tiistai 7. lokakuuta 2008
Lankaa, lankaa, lisää lankaa…
Oltiin sitten eilen Korialla neulomassa, pääsin Hepsin kyydillä ja mukavaa oli! Kiva tutustua uusiin ihmisiin, sellaisiin, joiden blogeja olen lueskellut ja ihan kokonaan uusiinkin tuttavuuksiin.
Niin neulomaan sinne mentiin, vaikka kotiin tulinkin aikas ison lankapussin kanssa! Olen jo pitkään haaveillut keltaisesta villatakista – juu juu, muistan kyllä että mulla olisi siihen ollut seiskaveikkaa, mutta kun se on tälle talvelle ihan väärää keltaista… No siis, ostin isoveljeä sitten reilusti, että saan neulottua siitä myös asusteita – 12 kertaa sata grammaa (eihän se kuullosta noin ilmoitettuna ihan niin paljolta, eihän…)
Sitten siellä neuletreffeillä oli Koipallolla mukana 500 grammaa just mun väristä punaoranssia Jaeger Trinityä, joka pitää sisällään 40 % silkkiä, 35 % puuvillaa ja 25 % polyamidia. Siis just sellaista lankaa, jota olen aatellut topiksi – kylläpäs kävikin tuuri, ettei se ollutkaan Koin väristä, vaan sain langat itselleni yhtä paperilappusta vastaan. Nyt sormia syyhyttää uudet neuleet, ja kohta taitaakin alkaa mallitilkkutehtailu….
Yritin ottaa kännykällä kuvia noista langoista (sekä keskeneräisestä Fortissima-sukastani) mutta niistä tuli niin kummallisen värisiä kuvia, että tähän postaukseen saa luvan riittää pelkkä sanallinen sepustus. Ensi viikolla ehkä pääsen mukaan Kotkan neuletreffeille, Jippii!! –
Niin: Kiitos vielä kerran hyvästä kyydistä Hepsille ja seurasta kaikille mukana olleille!
Niin neulomaan sinne mentiin, vaikka kotiin tulinkin aikas ison lankapussin kanssa! Olen jo pitkään haaveillut keltaisesta villatakista – juu juu, muistan kyllä että mulla olisi siihen ollut seiskaveikkaa, mutta kun se on tälle talvelle ihan väärää keltaista… No siis, ostin isoveljeä sitten reilusti, että saan neulottua siitä myös asusteita – 12 kertaa sata grammaa (eihän se kuullosta noin ilmoitettuna ihan niin paljolta, eihän…)
Sitten siellä neuletreffeillä oli Koipallolla mukana 500 grammaa just mun väristä punaoranssia Jaeger Trinityä, joka pitää sisällään 40 % silkkiä, 35 % puuvillaa ja 25 % polyamidia. Siis just sellaista lankaa, jota olen aatellut topiksi – kylläpäs kävikin tuuri, ettei se ollutkaan Koin väristä, vaan sain langat itselleni yhtä paperilappusta vastaan. Nyt sormia syyhyttää uudet neuleet, ja kohta taitaakin alkaa mallitilkkutehtailu….
Yritin ottaa kännykällä kuvia noista langoista (sekä keskeneräisestä Fortissima-sukastani) mutta niistä tuli niin kummallisen värisiä kuvia, että tähän postaukseen saa luvan riittää pelkkä sanallinen sepustus. Ensi viikolla ehkä pääsen mukaan Kotkan neuletreffeille, Jippii!! –
Niin: Kiitos vielä kerran hyvästä kyydistä Hepsille ja seurasta kaikille mukana olleille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Mukavaa oli tavata sinuakin! Ja tositosi mukavaa että lankaressukalle löytyi rakastava koti, täällä se olisi joutunut nurkkaan häpeämään ja keräämään pölyä. Kotkassa ehkä tavataan taas.
Se Fortissima-sukka oli kyllä nätti, yllätti ihan miten se muuttu ihan toiseksi kerältä sukkaan tullessa. Toivottavasti nähdään seuraavallakin kerralla!
Juu, nähdään taas toistekin.
Nyyh, ja minä joudun täällä vaan itsekseni pakertamaan, enkä pääse neuletapaamisiin ollenkaan...*mä en ala, tää on niin väärin!* Mutta olen iloinen, että olet iloinen ja sulla oli kivaa! =)
On mukava tavattiin teitä neuletapaamisessa Pasaatissa. :):) Mukavaa syksynjatkoa... SEuraavassa tapaamisessa marraskuussa! :)
Lähetä kommentti