sunnuntai 23. joulukuuta 2007
Kuka käski kuvata pimeässä?
...Kuvasin kumminkin, vaikka arvasin, että jälki on ala-arvoista, mutta kun oli ihan pakko saada nämä entiset ufot blogiin heti paikalla!
Eli saanko esitellä Susannan:
Susanna on pehmoista tekokuitua, neulottu nelosen puikoilla. Puseron paino on 270 grammaa, joten mulla on tätä lankaa vielä 430 grammaa jäljellä. Veikkaan, että taitaa mennä huiveiksi, ei ole kovin hyvänlaatusen tuntuista jälkeä.
Sitten seuraavassa kuvassa on toinen ex-ufo, sateenkaaritakki, jota sovittaessani mies kysyi että mikä ihmeen Robin Hood-takki toi on. Se sai siis uuden nimen ;-) vaikken itse tuota ihan sellaisena näekään.
Tästä kaksi vuotta neulotusta (ja puretusta ja uudelleenneulotusta) takista tuli kyllä mielestäni aika kiva. Tosin se on vähän liian pitkä, kun on jokseenkin polviin asti, mutta ei se haittaa. Napit puuttuu vielä, meinaan harkita tarkkaan, minkälaiset laitan. Laitanko semmoiset, jotka ei paljon näy nappilistasta, vai vaikka punaiset tai oranssit, vai laitanko eri värisiä aina sen mukaan mikä jakun värikin on?
Niin, vielä niitä strategisia tietoja: Takki painaa 670 grammaa, ja se on neulottu kaksinkertaisena Sadamarketin liukuvärjätystä villasta, jonka pätkin sen tuhanteen osaan saadakseni noi värit menemään tuolla lailla, kun muuten siitä olisi tullut raidallinen. Ja jos totta puhutaan, niin on tuolla sisällä vielä aika monta langanpäätä pujoteltavana, en kumminkaan malttanut enää odottaa oikeeta valmistumista. Laitan sitten uuden kuvan, kun on ne napitkin (ja kun paistaa tammikuun pakkaspäivän aurinko). Takki on neulottu vitosen puikoilla, ja lankaa jäi 180 grammaa keltaisen ja vihreän sävyjä. Taitaa tulla taas huivi...
Nyt seuraavaksi meinaan kaivaa esille joulukoristeet, ja loppuillasta otan taas työn alle seuraavan melkeinvalmiin neuleeni, Nalle-sliparin, josta ei kovin paljoa enää puutu.
Eli saanko esitellä Susannan:
Susanna on pehmoista tekokuitua, neulottu nelosen puikoilla. Puseron paino on 270 grammaa, joten mulla on tätä lankaa vielä 430 grammaa jäljellä. Veikkaan, että taitaa mennä huiveiksi, ei ole kovin hyvänlaatusen tuntuista jälkeä.
Sitten seuraavassa kuvassa on toinen ex-ufo, sateenkaaritakki, jota sovittaessani mies kysyi että mikä ihmeen Robin Hood-takki toi on. Se sai siis uuden nimen ;-) vaikken itse tuota ihan sellaisena näekään.
Tästä kaksi vuotta neulotusta (ja puretusta ja uudelleenneulotusta) takista tuli kyllä mielestäni aika kiva. Tosin se on vähän liian pitkä, kun on jokseenkin polviin asti, mutta ei se haittaa. Napit puuttuu vielä, meinaan harkita tarkkaan, minkälaiset laitan. Laitanko semmoiset, jotka ei paljon näy nappilistasta, vai vaikka punaiset tai oranssit, vai laitanko eri värisiä aina sen mukaan mikä jakun värikin on?
Niin, vielä niitä strategisia tietoja: Takki painaa 670 grammaa, ja se on neulottu kaksinkertaisena Sadamarketin liukuvärjätystä villasta, jonka pätkin sen tuhanteen osaan saadakseni noi värit menemään tuolla lailla, kun muuten siitä olisi tullut raidallinen. Ja jos totta puhutaan, niin on tuolla sisällä vielä aika monta langanpäätä pujoteltavana, en kumminkaan malttanut enää odottaa oikeeta valmistumista. Laitan sitten uuden kuvan, kun on ne napitkin (ja kun paistaa tammikuun pakkaspäivän aurinko). Takki on neulottu vitosen puikoilla, ja lankaa jäi 180 grammaa keltaisen ja vihreän sävyjä. Taitaa tulla taas huivi...
Nyt seuraavaksi meinaan kaivaa esille joulukoristeet, ja loppuillasta otan taas työn alle seuraavan melkeinvalmiin neuleeni, Nalle-sliparin, josta ei kovin paljoa enää puutu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti