tiistai 7. lokakuuta 2008
Lankaa, lankaa, lisää lankaa…
Oltiin sitten eilen Korialla neulomassa, pääsin Hepsin kyydillä ja mukavaa oli! Kiva tutustua uusiin ihmisiin, sellaisiin, joiden blogeja olen lueskellut ja ihan kokonaan uusiinkin tuttavuuksiin.
Niin neulomaan sinne mentiin, vaikka kotiin tulinkin aikas ison lankapussin kanssa! Olen jo pitkään haaveillut keltaisesta villatakista – juu juu, muistan kyllä että mulla olisi siihen ollut seiskaveikkaa, mutta kun se on tälle talvelle ihan väärää keltaista… No siis, ostin isoveljeä sitten reilusti, että saan neulottua siitä myös asusteita – 12 kertaa sata grammaa (eihän se kuullosta noin ilmoitettuna ihan niin paljolta, eihän…)
Sitten siellä neuletreffeillä oli Koipallolla mukana 500 grammaa just mun väristä punaoranssia Jaeger Trinityä, joka pitää sisällään 40 % silkkiä, 35 % puuvillaa ja 25 % polyamidia. Siis just sellaista lankaa, jota olen aatellut topiksi – kylläpäs kävikin tuuri, ettei se ollutkaan Koin väristä, vaan sain langat itselleni yhtä paperilappusta vastaan. Nyt sormia syyhyttää uudet neuleet, ja kohta taitaakin alkaa mallitilkkutehtailu….
Yritin ottaa kännykällä kuvia noista langoista (sekä keskeneräisestä Fortissima-sukastani) mutta niistä tuli niin kummallisen värisiä kuvia, että tähän postaukseen saa luvan riittää pelkkä sanallinen sepustus. Ensi viikolla ehkä pääsen mukaan Kotkan neuletreffeille, Jippii!! –
Niin: Kiitos vielä kerran hyvästä kyydistä Hepsille ja seurasta kaikille mukana olleille!
Niin neulomaan sinne mentiin, vaikka kotiin tulinkin aikas ison lankapussin kanssa! Olen jo pitkään haaveillut keltaisesta villatakista – juu juu, muistan kyllä että mulla olisi siihen ollut seiskaveikkaa, mutta kun se on tälle talvelle ihan väärää keltaista… No siis, ostin isoveljeä sitten reilusti, että saan neulottua siitä myös asusteita – 12 kertaa sata grammaa (eihän se kuullosta noin ilmoitettuna ihan niin paljolta, eihän…)
Sitten siellä neuletreffeillä oli Koipallolla mukana 500 grammaa just mun väristä punaoranssia Jaeger Trinityä, joka pitää sisällään 40 % silkkiä, 35 % puuvillaa ja 25 % polyamidia. Siis just sellaista lankaa, jota olen aatellut topiksi – kylläpäs kävikin tuuri, ettei se ollutkaan Koin väristä, vaan sain langat itselleni yhtä paperilappusta vastaan. Nyt sormia syyhyttää uudet neuleet, ja kohta taitaakin alkaa mallitilkkutehtailu….
Yritin ottaa kännykällä kuvia noista langoista (sekä keskeneräisestä Fortissima-sukastani) mutta niistä tuli niin kummallisen värisiä kuvia, että tähän postaukseen saa luvan riittää pelkkä sanallinen sepustus. Ensi viikolla ehkä pääsen mukaan Kotkan neuletreffeille, Jippii!! –
Niin: Kiitos vielä kerran hyvästä kyydistä Hepsille ja seurasta kaikille mukana olleille!
sunnuntai 5. lokakuuta 2008
Sukkia, sukkia, enemmän sukkia…
Tässä kuvassa poseeraa syyskuun puolella valmistunut jättiraitasukkapari (72 grammaa) yhdessä tänään valmistuneen vihreäraitaisen miestensukkaparin (120 grammaa) kanssa. Tuskin niistä sen enempää kannattaa edes kertoa – no, kolmosilla neulotut kummatkin ja punaharmaissa on 40 silmukkaa, vihreissä 48. Siinä ne tärkeimmät.
Tänään neuloin myös Fortissima-sukkia, yhden varren verran. Edelliselle aloitukselle kävi nimittäin niin, että ensin neuloin jotain 7 senttiä vartta. Sitten totesin, että ainakin mulle se oli vähän liian pientä, mutta sen sijaan se tuntui aika mukavalta ranteeseeni, ja aattelin, että teenkin hanskat. Peukkukiilan valmistuttua totesin, että ei sittenkään ja vedin koko aloituksen surutta kerälle. Tänään sitten aloitin uudelleen, muutama silmukka enemmän leveyttä varteen ja nyt sillä sukanvarrella on pituuttakin jo mieleiseni määrä…
Ai niin, vihreitten sukkien valmistumisen myötä lankavarastoni keveni muutaman gramman alle yhdeksän kilon! Meinaan kuitenkin päivittää sivupalkin lankalistan vasta huomisen Korian-reissun jälkeen – veikkaan, että sitten lankaa on taas ainakin kymmenen kiloa…
Syyskuun tilannekatsaus kertoo seuraavaa: neuloin 11 tuotetta, yhteensä kulutin 2371 grammaa lankaa, tosin niistä kolme painavinta, eli langasta aika suuri osa, tuli tehtyä neulekoneella. Tavoitteeni olisi kuitenkin saada tänä talvena kaikki vanhat vuosikertalankani kulutettua tavalla tai toisella, en millään jaksaisi enää varastoida niitä, kun mieli kumminkin tekee uusia laatuja ja värisävyjä…
tiistai 30. syyskuuta 2008
Tulihan ne valmiiksi…
…muttei ole kuvaa vielä, enkä tiedä tarkkaa painoakaan. Nimittäin kolmas pari noista vaaleanpuna-harmaista jättiraitasukista. Itse asiassa nämä uudet on muuten ihan samanlaiset perussukat kuin edellisen postauksen kaksi paria, paitsi että näissä on lyhyempi varsi. Mutta laitan kyllä viikonloppuna kuvan ja samalla ilmoitan syyskuun loppusaldon.
Niin, luulin jo vähän aikaa, ettei nää valmistukaan syyskuun puolella, kun eilen eksyin taas tuohon kivaan pieneen lankakauppaan ja sieltä lähti mukaani vihreänkirjava kerä Fortissima Socka Coloria. Ja se kerä oli ihan pakko korkata heti eilen, kun oltiin Hepsin kanssa pienillä mutta sitäkin hauskemmilla neuletreffeillä paikallisella ABC:lla. Siellä kahvitellessa syntyi Fortissima-sukanvartta viitisen senttiä, mutta tän päivän bussimatkoilla ja salkkareita katsoessa sain kuin sainkin valmiiksi tuon jättiraitasukkaparinkin.
Tällä kertaa ei siis tullut kuvia, enkä nyt keksi muuta kirjoitettavaakaan. Mieli tekisi keltaista Isoveljeä villatakin verran ja se olisi paikallisessa halpakaupassa tarjouksessakin, niin että saas nähdä kuinka kauan lankavarastoni pysyy alle kymmenessä kilossa…
Niin, luulin jo vähän aikaa, ettei nää valmistukaan syyskuun puolella, kun eilen eksyin taas tuohon kivaan pieneen lankakauppaan ja sieltä lähti mukaani vihreänkirjava kerä Fortissima Socka Coloria. Ja se kerä oli ihan pakko korkata heti eilen, kun oltiin Hepsin kanssa pienillä mutta sitäkin hauskemmilla neuletreffeillä paikallisella ABC:lla. Siellä kahvitellessa syntyi Fortissima-sukanvartta viitisen senttiä, mutta tän päivän bussimatkoilla ja salkkareita katsoessa sain kuin sainkin valmiiksi tuon jättiraitasukkaparinkin.
Tällä kertaa ei siis tullut kuvia, enkä nyt keksi muuta kirjoitettavaakaan. Mieli tekisi keltaista Isoveljeä villatakin verran ja se olisi paikallisessa halpakaupassa tarjouksessakin, niin että saas nähdä kuinka kauan lankavarastoni pysyy alle kymmenessä kilossa…
sunnuntai 28. syyskuuta 2008
Valmistunutta ja melkein…
Kuluneen viikon aikana olen saanut valmiiksi yhtä sun toista neulottua – no, oikeastaan jotain on ihan pikkuisen kesken, mutta postaan kaikki kuitenkin nyt samalla.

Ekaks sukkia: tässä on seiskaveikan jättiraidasta nelijalkaiselle - - tai oikeastaan ehkä äidille ja tyttärelle - - vasemmanpuoleiset on hitusen isommat, muutaman kerroksen pidemmät terät ja ne painaa 89 grammaa, kun taas oikeanpuoleiset painaa vain 87 grammaa! (Tänään olen aloittanut kolmatta paria samasta langasta, tällä kertaa vähän lyhyemmillä varsilla!)
Sitten niihin neulekoneen kanssa tehtyihin takkeihin:

Tämä valkoinen on siis yli kymmenen vuoden takaista Novitan Faunaa, ja painaa 860 grammaa. Takki ylettyy jonnekin puoleen reiteen, ja siihen tulee luultavasti kaksi nappia vierekkäin ylös miehustan ja kauluksen vaihtumiskohtaan – mutta ei mulla ollut vielä sopivia nappeja. Kuvakin on sen takia vain tuollainen osa, koska takin etureuna kaipaa vielä höyryn kanssa käsittelyä. Laskin tämän kumminkin jo valmistuneeksi… en millään malttanut enää pitää lankasaldossa tuota isoa määrää. Ai niin takki on siis muuten neulottu paksulankakoneella, mutta kauluksen pistelin käsin kutosen puikoilla. Se on niin iso, ettei neulekoneen neulat olisi riittäneet ilman saumaa, enkä sellaista halunnut tähän jättikaulukseeni.
Sitten se toinen jakku: Tästä mustasta seiskaveikkatakista ei kuvassa saa mitään selvää, mutta laitan kumminkin jonkinlaisen palasen…

Tästäkin puuttuu kuvausvaiheessa vielä napit – kerrankin mun varastosta löytyi sopivat. Tämä takki painaa 530 grammaa ja tämä on neulottu kokonaan sillä paksulankakoneella. Jokin virhe mulle kumminkin tuli tehdessä tai laskiessa, sillä tarkoitus oli tehdä semmoinen lantiopituinen, mutta tämäkin on tuonne puoleen reiteen asti. Silti hihoista tuli sopivat, kerrankin, yleensä mulla on kaikissa vaatteissa liian pitkät hihat, on ne vaatteet sitten ostettuja tai itse tehtyjä :-)
Ainakin yhdet sukat olis tavoitteena saada vielä tän kuun puolella valmiiksi, mutta saa nähdä, mitä ehdin… Kuun vaihteen raportti tulee varmaan vasta ensi viikonloppuna. Nyt pitää vähän orientoitua huomiseen työpäivään ja mennä sitten nukkumaan.
Ai niin, huomaatteko sivupalkista: Lankavarastoni on alle kymmenen kiloa!!! (Mutta kuinkahan kauan jos pääsen lähtemään ensi viikolla Korialle!)
Ekaks sukkia: tässä on seiskaveikan jättiraidasta nelijalkaiselle - - tai oikeastaan ehkä äidille ja tyttärelle - - vasemmanpuoleiset on hitusen isommat, muutaman kerroksen pidemmät terät ja ne painaa 89 grammaa, kun taas oikeanpuoleiset painaa vain 87 grammaa! (Tänään olen aloittanut kolmatta paria samasta langasta, tällä kertaa vähän lyhyemmillä varsilla!)
Sitten niihin neulekoneen kanssa tehtyihin takkeihin:
Tämä valkoinen on siis yli kymmenen vuoden takaista Novitan Faunaa, ja painaa 860 grammaa. Takki ylettyy jonnekin puoleen reiteen, ja siihen tulee luultavasti kaksi nappia vierekkäin ylös miehustan ja kauluksen vaihtumiskohtaan – mutta ei mulla ollut vielä sopivia nappeja. Kuvakin on sen takia vain tuollainen osa, koska takin etureuna kaipaa vielä höyryn kanssa käsittelyä. Laskin tämän kumminkin jo valmistuneeksi… en millään malttanut enää pitää lankasaldossa tuota isoa määrää. Ai niin takki on siis muuten neulottu paksulankakoneella, mutta kauluksen pistelin käsin kutosen puikoilla. Se on niin iso, ettei neulekoneen neulat olisi riittäneet ilman saumaa, enkä sellaista halunnut tähän jättikaulukseeni.
Sitten se toinen jakku: Tästä mustasta seiskaveikkatakista ei kuvassa saa mitään selvää, mutta laitan kumminkin jonkinlaisen palasen…
Tästäkin puuttuu kuvausvaiheessa vielä napit – kerrankin mun varastosta löytyi sopivat. Tämä takki painaa 530 grammaa ja tämä on neulottu kokonaan sillä paksulankakoneella. Jokin virhe mulle kumminkin tuli tehdessä tai laskiessa, sillä tarkoitus oli tehdä semmoinen lantiopituinen, mutta tämäkin on tuonne puoleen reiteen asti. Silti hihoista tuli sopivat, kerrankin, yleensä mulla on kaikissa vaatteissa liian pitkät hihat, on ne vaatteet sitten ostettuja tai itse tehtyjä :-)
Ainakin yhdet sukat olis tavoitteena saada vielä tän kuun puolella valmiiksi, mutta saa nähdä, mitä ehdin… Kuun vaihteen raportti tulee varmaan vasta ensi viikonloppuna. Nyt pitää vähän orientoitua huomiseen työpäivään ja mennä sitten nukkumaan.
Ai niin, huomaatteko sivupalkista: Lankavarastoni on alle kymmenen kiloa!!! (Mutta kuinkahan kauan jos pääsen lähtemään ensi viikolla Korialle!)
sunnuntai 21. syyskuuta 2008
Moi!
Poikkesin kertomaan, että sain tänään yhdet sukat valmiiksi ja pääsin aloittaan seuraaviakin, mutta tarkempi raportti tulee vasta ensi viikonloppuna kun olen taas kamerani ja vaakani luona.
Toivottavasti silloin olisi muutakin raportoitavaa...
Mukavia syksypäiviä kaikille!
Toivottavasti silloin olisi muutakin raportoitavaa...
Mukavia syksypäiviä kaikille!
sunnuntai 14. syyskuuta 2008
Vuorossa vihreää…
Tämän viikonlopun aikana valmistui vielä lisää neuleita: En millään malttanut antaa noitten uusien Iceland-lankojeni odottaa, vaan pistelin niistä pikaisesti pipon ja huivin uuden mustan syksytakkini piristykseksi. Kas tässä:

Pipon tein 5½ puikoilla ainaoikeaa ja huivin kympin paksuisilla haloilla, myös ainaoikeaa. Siis superhelppoa ja nopeaa, mutta sopii tähän lankaan – ei tässä mitkään kommervenkit näkyisikään.

Ai niin: Pipo painaa 48 grammaa ja huivi 98 grammaa.
Tänään sain jo seuraavan sukankin niin pitkälle, että kantapääkin on jo tehtynä, joten varmaan saan ensi viikonlopuksi siitä raportoitavaa.
Pipon tein 5½ puikoilla ainaoikeaa ja huivin kympin paksuisilla haloilla, myös ainaoikeaa. Siis superhelppoa ja nopeaa, mutta sopii tähän lankaan – ei tässä mitkään kommervenkit näkyisikään.
Ai niin: Pipo painaa 48 grammaa ja huivi 98 grammaa.
Tänään sain jo seuraavan sukankin niin pitkälle, että kantapääkin on jo tehtynä, joten varmaan saan ensi viikonlopuksi siitä raportoitavaa.
lauantai 13. syyskuuta 2008
Käsin ja koneella ja jotain uuttakin…
Sain punnittua ja kuvattua viikon aikana valmistuneet neuleeni, esittelen ne nyt ilman sen kummempia esipuheita:

Nämä toiset Regia Kaffe Fassetit valmistuivat jo muutama päivä sitten. Painavat 68 grammaa, ja ovat minusta tosi nätit. Käytin lopun raitalangan varteen ja terän tein pätkävärjätystä versiosta. Omaan jalkaani nämä ovat pikkuisen pienet, joten menevät kai sitten pukinkonttiin - en kyllä vielä tiedä kenelle.

Ihan juuri äsken valmistui tämä toinen sukkapari – tämäkin on pukinkonttiin ja näistä tiedän kuka saa, koska lähipiirissäni on vain yksi näin pieni ihminen. Tämän viimekeväisen raitaseiskaveikan värin tunnistivat varmaan kaikki. Nämä sukat painavat 73 grammaa, neulottu kolmosen puikoilla niin kuin nuo Kaffetkin. Näissä on terässä 36 silmukkaa, Kaffeissa 40.

Sitten tässä onkin ensimmäinen valmis koneneuleeni: Jussista paksulankakoneella neulottu slipari: tähän kului neljä kerää lankaa niin tarkalleen, että saumojen ompelun jälkeen jäljellä oli noin 30 sentin pätkä! Onneksi ei kumminkaan jäänyt yhtään vaille. Slipari painaa 388 grammaa, eli sen verran vähemmän niissä sadan gramman kerissä taas oli! Neuloin nuo pääntien ja kädenteitten kaitaleet käsin kolmosen puikoilla, koneen kanssa olisi ollut hankalampi käyttää langanpätkät niin viimeisen päälle tarkkaan.
Sitten pitää myös kertoa, että tulin myös ostaneeksi vähän uutta lankaa: työmaakaupungissani on pieni lankakauppa bussillemenomatkani varrella, enkä voinut eilen vastustaa sen tarjouskoria: Iceland maksoi 2,50 euroa per kerä. Huivia ja pipoa olen noista jo neulonutkin hyvän matkaa…

Toivottavasti saan ensi viikon aikana kasattua ne kaksi neulekoneella tehtyä villatakkia, niin olisi sitten taas reilusti raportoitavaa. Nyt ei muuta...
Nämä toiset Regia Kaffe Fassetit valmistuivat jo muutama päivä sitten. Painavat 68 grammaa, ja ovat minusta tosi nätit. Käytin lopun raitalangan varteen ja terän tein pätkävärjätystä versiosta. Omaan jalkaani nämä ovat pikkuisen pienet, joten menevät kai sitten pukinkonttiin - en kyllä vielä tiedä kenelle.
Ihan juuri äsken valmistui tämä toinen sukkapari – tämäkin on pukinkonttiin ja näistä tiedän kuka saa, koska lähipiirissäni on vain yksi näin pieni ihminen. Tämän viimekeväisen raitaseiskaveikan värin tunnistivat varmaan kaikki. Nämä sukat painavat 73 grammaa, neulottu kolmosen puikoilla niin kuin nuo Kaffetkin. Näissä on terässä 36 silmukkaa, Kaffeissa 40.
Sitten tässä onkin ensimmäinen valmis koneneuleeni: Jussista paksulankakoneella neulottu slipari: tähän kului neljä kerää lankaa niin tarkalleen, että saumojen ompelun jälkeen jäljellä oli noin 30 sentin pätkä! Onneksi ei kumminkaan jäänyt yhtään vaille. Slipari painaa 388 grammaa, eli sen verran vähemmän niissä sadan gramman kerissä taas oli! Neuloin nuo pääntien ja kädenteitten kaitaleet käsin kolmosen puikoilla, koneen kanssa olisi ollut hankalampi käyttää langanpätkät niin viimeisen päälle tarkkaan.
Sitten pitää myös kertoa, että tulin myös ostaneeksi vähän uutta lankaa: työmaakaupungissani on pieni lankakauppa bussillemenomatkani varrella, enkä voinut eilen vastustaa sen tarjouskoria: Iceland maksoi 2,50 euroa per kerä. Huivia ja pipoa olen noista jo neulonutkin hyvän matkaa…
Toivottavasti saan ensi viikon aikana kasattua ne kaksi neulekoneella tehtyä villatakkia, niin olisi sitten taas reilusti raportoitavaa. Nyt ei muuta...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
