muuta.

Mitäs muuta piti kertoa? No, ostin tässä yhtenä päivänä sadan gramman kerän keltaisenkirjavaa Fortissiman kesäsukkalankaa, tosin en meinaa tehdä siitä sukkia vaan aloitin kolmiohuivia. Silloin kun ostin langan, ilma oli vielä vähän kylmä, mutta toivottavasti tuota huivia tarvitaan vasta kuukausien päästä…

Eipä tässä muuta kuin ihania kevätpäiviä, minä otan nyt kutimen käteen ja alan katseleen vaalivalvojaisia…

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Myöhäistä raporttia

Kuukausi vaihtui niin, etten huomannut ollenkaan laittaa tänne raporttia. Ei tässä kyllä kummempaa kerrottavaakaan ole, varsinaiset valmistuneet työt olenkin tänne raportoinut. Lisäksi neuloin tähän pari vuotta vanhaan villapaitaan uuden helman – eli purin pois tuon reunuksen ja neuloin tilalle reilun pituisen resorin. Alun perin tuo pusero oli jotenkin epämääräinen – liian lyhyt tunikaksi ja liian löysähelmainen puseroksi. Tuon uuden resorin valmistuttua olen tätä paitaa käyttänytkin. Lisää painoa paidalle tuli 24 grammaa, tosin neuloin enemmän, mutta en muistanut punnita paitaa siinä vaiheessa kun vanha reuna oli pois. Tämän paidanpidennyksen lisäksi maaliskuussa valmistui siis yhdet lyhyet sukat ja superohut jakku, joten langankulutukseni maaliskuussa oli 194 grammaa. Lisäksi olen neulonut Janne-jakun kappaleet siihen kuntoon, että jos joku viitsisi ommella saumat, niin pääsisin tekemään kaulusta ja etureunoja. Eli siinä on ainakin yksi työ jonka luulisi valmistuvan huhtikuussa. Niin, olen mä ostanut vähän lankaakin. Tykästyin niin paljon tuohon Kidsilkiin, että ostin sitä 100 grammaa violettina (sori kun ei ole nyt kuvaa) ja olen aloittanut siitä puseroa. Juu, ja sitten mä menin liittymään mukaan Jämäkuuhunkin, mutta jostain syystä mua ei ole ollenkaan innostanut aloittaa mitään jämätyötä. Tai ei vain ole ollut aikaa perehtyä jämälankoihini. Mutta kyllä mä jotain aikaan saan siihenkin kunhan kerkiän…. Nyt on kummiskin niin ihanaa kun kevät näyttää vihdoin tulevan…