Ensiksi valmistui viime postauksen pipolle kaveriksi rannelämmittimet.
Neuloin nämä rannekkeet Katia-merinolangan jämästä, samalla pikkupalmikkomallilla ja nelosen puikoilla. Lankaa oli niin vähän, etten tehnyt peukalonreikiä, vaan pelkät putket, jotka saa tarvittaessa vedettyä käden päälle, jos sormia palelee. Nämä rannekkeet painaa 33 grammaa.
Seuraavaksi neuloin teinipojalle lapaset:
Lankana Isoveli Colori, kolmosen puikot, silmukoita 36 ja painoa lapasilla 89 grammaa. Tämä parin vuoden takainen lanka on jossain valossa harmaata, mutta toisinaan hyvinkin sinistä.
Koska tuota Isoveli Coloria oli vielä niin paljon jäljellä, päätin neuloa siitä vielä pipon.
Neuloin vaihteeksi 5 oikein-1 nurin, kutosen puikoilla ja 60 silmukalla. Taitoin reunasta noin 8 senttiä sisäänpäin, jotta reunasta tuli siistimpi ja piposta korvien kohdalta lämpimämpi.
Loppulangan kulutin tupsuun, joka on kiinnitetty niin, että se saa helposti pois, jos siltä tuntuu. Pipo painaa 93 grammaa.
Vähän olen ommellut tilkkupeittoa, mutta en ole mitään suurta inspistä siihen vielä saanut – lähinnä olen totutellut uuden koneeni tahtiin ja logiikkaan. Aluksi kävi vähän hermoille, kun sen pakkinappulassa on vähän hidas sytytys, ja se tahtoi mennä taaksepäin vasta sitten kun minä käskin jo mennä taas eteenpäin. Minähän olen aikoinani ommellut teollisuuskoneilla tosi paljon ja niiden nopeus ja toimintatapa on vieläkin selkäytimessä. Mutta kyllä se siitä – tuo kone vaikuttaa oikein mukavalta ja se on just passeli mun nykyiseen tarpeeseeni.
Seuraavaksi kaivan esille mustaa seiskaveikkaa teinityttöjen asusteita varten. Toivottavasti seuraava pipo onnistuisi paremmin kuin viimevuotinen joululahjapipo, josta tuli vähän liian pieni.
1 kommentti:
Kauniita neuleita!
Lähetä kommentti