Vuoden 2022 ensimmäinen

 Vasta nyt valmistui tämän vuoden ensimmäinen käsityö. 

Tämä iso kolmiohuivi painaa vain 70 grammaa, sillä se on neulottu ohuenohuesta Drops Kidsilk -langasta, jota mulla oli jäljellä. Olen tehnyt tuosta suloisesta langasta aiemmin jakun. Huivin neuloin kolmosen puikoilla, ja koska mulla ei työn edetessä ollutkaan tarpeeksi pitkää puikkoa, jouduin tilaamaan sellaisen AdLibriksestä. Samalla tuli ostettua vähän lankoja, jotta säästin postimaksun. Heh.

Lankojen ostoon inspiroi myös neuloessa kuuntelemani äänikirja, Kaisa Ikolan Oikein nurin, joka herätti mukavia muistoja yhteisöllisen neulomisen alkuajoilta. Kyllä oli neulojalle kiva kuunneltava, ja nyt sitä saa myös paperikirjana. 

Eipä tässä tällä kertaa taas muuta, kuin toivottelen aurinkoisia kevättalven päiviä 

ja etenkin rauhaa maailmaan!

Sukkalankajämien lopetus

 Olen koko alkuvuoden neulonut vain sukkia. Päätin saada kulutettua kaikki jämät, ja lopultakin onnistuin. Siis on mulla edelleen sukiksi sopivaa lankaa, mutta ne on isompia eriä, ja niistä on tarkoitus tehdä muuta - ehkä niistä sitten taas jää jämiä, joista saa sukkia. 

No, tässä siis kuvat kaikista viimeisistä jämäsukista. Seiskaveikka ja Jussi on neulottu kolmiosilla, Nalle kakspuolikkailla puikoilla. Laitan kuvan alle koon ja painon. 

Seiskaveikka, koko 45, 120 g

Seiskaveikka, varsi Nostalgiaa, koko 43, 119 g

Seiskaveikka, koko 45, 115 g

Seiskaveikka, koko 37, 93 g

Seiskaveikka, varren vihreä Nallea, koko 43, 104 g

Seiskaveikka, koko 37, 91 g

Jussia ja Seiskaveikkaa, koko 40, 91 g

Nallea ja Regiaa, koko 38, 56 g

Nallea ja Regiaa, koko 38, 59 g

Seiskaveikkaa, koko 38, 65 g

Seiskaveikkaa, koko 40, 86 g

Tässä siis kaikki viimeiset valmistuneet. Sukkalankojen jälkeen aloin tuhoamaan Hahtuvaa, jota lankalaatikossani on kolme kiekkoa. Niistä on syntymässä patalappua sekä virkattua huivia, mutta niistä sitten seuraavalla kerralla. 

Laitan tähän loppuun kuvan yhdestä ostoksesta: Liki 9 vuotta sitten Sisilian Syrakusassa näin bussin ikkunasta yhdessä myyntikojussa tummansinisiä paljettilippalakkeja, joihin ihastuin, mutta en päässyt ostamaan. Aika kauan meni, ennen kuin sain oman. Tänä talvena vasta hoksasin etsiä sellaista nettikaupoista, ja tässä se nyt on:

Aurinkoisia päiviä odotellessa!

Juhannusta!

Taas on kertynyt valmiita kutimia, joten tulin raportoimaan ne tänne blogiin. Olen neulonut hauskoista AdLibris Socki -langoista taas neljät sukat, kaikki naisten kokoisia perussukkia, kolmosen puikoilla.

 Näissä värin nimi on Purple mood, painoa 87 grammaa.

Jotunheim 82 grammaa

Autunm feelings 80 grammaa

Happy carnival 78 grammaa

Olen myös ommellut aika paljon. Itselleni olen tehnyt pari tummansinistä teepaitaa/tunikaa sekä tämän petrolinvihreän fleecehupparin (kuvattu niin kirkkaassa auringonpaisteessa, että väri on aivan liian turkoosi).

Sitten ompelin ystävälleni asun hänen valmistujaisiinsa (opiskeli aikuisena tradenomin tutkinnon).

Ystäväni vihaa mustaa väriä ja halusi aivan muuta, joten tein kukikkaasta sifongista halattitunikan (tai miksi tuota kutsutaan) ja sen kaveriksi tummahkon punaiset suorat housut.

Lisäksi neuloin samalle ystävälleni kahdet unisukat, hänen ostamastaan Step 6 -langasta. Neuloin perussukat kaksipuolikkailla puikoilla, ensimmäiset painavat 64 grammaa ja toiset 71 grammaa. Langan raidoitus on niin mukavan sekavaa, mutta samalla harmonista, ettei näissä tarvinnut stemmailla raitoja kohdilleen vaan tuli mitä tuli.

Neuloin tälle samalle ystävälleni vielä paksun villahuivin. Hän oli saanut tuota luonnonvalkoista sekä kasvivärillä vihreäksi värjättyä villaa Tirolin-tuliaisina eikä oikein keksinyt mitä siitä tekisi.

Pohdimme pitkään, mitä noista karkeista (eikä kovin hyvin saajalle sopivan värisistä) langoista voisi tehdä, 2 vihreää ja yksi valkoinen vyyhti. Lopulta päädyimme hartiashaaliin ja neuloin kutosen puikoilla reikäneuletta.  Aloin vaaleasta päästä, toisessa reunassa leventäen, noin puoli vyyhtiä, sitten jatkoin raidallisena niin kauan kuin vaaleaa riitti ja jatkoin vihreällä kunnes lankaa oli enää sen verran että varasin loput reunukseen. Huville kertyi painoa 275 grammaa, kumpaakin väriä jäi pikkuisen, mutta en uskaltanut neuloa ihan viimeiseen asti, ettei sitten loppuisi reunassa kesken. Ihan hyvän kokoinen huivista tuli näinkin, ja se varmaan kasvaisi aika lailla jos sen uskaltaisi kastelle, mutta minä vain höyrytin huikan, kun en yhtään tiedä noista langoista, joissa oli pesuohjeena vain 20 astetta!

Mitä muuta käsityörintamalla, niin ostin saumurin! Vanha olikin jo 32 vuotta vanha kolmilankainen reppana, joten kyllä nyt kelpaa ommella kunhan taas ennätään!

Hyvää Juhannuksen jatkoa ja kesää kaikille !

Terveisiä Budapestista

Vietettiin vähän erilainen joulu Budapestissa, keskustassa Ketjusillan vieressä  viiden tähden Sofitel-hotellissa.

Ekassa kuvassa maisema ikkunastamme, muissa käsityöpainotteiset tuliaiseni.

 

 

 

 

 

Omia käsitöitä sitten taas seuraavassa postauksessa.

 

Hyvää Uutta Vuotta!

Vappua!

Moikka pitkästä aikaa. Tässä on ollut tosi pitkä bloggaustauko, mutta nyt päätin palata taas raportoimaan käsitöistäni, eli tässä tulee nyt niitä lupaamiani villasukkia ja vähän muutakin.

Maaliskuussa neuloin kahdet villasukat:

Punaruskeat Step6-sukat neuloin 2½-puikoilla ja ne painaa 74 grammaa. Neuloin varret niin pitkiksi että sain kaiken langan kulutettua.

Turkoosikirjavat Seiskaveikka-Polkka-sukat neuloin kolmosilla ja ne painaa 126 grammaa. Molemmat on suunnilleen mun kokoa, vaikka tuskin jäävät itselleni.

Huhtikuun ainoa neule valmistui eilisiltana vähän väkisin, koska muuten olisi tullut huhtikuusta nollasaldo neulomustaulukkoon, enkä halunnut niin käyvän, koska hyllyllä nökötti yhtä kärkikavennusta vailla ollut sukkapari.

Nämä Regian langasta 2½-puikoilla neulotut sukat painaa 67 grammaa. Väri on joku ihme college-väritys, en tykkää kauheasti.

Neuleitten lisäksi täällä on syntynyt ompeluksia: Helmi-maaliskuussa ompelin 3 teepaitaa, Mutta niistä ei ole kuvia, ihan perusjuttuja ovat.

Maaliskuun lopulla tein sinisen olkalaukun, vanhoista farkuista hameen ja huhtikuun eka päivänä valmistui farkkutakki, joka oli tosi käytännöllinen ja sopiva Pariisin pilvisiin kevätpäiviin. Tein siihen vetskalliset sivutaskut, koska tykkään usein kulkea ilman laukkua, niin tuollaisissa taskuissa puhelimet ja muut pysyy tallessa.

Ihan jännä ilmiö, että mua ei ole kymmeneen vuoteen huvittanut ommella paljon mitään, sen sijaan olen neulonut tosi paljon. Nyt neulomisvimma on hiipunut ja työpöydän kulmalle on alkanut ilmestyä uusia kankaita aina silloin tällöin. Eli ompeluksia voi täällä näkyä jatkossakin.

Pariisissa otin noin 600 kuvaa, mutta enpä nyt rupea tänne muuta latailemaan kuin tuon viime postauksen Eiffelin. Meillä abineitosen kanssa oli tosi kiva reissu ja tärkeimpien nähtävyyksien lisäksi me shoppailtiin. Minä ostin muutaman puseron ja huivin  (joista ei ole kuvia) lisäksi nämä pari laukkua, kukkaron ja korun.

Hyvää uutta vuotta!

Laitan tänne nyt kuvan vuoden viimeisestä neuleesta, koska tiedän että mikään käsitöistäni ei millään enää ennätä valmistua tän vuoden puolella.

Neuloin kaksinkertaisesta Cacao-lenkkialpakasta poikittain vitosen puikoilla ja 150 silmukalla ainaoikein-huivin, jonka ompelin rinkulaksi. Tämän leveämpään lanka ei riittänyt, mutta ihan hyvä se on kaulaan kahteen tai kolmeen kertaa kiedottuna. Huiville tuli painoa 69 grammaa, ja siten joulukuun neuleiden (3 kpl) yhteispaino jäi 202 grammaan.

Sitten pitää kertoa, että tuhlasin Tiimarissa vähän päälle 2 euroa, joilla sain nämä 3 nättiä laatikkoa, joihin sain laitettua puikkoni ja koukkuni järjestykseen. Ei ollut paha hinta J

Sitten vähän tilastoa kuluneen vuoden käsitöistä:

Tänä vuonna neuloin yhteensä 40 tuotetta, joista oli 6 sukat, 4 palatossut, 3 säärystimet, 3 tumput, 2 sormikkaat, 1kämmekkäät, 8 pipoa, 5 huivia, 4 kauluria, 2 jakkua sekä 1 pikkupeitto ja 1 puseron pidennys, jotka ovat työmäärältänsä verrattavissa huiviin ja kauluriin. Lankaa kulutin vain 4 kiloa ja 8 grammaa, mikä on taas jonkin verran vähemmän kuin viime vuonna. Neulomiseni vähenee vuosi vuodelta, tosin myös langat on ohentuneet. Aloin punnita lankojani ja neuleitani vuoden 2007 alusta ja siitä asti olen neulonut nyt 294 tuotetta ja 44 kiloa ja 424 grammaa. Mutta myös lankojen hamstraaminen on vähentynyt, silloin tällöin käy niin, että jos olen sopivasti (lankakaupan verran) etuajassa iltapäivällä bussille mennessäni, niin saatan yhtäkkiä huomata tarvivani kipeästi jonkun tietyn väriset pipolangat, mutta sen verran kai työssäkäyvä saa pitkän päivän päälle” herkutella”.  Tänä vuonna ostin vain noin 2,3 kiloa lankaa, ja se on paljon vähemmän kuin edellisenä vuonna, joka silloinkin oli paljon vähemmän kuin edellisenä vuonna J Olen kokenut itselleni terveelliseksi pitää kirjaa myös ostamieni lankojen hinnasta ja tänä vuonna huomasin siirtyneeni huomattavasti kalliimpaan keskimääräiseen kilohintaluokkaan kuin ennen. Johtunee ihastumisestani alpakkaan ja kidsilkiin. (Metrihintaa en ole laskenut, mutta se tuskin on noussut, koska olen hankkinut niin ohuita lankoja.)

Pitää vielä mainita, että tänä vuonna tuli ommeltuakin enemmän kuin viime aikoina yleensä, kun tein viime keväänä sen vanhaintanssipuvun. Se oli kiva projekti, haastettakin ihan riittävästi. Lisäksi tein muutamia teepaitoja ja vähän pöytäliinoja ja muuta pientä.

Ensi vuodelle ei ole sen kummempia käsityösuunnitelmia, samaan malliin yritän pienentää lankavarastoani, mutta kyllä mulla muutama sellainenkin tarve tai toive on, johon pitää hankkia langat.

Olen varmaan kaksi kertaa tehnyt käsityöaiheisen uudenvuodenlupauksen, että opettelen salomoninsolmut kunnolla ja samoin tiimalasikantapään ja sukkien neulomisen yhtaikaa yhdellä pyöröllä. En ole mitään niistä toteuttanut, niin saa nähdä tulisiko tänä vuonnakaan niihin inspiraatiota. En ota kumminkaan mitään paineita opettelusta.

Tämmöiset mietteet täällä vuoden lähestyessä loppuaan. Päivittelen tuon sivupalkin lankalistan kun kerkiän. Nyt toivotan kaikille oikein hyvää ja ihanaa uutta vuotta 2012!

Terveisiä Tallinnasta

Käytiin loppuviikosta Tallinnassa pitkästä aikaa. Rentouduttiin kylpylässä ja kierreltiin kaupungilla kävellen sekä raitiovaunuilla. Radison-hotellin Lounge 24 -terassilta saatiin vähän uutta perspektiiviä kaupunkiin.

Välillä satoi mutta ylhäällä käydessämme paistoi aurinko ja näkymät olivat tosi hienot!

Ihan kuin tuo talo olisi läpinäkyvä!

Shoppailin itselleni matkamuistoksi yhden huivin. Ja uskokaa tai älkää, en käynyt yhdessäkään lankakaupassa! Karnaluksin kohdalla ratikassa hiukan huokaisin, mutta en nyt kertakaikkiaan halua mitään uusia lankoja kaapin täytteeksi. Olen nimittäin tajunnut vihdoinkin sen että langat (ja muu tavara) ei maailmasta lopu! :) Sitten kun olen neulonut tai myynyt/lahjoittanut pois entiset, voin ostaa uutta.

Eilen sain valmiiksi yhden pienen neuleen. Halusin ihan ohuen pipon ja päätin tehdä sellaisen Trekking xxl -sukkalangan lopusta.

Pipo painaa kokonaista 31 grammaa ja se on neulottu kakkosen ja kakspuolikkaan puikoilla keskeltä aloittaen, silmukoita on 120. Lankaa jäi vielä sen verran että taidan neuloa siitä kämmekkäät. Kyllä on riittoisa kerä!

Syyskuun saldoksi sain 4 työtä ja 387 grammaa. Eipä tuo vauhti enää päätä huimaa, mutta jotain tulee kumminkin koko ajan tehtyä. ja omaksi iloksenihan mä täällä neuloskelen. :)

Sekalaista

Ei mulla mitään valmista neuletta ole, mutta tulin laittaan tänne pari kuvaa.

Meidän pihassa kasvaa maailman kaunein kärpässieni, ihan kuin satukirjasta:

Voitin alittlebeauty-blogin arvonnassa iloisen pinkin aurinkolasikotelon.

Kuvasta tuli huono, koska tuo kotelon pinta on niin kiiltävää.

Perjantaina näin torilla myytävänä Pasmina-huiveja, enkä millään osannut päättää otanko turkoosin vai violetin, niin otin sitten molemmat. Pasminat on sen vuoksi parhaita, että ne ei ollenkaan kutita mun herkkää kaulaani.

Eipä tässä nyt muuta, mukavia syksypäiviä kaikille.