Pinkkiä ja pehmeää

 Kevätauringon innoittamana halusin iloisen värisen pipon tumman takin piristeeksi. Lanka on AdLibriksen Cloud Alpacaa, joka on suloisen pehmeä sekoitelanka. 

Neuloin 45 grammaa painavan pipon nelosen puikoilla ja loppukangasta 53 grammaisen tuubin  kutosilla. Tai mikä kauluri-huivilenkki tuo onkaan - solmittavaksi huiviksi olisi ollut turhan lyhyt, joten ompelin sen lenkiksi, joka menee kaksi kierrosta kaulan ympäri. 

Tässäpä taas kaikki valmistuneet, pari työtä on kesken, mutta niistä sitten myöhemmin. 

Aurinkoa! 

Vähän vihreää

 Tuhosin pois pari vanhaa vihreää lankajämää.

Neuloin Mini Louisiana -nimisestä merseroidusta puuvillasta topin. 

Mukavan harva neulos tuntuu kesällä kivalta. Toppi on neulottu kolmepuolikkailla puikoilla ja se painaa 237 grammaa. Lankaa jäi vielä sen verran, että virkkasin siitäkin lopusta tiskipöytäliinan. 

Tämä riepu painaa 56 grammaa ja virkkasin sen kolmosen koukulla. 

Sitten mulla oli yksi kerä mintunvihreää ikivanhaa Rondo Vauvalankaa. Tuosta akryylistä ei oikein muuta voi neuloa kuin pipon, johon tuo yksi kerä riitti mukavasti. 

Kolmosen puikoilla neulottu pipo painaa 48 grammaa. 

Olen sitkeän langanostolakkoni ansiosta onnistunut kutistamaan varaston alle neljän ja puolen kilon. Tuosta määrästä liki puolet on ihan sekalasia jämiä, joista en ole vielä keksinyt mitä voisi tehdä. Laatu ei kelpaa sukkiin ja kaikki on vähän eri paksuisia, eri värisitä ja eri materiaaleja. No, ehkä mä niistä jotain keksin sitten kun kaikki kunnolliset kerät loppuvat.

Tässäpä kässykuulumiset tällä erää. Mukavia kesäpäiviä! 

Hahtuvaa ja muita jämiä

 Maaliskuussa kaivoin esille muutamia kummajaisia lankalaatikostani. Ensin otin käsittelyyn vanhat hahtuvat. Ajattelin tekeväni niistä patalappuja.

Yhden teinkin, neuloin punakirjavasta hahtuvasta vitosen puikoilla 24 grammaa painavan lapun, jonka huovutin 40 asteessa. Tuo on kumminkin niin karvainen, että ei taida olla kiva jos nuo haituvat menevät ruokiin. 

Päätin sitten virkata lopusta huivin. 

Tein pylväitä ja ketjusilmukoita kutosen koukulla, mutta kun huivi alkoi olla tarpeeksi pitkä, lopetin, ja aloin tehdä toista samanlaista. Huivit ovat saman levyisiä, mutta ylempi, hieman lyhyempi, painaa 65 grammaa ja alempi, pitempi 87 grammaa. Päätin, etten huovuta näitä ollenkaan vaan saavat olla suloisen pehmoisia ja joustavia. Äiti sai toisen ja toinen on itselläni.

Mulla oli toinenkin hahtuvakiekko, ostettu 1980-luvun alussa Wetterhoffilla opiskellessani. Olin muistaakseni aikonut tehdä jotain lapinlapasia... No, päätin tehdä tuostakin samalla mallilla huivin.

Tämä luonnonvalkoinen hahtuva oli tosi ohutta, joten virkkasin kaksinkertaisesta kutosen koukulla. Lopputulos on aika jämäkkää, mutta varmasti ihana pakkasella. Huivi painaa 151 grammaa.

Sitten kaivoin esille mustan Teetee Bamboo & co -langan jämät ja päätin tehdä siitä huivin vanhalla mukavalla Fifi-ohjeella. 

Neuloin nelosen puikoilla ja painoa kertyi 133 grammaa. 

Innostuin tuosta Fifistä niin, että neuloin sillä mallilla kaksi muutakin langanjämää, mutta nuo huivit kaipaavat vielä pingottamista, joten niihin palataan myöhemmin. 

Punavioletista Fonico-nimisestä nauhalangan jämästä neuloin ihan yksinkertaisen epäsymmetrisen kolmiohuivin. Väri taitaa olla oikeasti vähän kirkkaampi.

Huivi on neulottu nelosen puikoilla ja se painaa 103 grammaa. 

Neuloin myös yhden pipon. 

Kolmosen puikoilla kaksinkertaisesta Drops Lace -langasta neulottu keväisen ohut pipo painaa vain 37 grammaa. Tämän langan loput neuloin siis myös Fifiksi, mutta siitä sitten toisella kertaa lisää. 

Hyvää Pääsiäistä! 

Syyskuun paita ja vähän muuta

 Syyskuussa valmistui tummansinisestä AdLibiris Alpacasta poolokauluksellinen pusero. 

Olen neulonut tästä samasta langasta aiemmin hupputakin ja päätin kuluttaa loput puseroon. Neuloin nelosen puikoilla ja pusero painaa 441 grammaa. Valitettavasti tämä lanka kutittaa minua jonkin verran, (toisin kuin Dropsin Alpakka, jota olen myös käyttänyt). Mutta pitää vain laittaa aluspusero ja vaikka silkkihuivi kaulaan, niin onhan tämä suloisen lämmin pusero ja kiva vaikka farkkutakin kanssa.

Lanka ei ihan loppunut tähänkään, vain tein vielä pipon.

Pipo on neulottu nelosen puikoilla ja reunan käänneosassa on käytetty kaksinkertaista lankaa. Tajusin siinä vaiheessa, että lankaei riittäisi tekemään koko pipoa kaksinkertaisella, joten jätin toisen pois. Pipo on nyt kuitenkin korvien kohdalta tosi lämmin. Painoa sille kertyi 56 grammaa.

Kahdet miesten sukat on myös vielä raportoimatta:

Seiskaveikkaa kolmosen puikoilla, 116 grammaa. 

Jussia ja valkoista seiskaveikkaa, kolmosen puikot ja 117 grammaa. 

Tällä hetkellä mulla on työn alla toiset raitasukat, tällä kertaa naisten kokoa, sekä musta alpakkajakku. Lisäksi kesken on yksi pusero, jonka ruman kaula-aukon purin ja neuloin etumuksen uudelleen. Pari saumaa pitäisi ommella ja taas olisi yksi käyttökelpoinen alpakkapaita valmis. 

Tässä ne tärkeimmät taas, huomenna onkin jo lokakuu! Mukavaa syksyä! 

Elokuun takki ja kasa sukkia

 Toukokuussa vuonna 2013 aloin virkata mustaa jakkua, jossa käytin tavallisen puuvillalangan lisäksi ohutta kiiltävää paljettilankaa. Jonkin verran virkattuani kyllästyin koko hommaan, koska virkkaaminen kävi silmiini aika pahasti. Päätin että puran tekeleen ja aloitan uudestaan neulomalla, mutta tuota paljettilankavirkkausta olikin mahdotonta purkaa. Niinpä työ jäi yli seitsemäksi vuodeksi lankalaatikon pohjalle. Tänä kesänä, saatuani uudet silmälasit, päätin kokeilla taas virkkaamista, ja vaikka se kävikin silmiin edelleen, innostuin kumminkin tuosta jakusta, niin että tein kuin teinkin sen valmiiksi. 

Jakku on virkattu kolmosen koukulla ja se painaa 602 grammaa. Malli on aivan suora ja siinä on siis virkattu aina pylväs ja väliin yksi ketjusilmukka, eli pientä perusverkkoa koko jakku.

Tässä lähikuvassa näkyy hieman noita pikku paljetteja. 

Tykkään lopputuloksesta aika paljon, mutta en kyllä tiedä koska tuollaista pikkujoulujakkua voisi käyttää... 

Paljettilangan viimeiset metrit neuloin tämän pipon reunaan ikivanhan akryyli-mohairin sekaan. Lanka oli nimeltään Pirta Anita, ja se on mukavan pehmeää, eikä ihme kyllä kutita minua vaikka siinä on tuota mohairia. Neuloin vitosen puikoilla kaksinkertaisesta langasta ja pipo painaa 87 grammaa.

Sitten olen neulonut taas paljon sukkia.

AdLibris Socki -langoista olen tehnyt kuudet lyhyet ja yhdet pitkävartiset. Kaikki on neulottu kolmosen puikoilla.

Väri Horizon, 71 grammaa

Sama väri Horizon, 71 grammaa. 

Väri Gemstone, 69 grammaa.

Väri Gemstone, 78 grammaa. 

Gemstone-värin jämät sekä vähän Horizonia, 67 grammaa.

Mulle varrettomat, kimaltavat joulusukat, väri Socki Glam Holidays, 68 grammaa.

Pitkät Glam Holidays -sukat, 121 grammaa.

Ja vielä yhdet 45-kokoiset sukat Seiskaveikasta, kudottu kolmosilla ja painoa 113 grammaa. 

Tässäpä sitä olikin taas valmista aika liuta, nyt on mietintämyssyssä malli lopulle tummansiniselle alpakkalangalle, josta olen neulonut jo hupputakin ja siitä tulee vielä toinen, ehkä teen poolopuseron...

Mukavaa loppukesää! 

Pipoja langanlopuista

Neuloin Malabrigojen ja Handu Merinon jämistä kolme pehmoista pipoa. Kaikki pipot on neulottu nelosen puikoilla.

Oranssi on Malabrigo Silky Merinoa, käytin tähän koko kerän, joka oli hieman väärän väristä edellisen postauksen huiviin. Pipo painaa 49 grammaa, ja siinä on leveä päärme, joka on taitettu käänteeksi. Näin ollen pipo on korvien kohdalta kolminkertainen.

Keltainen pipo on myös Malabrigo Silky Merinoa, ja se on kokonaan kaksinkertainen, eli taitteen kohdalta siis nelinkertainen. Keltainen lanka loppui vähän kesken, joten sisäpuolella on valkoinen päälaki, mutta se ei näy ulospäin. Pipo painaa 75 grammaa. 

Kolmannessa pipossa käytin pois valkoisen Malabrigo Silky Merinon jämän sekä keltaisen Handun paksun merinon jota mulla oli myös keränloppu. Neuloin molemmilla langoilla yhdessä ja kun keltainen loppui, tein valkoisella resoria niin paljon kuin lankaa riitti, ja ompelin resorin sitten kaksinkertaiseksi, koska se olisi muuten ollut liian ohut. Pipo painaa 66 grammaa. 

Yhtenä iltana kun en saanut unta, rupesin muistelemaan mitä kaikkia villapaitoja ja takkeja olen elämäni aikana kutonut. Muistelin ja laskin sormilla, mutta sitten menin sekaisin siitä, että montako kymmeniä oli. Piristyin ja aloin uudestaan ja taas uudestaan, mutta sitten en enää muistanut mitkä olin uusimmalla kierroksella jo laskenut. Päivällä sitten aloin muistella uudestaan mutta nyt kirjoitin ylös. Tällä hetkellä listassa on 66 paitaa tai takkia, 18 liiviä tai toppia sekä 10 koneella neulottua. Mulla on vaatteiden, varsinkin omatekemien suhteen tosi hyvä muisti, mutta silti joku saattaa vielä puuttua. Ensimmäinen neulomani paita on jostain noin 45 vuoden takaa. Sukista olenkin pitänyt kirjaa koko ajan kun niitä olen tehnyt, minä nimittäin opettelin kunnolla kantapään tekemisen vasta noin 17 vuotta sitten ja sen jälkeen sukkia tai tossuja on syntynyt 296 paria. Tällä hetkellä mulla ei oikeastaan ole sukkalankoja, mutta ei varmaan mene kauaa kun saadaan juhlia 300:tta paria. Huiveista, pipoista ja muusta ei ole samanlaisia tilastoja.

Hyvää uutta vuotta!

Heippa taas!


Tulin raportoimaan viime vuoden loput valmistuneet työt: Viime postauksen jälkeen viime vuoden puolella neuloin seitsemän pipoa, huivin, kaulurin, rannekkeet, säärystimet, hupputakin ja neljä paria sukkia.


Ensin isoin työ eli hupputakki:

Se on neulottu Adlibris Alpakasta nelosen puikoilla, painoa 482 grammaa. Lähikuvasta näkyy väri ja harmaasävyisestä kuvasta kokonaisuus.

Sitten pipot: 

Vielä yksi valkoinen makkarapipo, Seiskaveikasta kolmosen puikoilla. Painoa 65 grammaa.

Vaaleansininen pipo on neulottu kolmikertaisesta Lanett Babyull -langasta, puikot 5, painoa 105 grammaa.

Tummanvihreä pipo on neulottu ikivanhasta ohuesta sekoitelangasta nelinkertaisena. Puikot 6, painoa 43 grammaa.

Tummanruskea pipo on kaksinkertaisesta Jussi-langasta, puikot 5, painoa 125 grammaa.

Vaaleamman ruskeanharmaa on myös kaksinkertaisesta Jussista, puikot 5, painoa 127 grammaa.

Oranssi pipo on kaksinkertaisesta Seiskaveikasta, puikot 5, painoa 120 grammaa.

Tumma vihreänkirjava lanka on parikymmentä vuotta vanhaa Faunaa, puikot 5, painoa 79 grammaa.

Kauluri on samaa Faunaa, puikot 5, painoa 156 grammaa.

Fauna-lankaa jäi vielä ranteenlämmittimiksi, puikot 5, painoa 46 grammaa.

Säärystimet on Seiskaveikka raidasta, puikot 3, painoa 139 grammaa. 

Pompom-huivi ilman tupsuja on neulottu Nallesta, puikot 5, painoa 90 grammaa.


Sitten sukkia:

Jussi-lankaa jäi aiemmin neulottujen takkien ja tässä postauksessa näkyvien pipojen jälkeen sen verran että sain niistä sukat. Neulottu kolmosilla, painoa 89 grammaa.

Yksiväriset punaiset sukat neuloin itselleni joululahjaksi Seiskaveikasta. Puikot 3, painoa 84 grammaa.

Seiskaveikan jämiä jäi vielä toisiin punavoittoisiin sukkiin. Puikot 3, painoa 90 grammaa.

Turkoosit sukat on neulottu Novitan Muumilaakso-langasta, joka on hiukan ohuempaa kuin Seiskaveikka, mutta neuloin nämäkin kolmosen puikoilla, painoa 67 grammaa.



Lopuksi vielä yhteenvetoa vuoden 2019 kutimista: 


Kulutin viime vuonna lankaa 6 kiloa ja 42 grammaa. Neuloin 48 tuotetta, joista neljä oli takkeja. Tein kahdella itse kehittelemälläni mallilla kummallakin kaksi takkia, mutta erityyppisistä ja eri paksuisista langoista. Lisäksi neuloin yhden ponchon, kaksi huivia ja kaksi kauluria, kahdet säärystimet ja yhdet ranteenlämmittimet. Pipoja syntyi 14 kappaletta ja sukkia tai töppösiä yhteensä 22 paria.  Langanostolakkoni rikoin pari kertaa, kun jouduin lankakauppaan tilaustöiden takia, niin ostin vähä herkkuja itsellekin. Lisäksi sain vähän lankoja lahjaksikin. Lankavarasto lisääntyi hieman myös löydettyäni ikivanhoja sekalaisia puuvillalankojani lapsuudenkodista tuodusta pussistani. Silti onnistuin keventämään lankavarastoni vuoden alun 12230 grammasta 8906 grammaan. 


Tuossa lähes yhdeksässä kilossa on lankaa varmaan kymmeneen puseroon tai jakkuun, muutamiin sukkiin ja huiveihin, mutta ainakin puolitoista kiloa on niin sekalaista vanhaa jämälankaa, että onkin aika keksiminen mitä niistä pystyisi tekemään. Jotain lankataidetta tai nukenvaatteita, muuhun ne tuskin soveltuvat. Mutta mietin niitä vasta sitten kun nuo paremmat langat on käytetty loppuun. 


Tämän vuoden puolellakin on jo valmistunut pari sukkaparia, mutta laitan niistä myöhemmin oman postauksen.

Eipä muuta kuin oikein ihanaa kakskytlukua kaikille, toivottavasti joku luki loppuun asti.

Terve taas

Tulin jo näin pian jatkamaan, kun viimeksi jäi puolet valmistuneista kutimista esittelemättä. 

Aluksi pipoja :

Ensimmäinen pipo on viimeksi valmistunut (eilen), se on vitosen puikoilla Seiskaveikasta ja Muumitalo-langasta yhdessä neulottu 111 grammaa painava muhkupipo. 

Neuloin äitille ja sen ystävälle melkein samanlaiset makkarapipot kolmosen puikoilla Seiskaveikasta.

Tämä ensimmäinen on luonnonvalkoinen ja painaa 69 grammaa.

Toinen on kirkkaan valkoinen ja se painaa 65 grammaa - resoria on pari kerrosta vähemmän. 

Näitä makkaroita on hauska ja nopea kutoa, olen tehnyt vuosien varrella aika monta eri väristä. 

Limen vihreä pipo on tehty jo alkuvuodesta: Se on neulottu Malabrigo Silky Merinosta nelosilla ja painaa 49 grammaa. Olen käyttänyt tätä ihana pehmoista pipoa tosi paljon, ei kyllä näytä enää ihan samalta, hieman kutistunut ja reunasta venähtänyt se jo on, mutta pehmoinen silti.

Toinen vihreä pipo on myös alkuvuoden tuotantoa, mutta vielä käyttämättä. Lankana siinä on muinainen Saarenmaan tuliaiseni Grazy Love Garn, joka soveltuisi kai parhaiten siililapasiin. Päätin kumminkin tehdä siitä karvalakin - tykkään tuosta kimaltavan vihreästä väristä. Karvalakki on neulottu vitosilla ja painaa 49 grammaa. 

Keltainen pipo on myös keväältä. Se on neulottu Handun paksusta merinosta nelosilla, painaa 62 grammaa. Tosi ihanan pehmeä myös. 

Petroli pipo on Sublime Lustrous -lankaa, jota jäi edellisessä postauksessa esitellystä jakusta. Pipo painaa 38 grammaa ja neuloin sen kolmosilla. 

Lankaa jäi vielä kauluriin ja neuloin siitä pienen version Midsummer Hazesta, viimeiset pätkät laitoin hapsuihin. Kaulurin neuloin nelosilla ja se painaa 59 grammaa. 

Keväällä neuloin parit paksut palatossut: 

Tossut on neulottu nelosilla kaksinkertaisista Seiskaveika, Sockin ja Jussin jämistä, ja ylemmät, punaisemmat painavat 140 grammaa ja alemmat sinisemmät 146 grammaa. 

Syksyllä tein Seiskaveikan Korpi-langasta kahdet kevyemmät töppöset, sniikeri-mallia: 

Ensimmäiset, takaa aloitetut painavat 50 grammaa ja toiset, kärjestä aloitetut 49 grammaa. Molemmat parit neuloin kaksipuolikkailla puikoilla, että sain tarpeeksi tiivistä.

Sitten vielä muutamat sukat kevätpuolelta, kaikki nämä Nalle-jämät neuloin kakspuolikkailla puikoilla.

Sininen ja valkoinen Nalle, 71 grammaa.

Nalle ja Nalle Pelto, 68 grammaa.

Nalle ja Nalle Pelto, 78 grammaa.

Tässäpä tuli lopultakin kaikki neuleet esiteltyä. Viime viikolla innostuin ompelemaan, joten saattaa olla, että palaan niistäkin kirjoittamaan.

Neuleita minulla on tällä hetkellä työn alla tummansininen alpakkahuppari, mutta se on sen verran ohutta lankaa ja silmiä syövää väriä, että ei välttämättä valmistu ennen kevättä. Tai eihän sitä koskaan tiedä mikä inspis iskee... 

Ihanaa syksyä!