Kesälomaterveisiä!

Jo yli puolet kesälomasta kulunut ja viime postauksesta viikkoja, pitää tulla vähän raportoimaan asioita. Noitten viime postauksen tossujen jälkeen en ole saanut mitään valmista, eli kesäkuun saldo jäi neljään työhön ja 545 grammaan.

Olen kyllä neulonut, aloitin kesäkuun puolella elämäni ensimmäisen (mutta melko varmasti en viimeistä) Revontulihuivia! Olen tekemässä siitä hirmu suurta, mutta nyt viimeisellä reikienvälisellä raidalla. Tykkään tosi paljon sini-vihreä-violetista langasta jonka Haminan aikainen kollegani toi mulle silloin Tallinnasta (Kiitos Arja), eli näin kauan olen taistellut ohjeestaneulomisenvastaisuuteni kanssa. Mutta ihan turhaan olen vastustellut, alun jälkeen ohjetta ei ole tarvinnutkaan enää seurata.

Toinen revontulen aloittamista hidastanut tekijä on se, että mulla ei oikeesti ole mitään mihin sen sitten joskus valmistuttuaan pingottaisin. En yleensä pahemmin pingottele töitäni vaan pärjään mielestäni tavallisten huivien kanssa ihan hyvin höyryraudalla ja kärsivällisyydellä, mutta revontuli olisi kyllä ihan pakko voida pingottaa. Meillä vaan kerta kaikkiaan ei ole semmoista mattoa johon voisi ajatellakaan, eikä meidän patja myöskään tule kysymykseen. Eikä viitsisi lähteä ostamaan mistään esim. styrox-levyjä, koska niille ei sitten olisi kumminkaan soveliasta säilytyspaikkaa. Hmmmm. Mutta kyllä mä jotain keksin sitten kun nyt ensin saan sen huivin neulottua.

Juhannuksen paikkeilla vietettiin aikaa yhdellä hämäläisellä mökillä ja siellä istuin tuvan rappusilla uikkareissa neulomassa mukavasti käsissä soljuvaa vironvillaa. Oikeesti kunnon villa on paljon kivampi kesäneuletyö kuin kesälangat…

Kerrotaan nyt vielä että olen tänä kesänä shoppaillutkin mun mittakaavaan aika paljon. Mulla on nyt pari semmoista uutta juttua, joita ei ole ollut kuin teininä viimeksi. Mun normaalien mustien huppareitten, mustien neuletakkien, mustien toppien ja mustien farkkujen lisäksi olen ostanut mm. bikinit ja puukengät. Bikinit oli mökkeillessä ihan kivat pitkästä aikaa, vaikka en semmoisia ihmisten ilmoilla kehtaisikaan käyttää. Tavallisen yläosan lisäksi ostin myös semmoisen toppimallisen, jolla kehtaa uida sitten vaikka kylpylässä joskus.

En noista (ihan tavallisista) vaatteista laita kuvia, mutta tässä on ne mun puukengät:

 Olen jo pitkään haaveillut löytäväni punaiset puukengät, mutta tänä kesänä hinku niiden perään kasvoi niin suureksi että lopulta tilasin ne Brandosilta, kun mistään muualta en löytänyt. Vähän jännitin että joudunko palauttaan, mutta onnistuin saamaan sopivat.

Semmoisia sandaalipuukkareita olisi jossain kaupassa ollut, mutta minä halusin nämä perusklopot, samanlaiset joilla kävelin koko teini-ikäni seitkytluvulla. Kävelin silloin kolmet puukengät ihan loppuun, kahdet niistä oli tällaiset punaiset.

Puukenkiin liittyen yksi juttu: korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni puukkarit on nyt ihan trendikäs juttu – etenkin ne semmoiset sandaalimalliset. Silti kävi niin että yhdessä kaupassa josta puukenkiä kysyin myyjätyttö (joka kai kuvitteli olevansa hauska) sanoi mulle että sun pitää vuoleskella itte semmoiset! Musta se oli aika pöyristyttävää asiakaspalvelua!

Mutta ei tässä muuta kuin laitan loppuun kuvia eläimistä joita siellä mökkireissulla kuvailin. Ja toi viimeinen oli meidän kotipihassa vieraillut söpöläinen.

Mukavaa kesän jatkoa, vielä 4 viikkoa lomaa, ja sitten päivät täyttyy taas teinienergiasta!