Vähemmän kaunista...

Tässä on nyt nämä huovutetut patalaput. Niin kuin tekovaiheessa aavistelin, niistä tuli varmaan maailman rumimmat, mutta tuntuvat kyllä toimivilta. Lisäksi näistä tuli liian suuret – tuo huovutus on kyllä aika lailla arpapeliä, että mitä sieltä pesukoneesta tulee ulos. Ei vaiskaan, kyllähän siihenkin oppisi, mutta en ole kokeillut kovin paljon. Tein silloin joskus reilu vuosi sitten tästä hahtuvasta olkalaukun, joka huopui ihan liian pieneksi, en ole sitä ollenkaan käyttänyt. Nämä patalaput jäi sitten liian isoiksi, mutta aattelin, että nämä voi vaikka leikata pienemmiksi, jos ovat käytössä liian isot.

Tässä ekassa kuvassa ennen pesukoneeseen laittamista, ja toisessa valmiina. Tikkuaski on mittapuuna. Tein niin suuret sen takia, kun muistin kuinka kauheasti se laukku kutistui, mutta taisinkin nyt pestä hellemmässä ohjelmassa.





Nämä laput on neulottu kulmasta kulmaan aina oikeaa ja virkattu reunus ja lenkki. Lanka oli niin vähissä, etten saanut toista kierrettyä kokonaan ruskealla, mutta tuskinpa se kauheasti olisi auttanut.

No. Kirjavan hahtuvan jämät meni tähän kumminkin kaikki 115 grammaa. Ruskeampi painaa gramman enemmän kuin sininen ;-) Ja sainpahan edes jotain jämäprojektiin…

Patalappuprojekti oli semmoinen pieni välihomma – niiden valmistuttua hain esille myös Susannan ja aloitin siitä kolmiohuivia. Susannaa on parisataa grammaa jäljellä, mutta koska kyseessä on jättikerä, joita oli kaksi ja siitä on tehty jo pusero ja yksi iso kolmiohuivi, niin tämä on kyllä jämälankaa ja saa luvan kelvata jämistelyprojektiin mukaan.

Niin ja sitten olen saanut yhdistettyä tummansinisen jakun kappaleet samalle puikolle ja neulottua raglanosaa muutaman sentin. Tätä on kiva tehdä, kun kavennan aina oikealla kerroksella ja nurjan saa tehdä ajattelematta mitään. Ja joka oikea kerros on kymmenen silmukkaa lyhyempi kuin edellinen…

Jep. Yksi juttu vielä. Ne Tennesseen ym. puuvillan jämät, jotka kieltäytyivät rupeamasta patalapuiksi, ovat huhuilleet, että ne ehkä haluaisivat isona virkatuksi kauppakassiksi. Ehkä isoäidinneliöitä tai jotain… Saa nähdä!