Sateenkaaria

Neuloin vaihteeksi parit villasukat!

Lankana kummassakin Novitan Seitsemän Veljestä Sateenkaari, puikkoina kolmoset ja silmukoita varressa 48 ja terässä 44. Ovat suunnilleen kokoa 39.

Lyhytvartiset painaa 64 grammaa, pitkävartiset 98 grammaa.

Huomaako kuvissa sukkien värieroa? Olin ostanut kaksi kerää tätä lankaa, samaa värierää. Tarkoitus oli ensin neuloa toinen sukka toisesta kerästä ja toinen toisesta, kun meinasin että sitten voi aloittaa seuraavan parin heti siitä seuraavasta väristä kun edellinen sukkapari on loppunut. Mutta aloitettuani toista sukkaa huomasin, että toisessa kerässä oli ihan eri sävyinen tuo fuksianpunainen – ensimmäisessä oikein kirkas ja toisessa paljon haaleampi, ja siinä oli valkoisia pilkkuja eli ihan värjääntymättömiä kohtia. Ero oli niin selvä että oli pakko tehdäkin saman tien toinen sukkapari. Onni näiden raitojen kanssa oli siinä että sukka päättyi sopivasti värimallikerran loppuun, eli ei tarvinnut ottaa uutta sukkaa aloittaessa pois kuin pikkupätkä oranssin raidan loppua.

Tykkään tosi paljo tuosta iloisesta raidoituksesta, loppulangoista meinaan neuloa sitten yhdistäen tähän sateenkaareen jotain muuta, todennäköisesti mustaa. Mutta niiden sukkien vuoro ei ole ihan vielä – eilen aloitin villatakkia harmaasta Jannesta, jota tuli hamstrattua ennen viime vuoden lankahamsterikisaa…

Niin ja vanhainpäivänpuku on valmiina odottamassa tansseja – kuvia siitä sitten joskus…

Papukaijasukat

Sain juuri valmiiksi nämä sukat Novitan uudesta Papukaija-seiskaveikasta. Sukat on suunnilleen kokoa 38 ja ne painaa 119 grammaa. Neuloin kolmosen puikoilla ja silmukoita oli varressa 48 ja terässä 44.


Tätä riemunkirjavaa lankaa oli tosi nopea neuloa, koko ajan teki mieli jatkaa vielä yksi raita ja vielä yksi. Muuten lanka tuntui jotenkin oudolta, mielestäni seiskaveikka tuntuu yleensä karheammalta, nyt oli jotenkin pumpulinen tuntu, eikä joustokaan ollut mielestäni ihan entisellään. Saa sitten nähdä miten kestävät käytössä ja pesussa.


Seuraavaksi laitan puikoille Sateenkaarta, ehkä jo tänään. Harmittaa vaan kun lanka on keritty sillee päin, että jos haluaa värijärjestyksen menevän haluamallani tavalla niin pitäisi ottaa lanka kerän päältä, eikä mulla ole ikinä tapana tehdä niin. Pitäisköhän keriä langat uudestaan vai sietää pyörivää kerää....

Tammikuu päättyy

Taas vaihtuu kuukausi ja on raportin kirjoittamisen aika.

Ihan ekaksi näytän kumminkin mihin ostokseen tänään sorruin.

Poikkesin marketissa kun vähän haikailin Nalle-päivänkakkaraa, mutta en sitten kuitenkaan sortunut siihen, vaan tähän vihreään Puro Batikiin. Mä vaan niin tykkään kaikista vihreän sävyistä ja tykkään tuon langan kutittamattomuudesta – niinpä veikkaan että nämä langat muuttuvat huiviksi aika pian.

Ostin siis tammikuussa 800 grammaa Novitan uutuusvärejä, jotka tällä kertaa sattuivat miellyttään mua kovastikin. Neulottua tuli paljon vähemmän.

Tammikuussa valmistui 4 työtä: huivi, pipo, lapaset ja kauluri, painoa yhteensä 443 grammaa. Lisäksi olen neulonut aika paljon Kidsilk-jakkua, jossa kuluu kyllä lankametrejä mutta ei pahemmin grammoja. Jakku on neulottu alhaalta ylöspäin ja olen menossa jo aika pitkällä raglan-osassa, mutta lankahamsterikisan huomenna alkaessa kiusaus jättää Kidsilk kesken on aika suuri. Ihan varmasti aloitan kumminkin huomenna Papukaija-sukkia!

Väriä

Tulin näyttämään uusia lankojani.

Mun sukkalankavarastossani alkoi olla tosi tylsän väristä, niin tylsää ettei niistä viitsinyt enää ruveta neulomaan mitään, vaikka sukat onkin mitä mainioin bussimatkaneule. Katsoessani joku aika sitten Novitan tulevia värikarttoja tiesin heti, mitä ostaisin ja nytpä onkin sitten väriä kerrakseen!

Kerkisin näitä jo muutaman kerran poiketa etsimässä, mutta tänään Prismasta nämä sitten löysin: Sateenkaarta ja Papukaijaa, ostin kumpaakin kaksi kerää, ettei heti lopu kesken. Nytpä olenkin sitten hyvin varustautunut pian alkavaan Lankahamsterikisaan. Näistä meinaan neuloa sekä tällaisenaan, että jonkun tylsän kanssa raitaisena.

Tammikuun lopun meinaan kumminkin vielä sinnitellä tän henkäyksenohuen Kidsilkkini parissa. Tässä on miehusta toisilla puikoilla ja molemmat hihat samanaikaisesti toisilla, koska miehusta rupeaa olemaan jo turhan iso mukana kuljetettavaksi niin aloitin hihoja ja miehusta sai jäädä sohvalle telkkarineuleeksi.

Helmikuussa sitten laitetaan paksumpia lankoja puikoille.

Asusteita pakkasen varalle

Ostin ennen joulua punaista Alfaa lämmintä pipo-kauluri-settiä varten. Tykkään Alfasta, koska jostain syystä se ei kutita mua ainakaan yhtä paljon kuin monet muut langat. Hain sitten lankaa lisää vielä tumppuja varten yhtenä päivänä, kun sormeni palelivat villahanskoissa.
Viime viikolla innostuin sitten neulomaan tuota settiä, vaikka ilma olikin huomattavasti lämpimämpää…

Ensin valmistui pipo:

Pipo painaa 72 grammaa. Se on neulottu vitosen puikoilla ja siinä on 64 silmukkaa. Kummallista oli, että samoista puikoista ja silmukkamäärästä huolimatta tästä piposta tuli paljon kireämpi kuin alkusyksystä tekemästäni Alfa-Glitter-piposta. Ei kai ne tavallinen ja glitter-versio sitten olekaan ihan samanlaisia. Mutta tästä punaisesta piposta tuli kuitenkin ihan hyvä, ruskea onkin vähän liian löysä.

Sitten tein lapaset:

Näissä on 32 silmukkaa ja vitosen puikot ja näihin meni lankaa 84 grammaa. Halusin samat pompulakuviot, mutta en tullut harkinneeksi tuota kärkeä ihan tarkkaan, olisi siitä saanut kauniimmankin. Mutta kyllä nämä kelpaa laittaa pakkasella omiin käsiini.

Sitten vielä kauluri:

Kaulurissa on 72 silmukkaa ja tällä kertaa halusin vähän löysempää, joten otin kutosen puikot. Neuloin alareunan resoria niin pitkään kuin lankaa riitti, ja kaulurille tuli painoa 90 grammaa.

Tässä kuvassa vielä kaikki yhdessä:

Näillä neuleilla onkin sitten saatu neulevuosi ihan hyvälle mallille. Seuraavaksi työkseni kaivoin esille Kidsilk-jakkuni ja olen sitä pistellyt muutaman sentin. Grammoja siitä ei kyllä pahemmin kerry…

Vuoden ensimmäinen

Vuoden ensimmäinen työ valmistui eilen.

Neuloin yhdestä Novitan Varpu-kerästä tämän ison ja pehmeän kolmiohuivin. Neuloin kutosen puikoilla ainaoikeaa niskasta alkaen – tähän huiviin en halunnut tehdä mitään muuta ”koristusta” kuin reikinä näkyvät levennykset. Tämä oli oikea telkkarinkatsomisneule ja kyllä tän tekemisen aikana tulikin katsottua aika monta brittiläistä, saksalaista ja ruotsalaista poliisisarjan osaa. Huiville tuli painoa 197 grammaa, eikä loppulangasta olisi saanut enempää kerroksia, joten tarkkaan tuli neulottua. Huivi on ihanan iso ja pehmoinen ja siihen on ihana kääriytyä kun pikkuisen paleltaa…

Meidän takapihalla on taas aikamoinen vilske, kun hommattiin pikkulinnuille uusi ruokinta-automaatti. Hauska seurata kuinka baarin neljälle tiskille on jonoa, välillä joku hermostuu vuoronsa odottamiseen ja menee tönäisemään toisen pois…

Mutta kukahan se mahtaa olla meidän pihan kunkku?

Ainakin omasta mielestään!

Uutta Vuotta 2011!

Tulin tänne blogiin päivittään sivupalkin lankavarastoni. Poistin listalta aika monta kohtaa ja siirsin langat epämääräisten jämien osastoon. Sellaisia sekalaisia pikkueriä, joista ei yksinään tule enää mitään. Pitää keksiä jossain vaiheessa oikein kunnon jämätyö, johon ne saisi upotettua, koska niitä kertyi yllättäen yli kilo. Jos en muuta keksi niin pitää hakea kirjastosta uudelleen se "Anna kaikkien kukkien kukkia"-kirja ja neuloa/virkata se läpi! ;)

Mulla on nyt työn alla Varpu-kolmiohuivi ja seuraavaksi aloitan Alfa-asustesettiä. Sitten jonossa on punaista Kidsilkiä, tarkoituksenani olisi opetella uudelleen salomoninsolmujen tekeminen (osasin sen mielestäni joskus kolkytvuotta sitten). Tän vuoden suunnitelmiin kuuluu myös vihdoinkin Revontulihuivi (johon mulla on ollut lanka kerittynä jo pari vuotta) sekä sukkien tekeminen Magic-loopilla (jota olen kerran jo meinannut aloittaa mutta en sitten kumminkaan viitsinyt). Nuo kolme asiaa on olleet listallani jo pitkään, mutta jospa ne nyt tulisi tehtyä kun oikein tänne ne kirjoitan näkyville. Katsotaan sitten vuoden lopussa mitä tuli tehtyä. Tän hetken tärkein käsityö on kummiskin ompelua, sillä vanhaintanssipäivä lähestyy...

Eipä nyt muuta kuin mukavaa vuoden alkua kaikille!