Jalanlämmittimiä taas

Taas valmistui sukat varastoon!

Nämä on neulottu kakspuolikkailla bambuilla Stepistä, painavat 49 grammaa, ja ovat suunnilleen kokoa 38. Olipa ihanan valoisa lanka neulottavaksi tähän vuoden aikaan. Neuloin tästä kerästä ekan sukkaparin joskus keväällä.

Seuraavaksi olisi tarkoitus saada aikaan pehmeitä ja lämpimiä joulupaketteja suvun teineille. Aloitan varmaan lapasista ja katson sitten mitä muuta innostun niille neulomaan. Ehkä. ;D

Innostusta on löytynyt kuluneella viikolla ainakin kankaiden saksimiseen – tilkkupeiton palat on lähes kaikki sievästi pahvilaatikossa odottamassa ompelua. Odottavat myös lisää kangasta, sillä pari kangasta loppui kesken. Kyllä ne muuten olisivat riittäneet, mutta viime postauksessa näyttämäni koeruudun tehtyäni tajusin, että se oli liian iso – pienemmillä ruuduilla peitosta tulee kivamman näköinen. Mutta koska niitä ruutuja sitten tulee tietty paljon enemmän, kuluu kangasta myös saumanvaroihin paljon enemmän. Leikkasin niin tarkkaan kuin ikinä mahdollista, mutta pari laatua loppui pikkuisen kesken. Äiti on ne lisäkankaat jo käynyt hankkimassa, mutta kestää hetken ennen kuin san ne tänne. No, pääsenhän mä toki aloittaan ompelua ja itse asiassa aika pitkällekin, ja aloitan heti kun inspis iskee tai sitten maanantaina viimeistään.

Ai niin, olihan mulla lisääkin tuota jalanlämmitinasiaa:

Taas se on ostanut kengät!

Eikä nämä olekaan mitkä tahansa popot, vaan ihanat älynastoilla varustetut Icebugit! Jo viime kevättalvella etsin tämmöisiä, kun sain käveltyä puhki tavallisten vaelluskenkien päälle pingotettavat nastasysteemini vähän ennen kuin lenkkireitti oli sulanut. Missään ei silloin keväällä ollut enää mun kokoa jäljellä, joten nyt päätin, että ostan ne heti kun tulevat kauppoihin! Nämä kengät on yllättävän kevyetkin (ainakin jos vertaa toisiin talvilenkkareihini) mutta näillä ei ole mitään asiaa mennä kauppareissulle tms, tuhoamaan lattioita.

Tässäpä tätä, nyt taidan mennä kaivamaan tumppulankaa esille!

Mukavaa viikonloppua!