lauantai 25. elokuuta 2007
Pientä valmista ja isompaa kesken...
Vihdoin sain jotain valmistakin! Eka kuva on jostain syystä ihan pimeä, mutta en kumminkaan viitsinyt ottaa uutta - kelvatkoon....
Neuloin kokeilumielessä kaksi pipoa luonnonvalkoisesta seiskaveikasta. Ensimmäinen on resorireunainen ja sileä, ja virkkasin siihen koristeeksi kukkasen. Toinen on 2x2 resoria. Kumpikin painaa 50 grammaa (meidän ikivanhan keittiövaa'an mukaan). Yhteensä olen siis saanut elokuussa valmiiksi 100 grammaa neuleita, ja vaikuttaa siltä, etten ehdi enempää saadakaan valmiiksi asti. Tuo lukema tuntuu kyllä olemattomalta heinäkuun reilun kahden kilon jälkeen, mutta olen kyllä neulonut aika paljon, ja virkannutkin. No, syyskuulle saattaa sitten tulla komea lukema.
Seuraavassa kuvassa on bussimatkatyönä väkertämäni niskasta aloitettu ketjusilmukkahuivi.
Kuvassa on tahallisesti tuollainen epämääräinen kasa, koska tässä vaiheessa työ näyttää aika ällöltä, enkä ole ollenkaan varma, vaikka vielä kumminkin purkaisin, mutta tuo paksu samettinen lanka on aika hankalaa työstettävää - ja purettavaa! Onnistuessaan tästä tulee mun HuPoiluhuivini.
Kolmannessa kuvassa näkyy, missä vaiheessa sateenkaarijakkuni nyt on.
Violetin ja punaisen vaihtumakohtaan on tullut hieman raitaa, mutta sille en kyllä enää tee mitään - saa kelvata. Tällaista työtä ei pitäisi neuloa pimeässä....
Neuloin kokeilumielessä kaksi pipoa luonnonvalkoisesta seiskaveikasta. Ensimmäinen on resorireunainen ja sileä, ja virkkasin siihen koristeeksi kukkasen. Toinen on 2x2 resoria. Kumpikin painaa 50 grammaa (meidän ikivanhan keittiövaa'an mukaan). Yhteensä olen siis saanut elokuussa valmiiksi 100 grammaa neuleita, ja vaikuttaa siltä, etten ehdi enempää saadakaan valmiiksi asti. Tuo lukema tuntuu kyllä olemattomalta heinäkuun reilun kahden kilon jälkeen, mutta olen kyllä neulonut aika paljon, ja virkannutkin. No, syyskuulle saattaa sitten tulla komea lukema.
Seuraavassa kuvassa on bussimatkatyönä väkertämäni niskasta aloitettu ketjusilmukkahuivi.
Kuvassa on tahallisesti tuollainen epämääräinen kasa, koska tässä vaiheessa työ näyttää aika ällöltä, enkä ole ollenkaan varma, vaikka vielä kumminkin purkaisin, mutta tuo paksu samettinen lanka on aika hankalaa työstettävää - ja purettavaa! Onnistuessaan tästä tulee mun HuPoiluhuivini.
Kolmannessa kuvassa näkyy, missä vaiheessa sateenkaarijakkuni nyt on.
Violetin ja punaisen vaihtumakohtaan on tullut hieman raitaa, mutta sille en kyllä enää tee mitään - saa kelvata. Tällaista työtä ei pitäisi neuloa pimeässä....
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Upeat värit sateenkaarijakussasi!
Tuosta jakusta tulee kyllä herkullinen, kerrassaan! Kuinkas työt ovat lähteneet sujumaan?
Lähetä kommentti