Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jakut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jakut. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 9. tammikuuta 2022

Vuoden 2021 viimeiset neuleet

Blogin päivittäminen on jäänyt taas vähemmälle, mutta niin on kyllä neulominenkin. Aiemmin raportoitujen kutimien lisäksi neuloin viime vuoden loppupuoliskolla vielä puolen kilon paketillisen tummanruskeaa AdLibris Alpaca Tweediä.  

Neuloin siitä nelosen puikoilla pitkän, mutta vain 272 grammaa painavan hupputakin, 123 grammaa painavan pienehkön ponchon sekä 91 grammaisen kaulahuivin.

Tässä kuvat: 




 


Vuonna 2021 neuloin tai virkkasin 41 tuotetta: 17 paria sukkia, 9 huivia ja ponchon, 3 jakkua, puseron ja topin, 2 pipoa, kassin, huovutetun patalapun sekä 5 pikkuliinaa eli tiskirättiä. Lankaa kului yhteensä 5101 grammaa. 

Uutta lankaa meille tuli koko vuonna vain 100 grammaa. Se on valkoista ohutta sukkalankaa ja minun on tarkoitus tehdä siitä varvassukat, kunhan saan langan ensin vyyhdiltä kerälle. Langanostolakkoni on siis pitänyt aika hyvin. Silti laatikoissa on vielä jäljellä tilastoni mukaan 4047 grammaa. Niistä suurin osa on epämääräistä sekamelskaa, josta on tosi vaikea keksiä mitään järkevää. 

Saa nähdä innostaako neulominen alkavana vuonna - vuosi 2021 meni enemmän lukemisen merkeissä: Luin tai kuuntelin 111 kirjaa! 

Ihanaa uutta vuotta 2022! 

keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

Pari uutta neulejakkua

 Höyryttelin tänään valmiiksi pari uutta neulejakkua. 

Mustaa alpakkajakkua olen neulonut jo pitempään, petrolin Kuura-jakun tekaisin nyt parissa viikossa. 

Tässä kuvat ja tarkempia tietoja:


Musta ohut jakku on neulottu Drops Alpacasta ja tuntuu tosi ihanalta päällä. Neuloin nelosen puikoilla ja painoa kertyi 356 grammaa. Vuonna 2009 ostettua lankaa jäi vieläkin sen verran että siitä on tulossa vielä huivi. 


Petrolinvärinen takki on Seiskaveikka Kuura -lankaa, eli normaalissa seiskaveikassa on ohut kimaltava säie mukana. Jakku on neulottu vitosilla painaa 566 grammaa.


Tässä kaikki tällä erää. Nyt mulla on ompelukone esillä pienten korjausompelujen vuoksi ja saattaapa tuossa syntyä jotain uuttakin. Kerron sitten... 

Hauskaa vappua!

keskiviikko 27. tammikuuta 2021

Viime vuoden viimeiset

 Viime vuoden lopulla neuloin muutamia sukkia ja kaulureita sekä takin ja hupparin, joita ei ole vielä raportoitu täällä. 

Neuloin itselleni (tai varastoon) kahdet sukat Seiskaveikka Lapintaika -langoista.  


Petrolit painavat 84 grammaa ja pinkit 87 grammaa.




Punaiset ovat tavallista Seiskaveikkaa, kokoa 45 ja painavat 121 grammaa.


37-kokoisten raitasukkien valkoinen osa on Seiskaveikkaa, harmahtava Jussia. Sukat painavat 100 grammaa.


43-numeroisten sukkien molemmat värit ovat  Seiskaveikkaa. Sukat painavat 112 grammaa. Kaikki sukat on neulottu kolmosen puikoilla. 

Sitten neuloin huiveja Systerin ikivanhoista Brazilia-hapsulangoista. Nämä on neulottu vitosen puikoilla.


Oranssi loiva kolmio painaa 127 grammaa ja sininen, vinoon neulottu pitkäkäinen 101 grammaa.



Lopusta oranssista sekä beigestä tein vielä epäsymmetrisen kolmion, mutta siitä tuli kyllä aika ruma. Kuvissa värit eivät ole ihan oikeat, vaan näyttävät vielä pahemmalta yhdessä kuin todellisuudessa. Mutta ideani olikin, että saisin beigen käytettyä oranssin jatkona. Mutta aika hyvin se täyteväri piiloutuu kaulaan kiedottuna, niin on se ainakin tosi lämmin. 


Huivi painaa  128 grammaa. 


Novitan Kide-langasta neuloin riippuvan kaulurin mutta tuo reuna rullaa ikävästi. Tuota kimaltavaa tekokuitulankaa ei voi prässätäkään ja pingottaminen ei auttanut mitään. Lanka on jostain Tokmannin tarjouskorista, ostin sen kivan värin vuoksi mutta ei tuota ole vielä tullut käytetttyä. 


Huivi painaa 98 grammaa ja se on myös neulottu vitosen puikoilla.


Mun on jo pitkään tehnyt mieli pehmoista vaaleanpunaista jakkua. Jostain tarjouksesta tilasin puoli kiloa Novitan Lumous-lankaa ajatellen että saisin siitä juuri ja juuri jakun. No lanka olikin yllättävän riittoisaa. vuoden viimeisinä neuleina syntyivät sekä jakku että huppari ja vielä tuubihuivi. Napit sain vasta vimme viikolla ostettua ja tänään ommeltua. Jakku ja huppari on neulottu nelosilla ja tuubi kutosilla. Lanka oli hieman violetimpaa kuin tilatessani kuvittelin, mutta silti vaaleanpunaisempaa kuin kuvissa.


Jakku painaa 203 grammaa ja huppupusero 248 grammaa. 


Tuubilla on painoa 61 grammaa.


Tän vuoden puolella on valmistunut jo joitain sukkia, mutta laitan ne sitten eri postaukseen. 

Vuonna 2020 kulutin lankaa 6298 grammaa. Vaikka vakaa aikomus oli (ja on edelleen) kutistaa lankavarastoni olemattomiin, tuli sitä kuitenkin hankittua enemmän kuin kulutettua. Vuoden 2020 alussa lankaa oli 8906 grammaa ja lopussa 9185 grammaa. Sain lankoja aika paljon, mutta enemmät puolet kyllä ostin ihan itse. Niinpä päätinkin loppuvuodesta, että vuonna 2021 en osta yhtään lankaa - vuoden lopussa hommasin muutaman kerän ensi joulua ajatellen, ja nuorison joululahjat alkaakin kohta olla neulottuna. 

Mutta kyllä mä siis aika paljon neuloinkin viime vuonna:

Tein 6 jakkua ja 2 puseroa, 21 paria sukkia, 6 huivia/kauluria, 5 pipoa ja 10 pikkuruista liinaa. Neuloin kevätpuolella toistakymmentä vuotta vanhoista puuvilloista ja kesällä valmistin vuosikaudet kesken olleen virkatun juhlajakun, josta tuli loppujen lopuksi aika kiva. Alkuvuodesta innostuin ompelemaan muutaman kymmenen maskia ja muutaman puseron, mutta enimmäkseen käsityöni ovat olleet telkkarinkatseluneuleita. Samalla mallilla taidan jatkaa tämän alkaneenkin vuoden.

Oikein hyvää alkanutta vuotta! 





tiistai 25. elokuuta 2020

Elokuun takki ja kasa sukkia

 Toukokuussa vuonna 2013 aloin virkata mustaa jakkua, jossa käytin tavallisen puuvillalangan lisäksi ohutta kiiltävää paljettilankaa. Jonkin verran virkattuani kyllästyin koko hommaan, koska virkkaaminen kävi silmiini aika pahasti. Päätin että puran tekeleen ja aloitan uudestaan neulomalla, mutta tuota paljettilankavirkkausta olikin mahdotonta purkaa. Niinpä työ jäi yli seitsemäksi vuodeksi lankalaatikon pohjalle. Tänä kesänä, saatuani uudet silmälasit, päätin kokeilla taas virkkaamista, ja vaikka se kävikin silmiin edelleen, innostuin kumminkin tuosta jakusta, niin että tein kuin teinkin sen valmiiksi. 


Jakku on virkattu kolmosen koukulla ja se painaa 602 grammaa. Malli on aivan suora ja siinä on siis virkattu aina pylväs ja väliin yksi ketjusilmukka, eli pientä perusverkkoa koko jakku.

Tässä lähikuvassa näkyy hieman noita pikku paljetteja. 

Tykkään lopputuloksesta aika paljon, mutta en kyllä tiedä koska tuollaista pikkujoulujakkua voisi käyttää... 

Paljettilangan viimeiset metrit neuloin tämän pipon reunaan ikivanhan akryyli-mohairin sekaan. Lanka oli nimeltään Pirta Anita, ja se on mukavan pehmeää, eikä ihme kyllä kutita minua vaikka siinä on tuota mohairia. Neuloin vitosen puikoilla kaksinkertaisesta langasta ja pipo painaa 87 grammaa.

Sitten olen neulonut taas paljon sukkia.

AdLibris Socki -langoista olen tehnyt kuudet lyhyet ja yhdet pitkävartiset. Kaikki on neulottu kolmosen puikoilla.


Väri Horizon, 71 grammaa


Sama väri Horizon, 71 grammaa. 


Väri Gemstone, 69 grammaa.


Väri Gemstone, 78 grammaa. 


Gemstone-värin jämät sekä vähän Horizonia, 67 grammaa.


Mulle varrettomat, kimaltavat joulusukat, väri Socki Glam Holidays, 68 grammaa.


Pitkät Glam Holidays -sukat, 121 grammaa.


Ja vielä yhdet 45-kokoiset sukat Seiskaveikasta, kudottu kolmosilla ja painoa 113 grammaa. 

Tässäpä sitä olikin taas valmista aika liuta, nyt on mietintämyssyssä malli lopulle tummansiniselle alpakkalangalle, josta olen neulonut jo hupputakin ja siitä tulee vielä toinen, ehkä teen poolopuseron...

Mukavaa loppukesää! 



torstai 23. heinäkuuta 2020

Kesäkuun takki ja heinäkuun sukkia

Juuri ja juuri kesäkuun puolella valmistui punainen neulehuppari Maija-langasta.


Neuloin pikkupalmikko-koristeisen jakun kolmepuolikkailla puikoilla ja se painaa 548 grammaa. 


Tämä malli on oma kehittelemäni, olen neulonut periaatteessa samanlaisia paksummasta harmaasta Jussi-langasta sekä hieman ohuemmasta tummansinisestä alpakasta. 


Napit näyttävät sähkövalossa hieman ruskeilta, mutta ei se haittaa. 


Taskut on tärkeät!


Tykkään raglanhihoista sekä siitä, että huppu ei ole liian iso, vaan sellainen, että se päässä näkee sivuilleen.

Heinäkuun puolella olen neulonut sukkia. Yhdelle nuorelle mielelle kaksi paria, sen mummulta perityistä langoista: 


Seiskaveikkaa kolmosen puikoilla, 102 grammaa.


Seiskaveikka Nostalgiaa, kolmosilla ja painoa 112 grammaa. 

Neuloin yhdet sukat myös hänen siskolleen:


Seiskaveikkaa, varressa pikkupalmikkoa, kolmosen puikot ja 107 grammaa. 

Nyt on työn alla vaihteeksi itselle sukat, koska mun varastossa ei ole kesäisen lyhytvartisia. Kohta on, kunhan muutama dekkarisarjan jakso on katseltu, siinä noita sukkia aina syntyy samalla.

Mukavaa loppukesää! 




lauantai 30. toukokuuta 2020

Toukokuun takki

Mulla on nyt ollut inspis neuloa aiemmin aloitettuja takkeja valmiiksi. Tämäkin oranssi puuvillatakki on aloitettu joskus kolme vuotta sitten, kun kuvittelin neulovani sen Jyväskylän neulefestareille. En sitten kumminkaan päässyt silloin kovin pitkälle.


Nyt innostuin jatkamaan ja neuloin sileää miehustan ja hihat kainaloihin ja vasta siinä vaiheessa päätin tehdä yläosan Dropsin Hortensia-takin ohjeella. 


Takista tuli vähän pitempi kuin alun perin aioin, mutta oikeastaan parempi näin.


Lankana on Online Linie Bingo -puuvillalankaa, jonka olen ostanut keväällä 2010, eli kymmenen vuotta siihen meni, ennen kuin lanka ja mieluinen malli kohtasivat. Neuloin takin aikaoikein-reunat kolmosilla ja muuten kolmepuolikkailla ja lankaa kului 531 grammaa. 


Neuloin kaarrokeosan kahteen kertaan, kun en aluksi kavennellut tarpeeksi, mutta lopulta olin tyytyväinen. Oikean värisiä ja kokoisia nappeja en löytänyt mistään, mutta sitten keksin että tuollaiset kirkkaat olikin hvyä vaihtoehto. Ne löytyivät halvalla Eurokankaan kilohintaisista.

Seuraavana onkin sitten työn alla myös monta vuotta kesken muhinut Maija-villatakki. Sen jouduin aloittamaan kokonaan alusta, kun aiemmin olin aloittanut ylhäältä, mutta raglansaumojen paikat ei olleet oikeat vaan hihoista olisi tullut suhteettoman leveät. Puuvillojen jälkeen villalankaa on taas tosi mukava neuloa.

Viime päivät on kumminkin menneet lukiessa: Aloitin Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoita ja jäin pahasti koukkuun.

Ihania kesäpäiviä!


keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

Silkki-alpakkaa

Sain valmiiksi ohuen neuleen, jota olin aloittanut pari vuotta sitten. Lankana on Drops Lace -silkki-alpakkasekoitus, joka on tosi ohutta, 400m/50 grammaa. Tuo lanka on niitä viimeisiä hamstrauksia ennen langanostolakkoani, joka alkoi liki 2 vuotta sitten. Lakko ei siis ole pitänyt ihan koko kahta vuotta, mutta olen ostanut lähinnä vain täydennyksiä ja sitten tilaustöitä varten. Olen toki myös saanut paljon lankaa - kiitos niistä! Mutta ihan mukavasti varasto on kyllä kutistunutkin.



Neuloin jakun nelosen puikoilla ja sille kertyi painoa vaivaiset 141 grammaa. Lankaa on vieläkin reilusti, siitä saa ehkä jonkun ison huivin joskus kun innostun taas pitsin neulomiseen. Lanka on niin ohutta ja neulos niin kevyttä, että jo heti alussa päätin, ettei tähän laiteta mitään nappeja tai muita kiinnittimiä painamaan toista etureunaa. 


Oikeasti lanka on hiukan tummempaa, lähellä tämän alakuvan varjossa olevan helman väriä. 

Jakku tuntuu ihanalta päällä, koskahan sitä tulisi käytettyä? Näin koronakaranteeniaikaan ei paljon muuta vaatetta tarvi kuin verkkarit, topin, arkineuleen sekä tietysti villasukat. Onneksi ollaan siltä taudilta ainakin toistaiseksi säilytty, vaikka asutaankin täällä Uudenmaan aitojen sisäpuolella. Sen sijaan olen onnistunut saamaan pikkulasten sairauden - korvatulehduksen!

Nyt mulla on työn alla oranssi puuvillaneulejakku - sekin on vuosia sitten aloitettu, ja nyt olen innostunut jatkamaan. 

Tässäpä kaikki taas tällä erää, Pysykää terveinä!





maanantai 23. maaliskuuta 2020

Juhannusjakku

Ostin keväällä 2009 silloisen työpaikan kirpputorilta pussillisen vihreää puuvillalankaa. Merkki on Vöslauer Wolle, Mini Louisiana, ja lanka on merseroitua egyptiläistä puuvillaa. Seuraavana kesänä kokeilin pari kolme eri aloitusta tehdäkseni siitä jakkua, mutta en tykännyt mistään. Ensin virkkasin, mutta siitä tuli liian kovaa, sitten neuloin mutta tulos oli mielestäni liian lötköä. Neuloin vielä kaksinkertaisellakin langalla, ja se olisi silloin miellyttänyt, mutta totesin että lanka ei riittäisi siihen. Sitten annoin lankojen hautua kymmenen vuotta, kunnes nyt tammikuussa löysin langalle mieleiseni mallin, ja päätin että teen siitä juhannukseksi takin.


Malli on Dropsin Becca-nimisestä ohjeesta hieman modattu, ja tuo lanka on oikeasti vielä kirkkaamman vihreää. Neuloin jakun ylhäältä alas kolmepuolikkailla puikoilla ja painoa kertyi 409 grammaa. 



Hyvin se takki ennätti valmistua ennen juhannusta, saa nähdä sitten millainen ilma on, että tarkeneeko tuollaisella harvahkolla neuleella. Vai onko yhtä kuuma kuin viime juhannuksena, jolloin meillä ei ollut Ahvenanmaan reissulla ollenkaan pitkähihaisia mukana. Vai onko samanlainen myrsky ja myräkkä kuin edellisenä juhannuksena, jolloin olimme myös Ahvenanmaalla ja silloin ainoa oikea vaatetus oli sadetakki. Toivottavasti ainakin ollaan siihen mennessä päästy poikkeustilasta ja kotiaresteista.

Seuraavana mulla on tulossa punainen ohuenohut Drops Lace silkkialpakkajakku... 

Pysykää terveinä!

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Hyvää uutta vuotta!


Heippa taas!


Tulin raportoimaan viime vuoden loput valmistuneet työt: Viime postauksen jälkeen viime vuoden puolella neuloin seitsemän pipoa, huivin, kaulurin, rannekkeet, säärystimet, hupputakin ja neljä paria sukkia.


Ensin isoin työ eli hupputakki:




Se on neulottu Adlibris Alpakasta nelosen puikoilla, painoa 482 grammaa. Lähikuvasta näkyy väri ja harmaasävyisestä kuvasta kokonaisuus.




Sitten pipot: 




Vielä yksi valkoinen makkarapipo, Seiskaveikasta kolmosen puikoilla. Painoa 65 grammaa.




Vaaleansininen pipo on neulottu kolmikertaisesta Lanett Babyull -langasta, puikot 5, painoa 105 grammaa.



Tummanvihreä pipo on neulottu ikivanhasta ohuesta sekoitelangasta nelinkertaisena. Puikot 6, painoa 43 grammaa.







Tummanruskea pipo on kaksinkertaisesta Jussi-langasta, puikot 5, painoa 125 grammaa.






Vaaleamman ruskeanharmaa on myös kaksinkertaisesta Jussista, puikot 5, painoa 127 grammaa.




Oranssi pipo on kaksinkertaisesta Seiskaveikasta, puikot 5, painoa 120 grammaa.




Tumma vihreänkirjava lanka on parikymmentä vuotta vanhaa Faunaa, puikot 5, painoa 79 grammaa.




Kauluri on samaa Faunaa, puikot 5, painoa 156 grammaa.








Fauna-lankaa jäi vielä ranteenlämmittimiksi, puikot 5, painoa 46 grammaa.




Säärystimet on Seiskaveikka raidasta, puikot 3, painoa 139 grammaa. 




Pompom-huivi ilman tupsuja on neulottu Nallesta, puikot 5, painoa 90 grammaa.


Sitten sukkia:



Jussi-lankaa jäi aiemmin neulottujen takkien ja tässä postauksessa näkyvien pipojen jälkeen sen verran että sain niistä sukat. Neulottu kolmosilla, painoa 89 grammaa.




Yksiväriset punaiset sukat neuloin itselleni joululahjaksi Seiskaveikasta. Puikot 3, painoa 84 grammaa.




Seiskaveikan jämiä jäi vielä toisiin punavoittoisiin sukkiin. Puikot 3, painoa 90 grammaa.




Turkoosit sukat on neulottu Novitan Muumilaakso-langasta, joka on hiukan ohuempaa kuin Seiskaveikka, mutta neuloin nämäkin kolmosen puikoilla, painoa 67 grammaa.



Lopuksi vielä yhteenvetoa vuoden 2019 kutimista: 


Kulutin viime vuonna lankaa 6 kiloa ja 42 grammaa. Neuloin 48 tuotetta, joista neljä oli takkeja. Tein kahdella itse kehittelemälläni mallilla kummallakin kaksi takkia, mutta erityyppisistä ja eri paksuisista langoista. Lisäksi neuloin yhden ponchon, kaksi huivia ja kaksi kauluria, kahdet säärystimet ja yhdet ranteenlämmittimet. Pipoja syntyi 14 kappaletta ja sukkia tai töppösiä yhteensä 22 paria.  Langanostolakkoni rikoin pari kertaa, kun jouduin lankakauppaan tilaustöiden takia, niin ostin vähä herkkuja itsellekin. Lisäksi sain vähän lankoja lahjaksikin. Lankavarasto lisääntyi hieman myös löydettyäni ikivanhoja sekalaisia puuvillalankojani lapsuudenkodista tuodusta pussistani. Silti onnistuin keventämään lankavarastoni vuoden alun 12230 grammasta 8906 grammaan. 


Tuossa lähes yhdeksässä kilossa on lankaa varmaan kymmeneen puseroon tai jakkuun, muutamiin sukkiin ja huiveihin, mutta ainakin puolitoista kiloa on niin sekalaista vanhaa jämälankaa, että onkin aika keksiminen mitä niistä pystyisi tekemään. Jotain lankataidetta tai nukenvaatteita, muuhun ne tuskin soveltuvat. Mutta mietin niitä vasta sitten kun nuo paremmat langat on käytetty loppuun. 


Tämän vuoden puolellakin on jo valmistunut pari sukkaparia, mutta laitan niistä myöhemmin oman postauksen.

Eipä muuta kuin oikein ihanaa kakskytlukua kaikille, toivottavasti joku luki loppuun asti.