Maaliskuun raportti

Sain juuri viimeisteltyä tämän kuun ekana päivänä aloittamani takin.

Tämä on neulottu Janne-langasta nelosen puikoilla ja painaa 674 grammaa. Halusin jämäkän, takkimaisen neuleen ja mielestäni onnistuin tavoitteessani aika hyvin. Aluksi tän projektin kanssa oli hankaluuksia, ensimmäistä versiota neuloin selkäkappaleen kainaloihin asti ja sitten vasta uskoin että olen tekemässä liian suurta takkia. Ensimmäinen oli pikkuista korinpohjaa, mutta en ollut kauhean tyytyväinen ja kun kerran jouduin aloittamaan alusta, mietin mallineuleenkin uusiksi. Vasta kolmanteen aloitukseeni olin tyytyväinen, joten monta päivää vierähti, ennen kuin pääsin kunnolla alkuun. Tämä on neulottu siten, että reunukset on ainaoikeaa ja muuten neuloin melkein kuin ainaoikeaa, mutta joka toisella nurjanpuolen kerroksella neuloinkin 1 oikein 1 nurin. Oli muuten aika mukavaa neulottavaa, mutta tuo 1o1n-kerros oli vähän hankala, koska neuloin sen nurjalla puolella. Oli aika vaikea nähdä kumpi oli vuorossa, varsinkin telkkaa katsoessa meinasi mennä sekaisin. Ja sitten kun hihanlevennykset ja raglankavennukset vielä sekoittivat, niin sai olla tosi tarkkana.

Takista tuli muuten just sopivan kokoinen, ei liian iso, muttei kiristäkään, ja hihat on sen verran napakat, etten usko niiden venyvän liian pitkiksi ja leveiksi tällä kertaa. Kaiken lisäksi sain aikaiseksi tähän taskutkin!

En ole ennen neulonut Jannesta, joten kirjoitetaan pari sanaa langastakin. Periaatteessa Janne tuntui aika samalta neuloa kuin 7-veljestä, mukavaa neulottavaa – lanka ei halkeile eikä muutenkaan käyttäydy huonosti. Se mistä en tykännyt tällaisessa isossa projektissa, oli nuo kerät. Seiskaveikan 150 gramman kerästä saa neuloa hyvät matkat ilman jatkoksia, ja mulla on niissä aika harvoin ollut solmuja, vaikka olen sitä paljon käyttänyt. Näissä 50-grammaisissa Janneissa oli solmuja useimmissa kerissä! Eli 150 grammaa kohti sai lankaa jatkaa 4 -5 kertaa!

Sitten äsken kun nappien ompelun jälkeen auringon paistaessa sovitin tuota takkiani, niin se näytti kyllä pikkuisen vanhalta jo heti synnyttyään! Toivottavasi ei nyppyynny ongelmaksi asti. Mulla on viitisen vuotta vanha seiskaveikkatakki, jota on pidetty ja pesty, eikä se ole mennyt miksikään, vaikka jotkut uudemmat veikat kyllä nyppyyntyvät helpommin. Sen sijaan mun Nalle-sliparini on kärsineen näköinen kun taas Maija-peitto ei ole mennyt miksikään.

Värivalikoiman puolesta tykkään noista Jannesta ja Maijasta – onhan Novitalaisilla sesonkiväreilläkin hyvät puolensa, mutta viime aikoina mun tarkoituksiini on sopinut paremmin Gjestalin värikartta.

Sitten toinen valmistunut työ:

Virkkasin toisestakin Paula-kerästä huivilenkin. Tämä on hitusen pitempi ja kapeampi kuin tuo eilisessä postauksessa esitelty. Sama 3,5-koukku, vaikka oli ehkä vähän iso tälle langalle, mutta kun muuten on mun lempikoukkuni. Painoa tällä kaulanlämmittimellä on 99 grammaa. Tämän värin pitäisi oikeasti olla vähän kylmempi, ja tuon eilisen oikeasti vähän lohenpunaisempi. Välillä tosi vaikeaa noitten sävyjen kanssa!

Niin ja sitten ne uudet langat:

Kävin lauantaina Vihreässä Vyyhdissä, ja kun siellä nyt vihdoin oli just oikean väristä tiilenpunaiseen vivahtavaa oranssia puuvillaa niin pakkohan mun oli ne nyt ostaa, vaikka lankahamsterikisa siihen pyllähtikin mun osalta. Olen haaveillut tästä langasta jo ainakin marraskuusta alkaen. Hiukan ohuempaa se kyllä on kuin toivoin, mutta pitää alkaa kohta tikutteleen sitä, että saa kesäksi käyttöön. Tätä lankaa on 700 grammaa – en ole vielä päättänyt mallia sen tarkemmin, mutta varmaan jonkinlainen ylhäältä-alas-versio siitä tulee ja ehkä vähän pitsiä tms. hihansuihin ja helmaan. Hihojen pituus päätetään sitten langan riittävyyden mukaan.

Maaliskuussa sain sitten loppujen lopuksi aikaan kolme valmista työtä: neulottu takki ja kaksi virkattua huivia. Yhteensä kulutin lankaa 871 grammaa. Uutta lankaa ostin 700 grammaa, joten saldo menee onneksi miinukselle – mutta helmikuun yli kahden kilon plussaa saa kyllä aika kauan paikata. Toisaalta nyt mulla ei ole mitään sellaisia neulehaaveita, johon ei olisi jo lankaa omassa kaapissa, joten luulisin, ettei tee tiukkaakaan olla ostamatta vähään aikaan. Voisin laittaa tavoitteeksi, että jos ei mitään yllättäviä tarpeita ilmene niin hankin lankaa seuraavan kerran syksyn käsityömessuilta (jonne mulla on jo vapaalippu), mutta en kummiskaan lupaa mitään! ;)